harmittaa tällainen äitienpäivä..! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamikka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mamikka

Vieras
Meillä lapset 2v ja toinen 2kk. Tänään äitienpäivä - no ei tunnu siltä. Millään tavoin ei muistettu minua! En nyt siis odotakaan, että nuo lapset 2v ja 2kk jotain äidilleen ymmärtäis järkätäkään, mutta tarkoitan nyt lähinnä miestä. Mies ois voinu lasten kanssa jotain järkätä. Mut ei siis MITÄÄ. Tääl on talo mullinmallin, tiskivuoret metrin korkeet ja ukko senkus vaan makaa krapulassa ja koti ja lapset on mun hoidettavana. Harmittaa ja tuntuu, ettei arvosteta. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huopatossu:
:headwall: taasko tää valitus alkaa

No kyllä mä ymmärrän että tuo harmittaa. Meillä nyt ei kukaan krapulassa makaa ja lahjankin sain tavallaan jo aikaisemmin. Lapset on kipeänä ja ollaan kaikki väsyneitä mutta kyllä se silti harmittavalta tuntuu kun ei ns.vietetä äitienpäivää ollenkaan. Esikolta sain tarhassa tehdyn kortin mutta mies ei ole noteerannut päivää mitenkään. Juu, eihän se kenenkään vika ole että sairastetaan yms. Enkä mä nyt ole tilanteesta kenellekään vihainen tai katkera. Äitiys taitaa todellakin olla maailman aliarvostetuin "ammatti"...
 
No joo, mut sun tarvii odotella vaan et lapset kasvaa isommiks. Ei kaikki miehet oo sellasia, et jotenkin huomiois, kun monet tuntuu ajattelevan juurikin, ettei vaimo ole heidän äitinsä ni ei tarvi äitienpäivänä muistaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja mi:
No joo, mut sun tarvii odotella vaan et lapset kasvaa isommiks. Ei kaikki miehet oo sellasia, et jotenkin huomiois, kun monet tuntuu ajattelevan juurikin, ettei vaimo ole heidän äitinsä ni ei tarvi äitienpäivänä muistaa

Meidän ukko ei kyllä muistanut äitiäänkään! Minä hoidin senkin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiuru:
Alkuperäinen kirjoittaja mi:
No joo, mut sun tarvii odotella vaan et lapset kasvaa isommiks. Ei kaikki miehet oo sellasia, et jotenkin huomiois, kun monet tuntuu ajattelevan juurikin, ettei vaimo ole heidän äitinsä ni ei tarvi äitienpäivänä muistaa

Meidän ukko ei kyllä muistanut äitiäänkään! Minä hoidin senkin...

No joo, eipä sitä enää aikuisiällä usein muisteta omaa äitiäänkään :(
 
Meillä mies unohti lahjansa kaappiin, taapero antoi kyllä omansa + kortin. Mies ei korttia tehnyt (olisi ollut kiva mutta eipä tuo maata kaada) ja kun lähti käymään äidilleen, ei ostanut tälle edes kukkia tai vienyt korttia...:o Lähtiessään marisi vielä ettei jaksaisi lähteä!!
 
Eiköhän tehdä äidit niin, että opetetaan kaikki omille pojillemme se asia, että äitienpäivänä ja tietysti muulloinkin nainen on prinsessa ja sellaisena tulee myös kohdella niin arjessa kuin juhlassa. Ei unohdeta silti tytöillekään opettaa sitä miehen huomioimista se on aivan yhtä tärkeää. Jokaisella on oikeus olla arvostettu edes yhtenä päivänä vuodesta, mutta mielellään myös niitä pieniä tekoja päivittäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja heheh:
mä olisin iloinen jos noin olisi vain yhtenä päivänä vuodessa.. onneks meillä on aina toisin.. tänäänkin kivaa.. :)

Ku oiskin näin VAIN kerran vuodessa :(

Jos tuo kovin yleistä on niin silloin kannattaa varmaan miettiä parisuhteen tilaa ja miehen kanssa vähän keskustella kotitöiden ja vastuun jakamisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mi:
No joo, mut sun tarvii odotella vaan et lapset kasvaa isommiks. Ei kaikki miehet oo sellasia, et jotenkin huomiois, kun monet tuntuu ajattelevan juurikin, ettei vaimo ole heidän äitinsä ni ei tarvi äitienpäivänä muistaa

Miten ne lapset oppii muistamaan, jos isä ei siihen opeta? Lasten pitää olla jo aika vanhoja ennenkuin ihan itsenäisesti ilman isän apua tai edes kannustusta ja muistutusta pystyvät jonkun lahjan hankkimaan tai kahvitkaan keittämään, jostain kakun leipomisesta puhumattakaan. Meillä ainakin isä aina auttoi meitä kun oltiin pieniä muistamaan äitiä ja siitä tämä perinne sitten lähti, vaikka sinällään lahjat ja muut olikin olevinaan ihan vaan meiltä lapsilta äidille, ei isältä.

Toisekseen, näinköhän tuollainen mies omaa äitiäänkään muistaa mitenkään? Ei siis tule mallia lapsille äitienpäivän huomioimisesta edes sieltä suunnasta.

Ankeuden huippu musta, jos äiti, jonka omaa äitienpäivää ei ole mitenkään noteerattu, joutuu vielä anopilleen ostamaan äitienpäiväkukat kun oma mies on niin saamaton ettei sitäkään saa tehtyä.
 
Minä kun en saanut sitä toivomaani kukkoa äitienpäivälahjaksi Kodin ykkösestä niin ukkeli läks äsken onkimaan mulle lohen. Elukka kuin elukka.

Kukot eivät olleet vielä saapuneen kauppaan satamalakon takia. Myyjä oli niin kiltti, että soitti perjantaina niiden tulleen, mutta ei keritty hakemaan.
 
Tääl päivä sujui siihen asti hyvin kunnes äitini soitti olevansa puolen tunnin päästä meillä!!! |O Eipä sille voinut sanoa, että käänny autos kans takaisin, kun tulee yli 100 km päästä.
Eipä siinä silleen mitään pahaa, mutta piti lähteä lasten ja miehen kanssa ulos syömään ekaa kertaa koko perheen voimin. Jäi sitten menemättä, pakastimesta piti häthätää kaivaa lasagnea ja lämmittää sitä mikrossa :/ Eikä kahvipöytäänkään ollut aamun jälkeen enää muuta laitettavaa kuin jäätelöä.
ARGH!!! Mies ymmärs onneks hyvin, kun räjähdin ja aloin hormonien voimasta pillittää täysillä. Äitini taas ihmetteli kun oli niin nuiva vastaanotto :headwall: Viimeks meinaan perjantaina kysyin häneltä, että onko tulossa meille vai ei. Ja sanoi ettei lähde missään nimessä ajamaan, kun veljeni on viikonlopun "kotipuolessa".

Onneks anoppi pelasti illan ja passitti pari aikuista lastaan hakeen rullakebabia koko väelle :D Joten kohta lähdetään sinne nauttimaan iltapalaa :) ja äiteeni piti lähteä kotiinsa, kun me joudutaan lähtee muistaan anoppia "pakon edessä".
 
Alkuperäinen kirjoittaja pat:
Tääl päivä sujui siihen asti hyvin kunnes äitini soitti olevansa puolen tunnin päästä meillä!!! |O Eipä sille voinut sanoa, että käänny autos kans takaisin, kun tulee yli 100 km päästä.
Eipä siinä silleen mitään pahaa, mutta piti lähteä lasten ja miehen kanssa ulos syömään ekaa kertaa koko perheen voimin. Jäi sitten menemättä, pakastimesta piti häthätää kaivaa lasagnea ja lämmittää sitä mikrossa :/ Eikä kahvipöytäänkään ollut aamun jälkeen enää muuta laitettavaa kuin jäätelöä.
ARGH!!! Mies ymmärs onneks hyvin, kun räjähdin ja aloin hormonien voimasta pillittää täysillä. Äitini taas ihmetteli kun oli niin nuiva vastaanotto :headwall: Viimeks meinaan perjantaina kysyin häneltä, että onko tulossa meille vai ei. Ja sanoi ettei lähde missään nimessä ajamaan, kun veljeni on viikonlopun "kotipuolessa".

Onneks anoppi pelasti illan ja passitti pari aikuista lastaan hakeen rullakebabia koko väelle :D Joten kohta lähdetään sinne nauttimaan iltapalaa :) ja äiteeni piti lähteä kotiinsa, kun me joudutaan lähtee muistaan anoppia "pakon edessä".

Oisit sanonut äitillesi, että olette just lähteneet syömään ;)
 

Yhteistyössä