Hankkisitko lapsen vielä 37-vuotiaana...

...jos aiemmasta avioliitosta olleista lapsista 2 asuisi jo toisaalla, ja vain yksi olisi "enää kotona".

Siis kyse nyt "uudesta" miehestä jolla ei biologisia lapsia ennestään. Itseäni ei huvittaisi, koska aiemmat lapset erityislapsia ja erittäin haasteellisia...mies kuitenkin painostaa siihen suuntaan...

 

En todellakaan, koska itseäni ei huvittaisi. Mua pitää huvittaa ja PALJON.

 

Tietenkin hankkisin ja olen hankkinutkin. Ymmärrän miestäsi, hän haluaisi oman lapsen eikö se ole luonnollista. On aika julmaa olla täyttämättä se toive. 37 ei ole ikä eikä mikään. Hankkisin vaikka nelikymppisenä jos niikseen tulisi.

 

kyl viel 37v hankkisin.

 

En todella, aivan liian vanha!

 

...jos aiemmasta avioliitosta olleista lapsista 2 asuisi jo toisaalla, ja vain yksi olisi "enää kotona".

Siis kyse nyt "uudesta" miehestä jolla ei biologisia lapsia ennestään. Itseäni ei huvittaisi, koska aiemmat lapset erityislapsia ja erittäin haasteellisia...mies kuitenkin painostaa siihen suuntaan...

Sain nuorimmaiseni kun olin 39 ja 41. Esikoinen oli silloin 21, toisikko 20, kolmas 19 jne.
Vieläkin "hankkisin" jos vain nappaisi.

 

Jos mä itse haluaisin sen lapsen, niin en pitäisi tuota ikää vielä minään. Mutta jos mä en itse sitä lasta kovinkaan paljon haluaisi, niin en mä sitten siihen ryhtyisi. Jos se miehelle ei sovi, niin sitten ei suhteella varmaan tulevaisuutta olisi. Julmaa olisi pakottaa mies jäämään suhteeseen, mutta ei se, ettei halua enempää lapsia.

 

En hankkisi noin ikäloppuna enää.

 

Minulla on kaks pientä tyttöö ja ikää tulee kohta tuon 37v, en enään jaksaisi raskautta ja vauva-aikaa.. Tämä henkilökohtaisesti. Mutta muuten jos toinen haluaa niin ei se minusta ole vielä niin vanha.

 

....niin, siis olen ap. Mutta mun esikoinen ei ole koskaan hyväksynyt tätä suhdetta...hän ei vaan kestäisi ajatusta että hankin vielä lisää lapsia. Vaikka ei siis asu kotona enää.

Jotenkin itsekin koen, että uusi vauva vaan sitoisi mua entistä enemmän nykyiseen tilanteeseen, jossa en ole täysin onnellinen. Suunnaton vapaudenkaipuu. Haluaisin kyllä vauvan, rakastan vauvoja. Mutta ehkä en tämän miehen kanssa

 

En hankkisi noin ikäloppuna enää.

En koe itseäni ikälopuksi todellakaan. Aloitukseni nikki oli vitsi.

 

Molempien pitää lasta haluta, en edes harkitsisi toisen painostuksesta. Mutta jos kysymys olisi pelkästä iästä: ilman muuta 37-vuotiaana! Eihän se ole ikä ei mikään.

 

Siinä tapauksessa älä missään nimessä ryhdy lapsentekoon. Ensinnäkin lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna, myös äidin puolelta. Toisekseen lasta ei pidä hankkia epävakaisiin oloihin. Kolmanneksi, ehkä tässä on nyt se viimeinen naula, joka ratkaisee epävakaan suhteenne tulevaisuuden. Jos on muutenkin horjuvaa ja mies vielä haluaa lapsen, ehkä on parempi päästää hänet tekemään se lapsi jonkun toisen kanssa.

Miksi muuten esikoisesi ei hyväksy miestä? Näkeekö hän teidän suhteessanne jotain sellaista mitä sä et ehkä ole vielä ihan täysin nähnyt...?

 

Ikää en näkisi esteenä. Sensijaaan painostus olisi este!

 

Tottakai, jos siltä tuntuu. Mun kaksi nuorimmaista on syntyneet reilusti tuon iän jälkeen ja on tosi ihanaa olla tämänikäisenä äiti. Uskallan väittää, että parikymppisenä lapsensa saaneet ovat joltain osin paljon huonompia vanhempia kuin likemmäs nelikymppisenä toivotun lapsen saaneet.

 

"Hankin" 36-vuotiaana, eli kyllä.

 

Jos molemmat sitä haluaisivat niin ok.
iästä vielä, 37v tekisin kyllä.

 

[QUOTE="...";26688921]Tottakai, jos siltä tuntuu. Mun kaksi nuorimmaista on syntyneet reilusti tuon iän jälkeen ja on tosi ihanaa olla tämänikäisenä äiti. Uskallan väittää, että parikymppisenä lapsensa saaneet ovat joltain osin paljon huonompia vanhempia kuin likemmäs nelikymppisenä toivotun lapsen saaneet.[/QUOTE]

Ja joiltain osin parempia?
Minä sain esikoisen kun olin juuri täyttänyt 18 ja (toistaiseksi) nuorimman kun olin 41. Muut 7 siinä välissä. Kummassakin "ääripäässä" (omalla mittarilla) oli puolensa ja kummastakin vaikuttaa seuranneen fiksuja, vastuullisia, luovia lapsia/aikuisia.
Nyt 46-vuotiaana , haikailen iltatähteä, mutta en kyllin kovaa hoitoihin lähteäkseni.

Aika aikansa kutakin.

 

Sain nuorimmaisen 38-vuotiaana enka kokenut sen olevan ika eika mikaan viela. Oikeastaan painvastoin koin pikkuvauvan nuorentavan seka minua kuin miestakin ja virkistavan koko perheen. Murkkuikainen esikoinen oli vauvauutisista jarkyttynyt mutta kun pikkusisko syntyi niin oli aivan taysilla mukana ja kertoi sen olevan "melkein parasta mita olisi voinut tapahtua".

Eriasia sitten on painostus ja tuo kun kerroit olevasi eparoiva suhteestasi. Ne on asioita mitka on lasten hankintaa vastaan enemman kuin mikaan ika koskaan.

 

37 vuoden ikä ei ole este, mutta se on jos itse ei lasta halua.

 

[QUOTE="...";26688921]Tottakai, jos siltä tuntuu. Mun kaksi nuorimmaista on syntyneet reilusti tuon iän jälkeen ja on tosi ihanaa olla tämänikäisenä äiti. Uskallan väittää, että parikymppisenä lapsensa saaneet ovat joltain osin paljon huonompia vanhempia kuin likemmäs nelikymppisenä toivotun lapsen saaneet.[/QUOTE]

Eikö vaan vois käyttää sanaa "erilaisia"? Koska joltain osin joka ikinen äiti ja isä on parempi tai huonompi kuin se toinen. Huonompia vanhempia/parempia vanhempia löytynee jokaisesta ikäluokasta.

 

....niin, siis olen ap. Mutta mun esikoinen ei ole koskaan hyväksynyt tätä suhdetta...hän ei vaan kestäisi ajatusta että hankin vielä lisää lapsia. Vaikka ei siis asu kotona enää.

Jotenkin itsekin koen, että uusi vauva vaan sitoisi mua entistä enemmän nykyiseen tilanteeseen, jossa en ole täysin onnellinen. Suunnaton vapaudenkaipuu. Haluaisin kyllä vauvan, rakastan vauvoja. Mutta ehkä en tämän miehen kanssa

No tästä ilmeni se oikea syy miksi ei kannatakaan sitä vauvaa hankkia. Ikä ei ole suinkaan se este. Joten, älä hanki kun et ole suhteesta varma.

 

37 ei sinänsä paljon mutta tuo tilanne johon sen "tekisitte" on persiistä ja syvältä. Älä ikinä kuvittele että lapsi parantaa huonon suhteen. Voi kokemuksen jyrisevällä rintaäänellä kertoa että näin ei käy.

 

En jos asetelma ja tunnelma on tuo. Painostuksella ei tule hyvää jälkeä. Sinulla on jo lapset ja ymmärrän, että olet hommasi jo hoitanut. Itse meinaan vielä tehdä, täytin juuri 37 ja vauvakuume vaivaa.

 

En missään tapauksessa haluaisi lasta suhteeseen, jossa itsekään en ole onnellinen!