He-hei

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joku ääliö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

joku ääliö

Vieras
Hei vaan kaikille. Mä olen se, joka istuu siellä leikkipuistossa aina itsekseen ja luen lehteä. Olen yrittänyt nyt ainakin viitisen vuotta, tosin myönnettäköön, että en aina kovin aktiivisesti, tutustua ihmisiin mutta hiljastapa tuntuu olevan. Luovutan, kyllä kai sitä pärjää vaikka ainoat sosiaaliset kontaktit muodostuu kaupan kassan ja tarhan tädin moikkaamisesta? Mieskään ei edes kuuntele jos sille joskus erehdyn puhumaan.

Ainoa ongelma tässä on, mun murenevan mielenterveyden lisäksi(joka tosin ei tietenkään ole muuta kun mun henkilökohtanen voivoi) se, että näköjään tämä on periytyvää. Lapsellani ei taida olla ainoatakaan kaveria, pari sellaista on mitkä saattavat leikkiä vähän aikaa jos ei muutakaan tekemistä ole, mut heti kun tulee joku kivempi kaveri, oma lapseni jää kuin nalli kalliolle. Jos lapselta kysyy mitä haluaisi tehdä, haluaisi vaan olla sisällä aina. Yksin. Miehen mielestä asialle ei tarvitse tehdä mitään ja itse en osaa tai keksi mitään. Miten voisin auttaa lasta tilanteessa jota en itsekkään osaa?
 
Onpa ikävää :( Missäpäin sä asut? Olisiko alueellanne avointa päiväkotia, perhekahvilaa tms? Joissain paikoissa ollaan kyllä jotenkin sulkeutuneita eikä tutustuta toisiin mutta ainakin itse täällä pk-seudulla koen että helposti ihmiset alkavat juttusille, niin lasten kautta kuin koiraharrastuksieni kautta. Ehkä sä voisit kysyä neuvolasta tai perheneuvolasta asiantuntijan mielipidettä jos sua huolettaa oman lapsen kehitys?
 
Onko tämä totta? Ainakin vastaat itse omaan kysymykseesi. Et voi auttaa lasta, jollet itsekään osaa. Et ole antanut mitään mallia lapselle sosiaalisesta kanssakäymisestä ja hän pitää yksin kököttämistä ja lehden lukemista ihan normaalina.
Toki jotkut lapset ja aikuisetkin viihtyvät mieluiten yksin, mutta käsittääkseni sinua asia vaivaa? Voisiko lapsi aloittaa harrastuksen, jossa molemmat voisitte tutustua uusiin ihmisiin? Rohkaisisit itseäsi ja aktiivisesti juttelisit? Mieti vaikka kotona valmiita aloituksia ja aloitat monta kertaa, vaikka tulisi tyrmäys.

Aikuisena sinä voit pakottaa itsesi osaamaan, kyllähän sinä luultavasti ainakin teoriassa tiedät, mikä on normaalia sosiaalista vuorovaikutusta.
 

Yhteistyössä