Haluutteko kuulla mun tarinan: näin lihoin 168cm/57kg ---> nyt 168cm/82kg

[kivakiva]

Ja tämä tapahtui siis vajaan kahden vuoden aikana. Ollessani 55kg söin ihan normaalisti, en elänyt todellakaan ainaisessa kontrollissa ilman mitään hyvää, mutta sisäistin kohtuuden. Hyötyliikuin.

Sitten aloin syödä enemmän herkkuja, kun oli jotain illanistujaisia useammin ja vapaa-aikaa enemmän, tuli syötyä. Jostain syystä liikunta alkoi jäädä ja ihan normaali ruokakin maistua liian kanssa.

Sitten huomasinkin painavani jo 70 kiloa... Alkoi ällöttää oma olomuoto, en ollut lihava mutta hiukan pullea jo, poikaystäväkin kommentoi varovasti pyöristymistäni. En kuitenkaan tehnyt asialle mitään, ostin vain vatsan peittäviä vaatteita ja uskottelin itselleni olevani edelleen hoikka, kun olin aina ollut. Käytin sellaisia vaatteita, jotka olivat vähän liian isoja eivätkä puristaneet, niin koin olevani hoikka. Painoin 75 kiloa.

Sitten en enää viitsinyt lähteä kävellen enää minnekään, naurettavan lyhyetkin matkat autolla ja aina kauppareissun yhteydessö lähti mukaan jotain hyvää. Tässä vaiheessa kuitenkin aloitin reippaat kävelylenkit pari kertaa viikossa kaverin kanssa, mutta eihän niistä mitään hyötyä ole painon kannalta, kun söin kuin hevonen.

Nyt sitten painankin jo 82 kiloa. Kamala itseinho. Tunnen itseni tosi vanhannäköiseksi ja rumaksi (olen 27v), olo on huono ja joka paikasta hiertää ja kiristää rintsikoista lähtien. Iltaisin puristelen läskejäni ja vannon muutosta. Selailen parin vuoden takaisia valokuvia, joissa olin urheilevan timmi ja hoikka. Hävettää jos törmää vanhoihin tuttuihin, välttelen sellaisia tilanteita ja muutenkin uloslähtemistä.

 

["vieras"]

No siitä vaan päätät ja muutat elämäsi ja kesäksi olet jo huomattavasti paremmassa kunnossa! Nyt on vielä tammikuu, mieti mitä ehdit kesäksi!!! Tsemppiä!

 

["vieras"]

Hei.. Tunnistan itseni tuosta. Paitsi että lihotin itse itseni, jotten näyttäisi niin luisevalta.
n. 65 kg oli vielä ok, mutta 75 kg on jo aika paljon. Olen saanut taas laihdutettua puoli kiloa ( 74,5 kg) ja elämä tuntuu jo kivemmalta. Kannattaa elää elämää normaalisti niistä kiloista huolimatta ja laihdutella pikku hiljaa. Muista arvostaa itseäsi sen näköisenä kuin olet.

 

["vieras"]

Mulla pituutta 3 cm vähemmän ja painoa 5 kg enemmän.
Omat kilot kertyny reilun 10 v:n aikana. Suurin syy on 6 raskautta. Kolmannen jälkeen painoin vielä alle 80 kg. Mutta arki niin kiireistä ettei juuri itteään ole ehtinyt miettiä. Nyt nuorin 3v ja sitä vain heräs yks päivä kattomaan peiliinkin.

 

["vieras"]

Mulle on käynyt noin, paitsi pituutta on vain 160/55 ja nyt 160/73 Tänään juuri huomasin kaupassa olevani niin pyöreä (vaiko lihava) ettei minulle oikeasti mahdu enää sellaset vaatteet kuin tahtoisin

 

[sori vaan]

[QUOTE="vieras";22844956]Mulla pituutta 3 cm vähemmän ja painoa 5 kg enemmän.
Omat kilot kertyny reilun 10 v:n aikana. Suurin syy on 6 raskautta. Kolmannen jälkeen painoin vielä alle 80 kg. Mutta arki niin kiireistä ettei juuri itteään ole ehtinyt miettiä. Nyt nuorin 3v ja sitä vain heräs yks päivä kattomaan peiliinkin.[/QUOTE]

Miten ne raskaudet sun lihomiseen vaikuttaneet? Ei kai raskaanakaa kukaan pakota syömään liikaa? Ja jos elämä on kiireistä, niin luulisi, että ei ole aikaa syödäkään niin paljoa, jotta lihoisi...

 

[huoh :/]

Minäkin painan nyt tällä hetkellä 83kg ja olen 166cm pitkä. Niin ja olen 2 viikkoa sitten synnyttänyt.
Vuosi sitten painoin 55kg, mutta ennen raskautta lihoin 10kg kun söin silkkaan pahaan mieleeni (työstressi muunmuassa) ja raskausaikana kiloja tuli tarpeettoman paljon lisää. Että ehkäpä sitten vuoden kuluttua painan edes alle 60kg, ja toivottavasti tajuan olla lihottamatta itseäni enää uudestaan.

 

["vieras"]

Miten ne raskaudet sun lihomiseen vaikuttaneet? Ei kai raskaanakaa kukaan pakota syömään liikaa? Ja jos elämä on kiireistä, niin luulisi, että ei ole aikaa syödäkään niin paljoa, jotta lihoisi...

Kyllä ne vaan vaikuttaa. Ensimmäiseltä ja toiselta jäi se 5 kg muilta vähän enemmän. Ei paha yksitellen ajateltuna. Eikä siinä ehtiny juuri itteään ajattelemaan kun monta pientä jaloissa ja mies aina töissä. Ainoa harrastus mitä sit ehti kun lapset nukku niin syödä jotain hyvää ja lukea edes hetki. Lenkille tms ei juuri päässy.

 

[mulla näin]

Miten ne raskaudet sun lihomiseen vaikuttaneet? Ei kai raskaanakaa kukaan pakota syömään liikaa? Ja jos elämä on kiireistä, niin luulisi, että ei ole aikaa syödäkään niin paljoa, jotta lihoisi...

Mulla ainakin raskaudet vaikutti ilmeisesti ainenvaihduntaan. Heti kun tulin raskaaksi paisuin kuin pullataikina vaikka en syönyt/liikkunut sen enempää ku aiemminkaan..

 

[v]

Voisit paljon pahempikin olla. Osta oikean kokoisia vaatteita niin ei rintsikatkaan purista.

 

[a p.]

[QUOTE="vieras";22844996]Mulle on käynyt noin, paitsi pituutta on vain 160/55 ja nyt 160/73 Tänään juuri huomasin kaupassa olevani niin pyöreä (vaiko lihava) ettei minulle oikeasti mahdu enää sellaset vaatteet kuin tahtoisin [/QUOTE]

Mullekin oli kova paikka tajuta, että en voikaan enää pitää sellaisia vaatteita, joita tahtoisin/pidin pari vuotta sitten. Tai no voin, mut en näytä niissä hyvältä. Nyt pitää katsoa vaateostoksilla, että ostettava vaate peittää epäedulliset kohdat hyvin ja laskeutuu.

Vaatteet pitää ostaa sillä perusteella, että missä näytän vähiten läskiltä. Hoikallahan miltei kaikki näyttää hyvältä. Minusta esim. yhdistelmä perus pitkähköhelmainen toppi ja sen päällä vartalonmyötäinen neule tai trikoopaita, farkut ja saappaat on kiva ja nätti arkivaate. SEllaisia käytinkin, enää en voisi kuvitellakaan laittavani.

Tietyissä liikkeissä en enää asioi, kun ei ole kokoja tarjolla. Tai sitten kun katsoo jotain vaatetta rekissä ja se näyttää hyvältä, etsii siitä oman koon, niin se ei näytäkään enää miltään, vielä vähemmän hyvältä päällä. SIt viereisessä kopissa joku hoikka sovittaa samaa vaatetta ja näyttää sata kertaa paremmalta.