harmittaa huominen jo etukäteen kun tiedän etä minua ei muisteta millääntapaa:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
mies osti minulle jokunen aikaa sitten korun ja nytten sanoi että se on sitten äitienpäivä lahja.
lapset olivat viimeviikon pois päiväkodista joten eivät ole askarrelleet mitään.
kakkua ei ole
ja mies sanoi tänän aamulla että minä saan nousta lastenkanssa huomenna kun en tänään noussut samaan aikaan klo 9 kun mise ja lapset van nukuin klo 10 asti.

eipä ole tämän 4v äiti uran aikana moista kohtelua ollut äitienpäivänä. aina jotain pientä olen saanut.
 
en tiedä arvostaako..
tämä muistetaan siten kun on isäinpäivä!
anoppilaan en huomenna sitten lähde en varmasti! oikein haikeudella muistan niitä äitienpäiviä jolloin olen edes kortin ja kukkapuskan saanut.
 
Mun täytyy sanoa että olen melko varma että pojat ovat unohtaneet äitienpäivän kokonaan ja mies on matkoilla. Minua ei yhtään harmita ko. asia koska äitienpäivä on mielestäni markkinamiesten ja naisten kotkotusta. Oli tietysti kiva saada aikoinaan lasten päiväkodissa ja ala-asteella väsäämiä kortteja mutta en pahoita mieltäni jolleivät juuri huomenna minua muista. Ja tämä käytäntö toimii meillä isänpäivänäkin. Ei oteta paineita, elämä on mielenkiintoista ja joka päivä voi muistaa rakkaitaan.
 
Ei muakaan ole mies koskaan muistanut, ei edes keittänyt kahveja. Itse sanoo ettei häntäkään tarvi isänpäivänä, jouluna tai syntymäpäivänä muistaa. Eikä hän muista kenenkään merkkipäiviä, ei edes lastensa.

Minkäs sille teet, häntä ei vain aihe kiinnosta ja on sen rehellisesti sanonut. Itse olen psyykannut itseni jo vuosien ajan siihen että äitienpäivä on mulla joka päivä. Itse kyllä omaa äitiäni muitan, ehkä lapsenikin mua sitten kun ovat vanhempia =)
 
ajatella, että meiän äiti kielsi esittämästä äitienpäivänä. Sen mukaan jos ollaan ilkeitä koko vuosi, on oltava myös äitienpäivänä. Kaiken kukkuraksi käski mun heittää lahjani roskiin..
 
no valvoimme yöllä koko porukka kun toinen lapsista keksi että klo 3,40 on aamu ja kummatkin lapsista oli kömpineet meidän väliin ja tämä joka oli klo 3,40 herännyt alkoi tapelemaan velijensä kanssa joten yö oli aivan kamala! ylensä heräämme klo 7
 
Minä en odota mitään mieheltä (en ole hänen äitinsä ;) ), enkä lapsiltakaan. Mulle jokainen päivä on päivä äitinä, ja omasta mielestä saan päivittäin tarpeeksi arvostusta. Ja kun on laihis päällä, niin kakuttomuuskaan ei haittaa.

Jos ei odota mitään, niin ei joudu taatusti pettymään.
 
Minäkin tiedän etten saa huomenna minkäänlaista muistamista... Tosin en välitäkään koko asiasta. Tärkeämpää on se että lapseni saa viettää aikaa isänsä kanssa tasan niin paljon kuin voi (ollaan erottu mutta 8v lapselle isä edelleen tosi tärkeä).
 

Yhteistyössä