Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Haluan erota, mutta mutta...
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="pieni mansikka, post: 4947294, member: 8316"]</p><p>Olen niin samanlaisessa tilanteessa että ihmettää! Minunkin mieheni on dramaattinen ja kireä, kiukkuinen, pahantuulinen. Välillä tietysti kaikki menee niin loistavasti että ei meinaa muut pysyä mukana, ja nyt jo tiedän, että varmasti kohta ollaan taas maan raossa, joskus ikkunastakin hyppäämässä. </p><p> Vuosien varrella on oma kärsivällisyys paisunut luonnottomiin mittasuhteisiin, ja nyt on alkanut oireilu, väsyttää, väsyttää, pää tuntuu repeävän. Lapset olen hoitanut ja samalla opiskellut, miestä hoivannut, terapeutilla käyttänyt, raha-asiat järjestänyt. Mies on sitten saanut potea tätä elämäntuskaansa. </p><p> Nyt on akuutti erovaihe päällä, lopullisen päätöksen olen vihdoin saanut tehtyä, vaikka ajankohta on todella huono. Uusi asunto juuri miehen kanssa ostettu ja remontti vielä viimeistelyvaiheessa, osa muuttolaatikoistakin purkamatta. Kuitenkin jostain sain vuosien pyristelyn ja yrittämisen jälkeen voimia tähän ratkaisuun. Mies on surkeana ja pahalta tuntuu. Mietin alkaako myöhemmin kaduttaa, mutta tidän että jos jatketaan, ennemmin tai myöhemmin joko erotaan tai jompikumpi sekoaa. </p><p> Meidän lapsemme ovat 2 v ja 5 kk, ja tilanne on se että lainanlyhennyksistä selvitäkseni aloitan työt ensi kuussa. Monta asiaa on vielä auki; mistä hoitopaikat, miten ensi kuun lyhennykset ennen ensimmäistä palkkaa, miten selviän surusta? Kuitenkin tuntuu todella vapauttavalta. Itselläni on turvaverkkoa ympärillä, ja tilanne luultavasti moneen verrattuna hyvä. </p><p> Omiin korviini tilanteesi kuulostaa siltä, missä olen itse rypenyt viime vuodet; halua eroon olisi ja ennen kaikkea siihen, että asiat paranisivat, mutta kuitenkin on vähän toivoa ja halua asioiden järjestymiseen, lisäksi ero tuntuu raskaalta ja vaikealta asialta. En tiedä miten vakavia teidän ongelmanne ovat, mutta jos olet onneton, jotain täytyy tehdä. Kaikki me olemme oikeutettuja onneen ja hyvään elämään!</p><p> Muista, että jos eroat, olet vastuussa omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. Omalla kohdallani olen varma siitä, että yksin oleminen on tätä vuoristorataa parempi vaihtoehto, asiaa erittäin tarkasti harkittuani. </p><p> Jos itsestäsi tuntuu mahdottomalta jatkaa, älä syytä itseäsi yrittämisen puutteesta. Muista, että jos mies olisi halunnut muutosta, olet siihen mahdollisuuden antanut (näin ymmärsin).</p><p> Itse olen saanut paljon kannustusta uuden rakkauden löytymiseen. Haaveilu toki auttaa jaksamaan, mutta todellinen selviytyminen vaatii kuitenkin sen hyväksymistä, että mitään unelmien prinssiä ei ehkä kuitenkaan tule. Toivoa toki on. </p><p> Mieti tarkaan mitä haluat tehdä, käy kaikki vaihtoehdot läpi mielessäsi ja kaikkien kanssa, jotka voivat kuunnella. puhu ja kirjoita (vaikka päiväkirjaa), tee asioita, mistä pidät. Kuuntele itseäsi, opettele tuntemaan itsesi. Pysy suoraselkäisenä ja yritä kunnioittaa miestäsi mahdollisen eronkin keskellä, siten hoidat ainakin oman osuutesi niin että pystyt itsesi kanssa elämään. </p><p> Apua saa neuvolasta, mll:n vanhempainnetistä, puhelimista, myös kirjallisuudesta ja esim. musiikista. Pidä itsestäsi huolta. </p><p> Ja jos eropäätöksen teet, ei ole sinun vastuullasi, miten mies reagoi. Itse tein aikarajapäätöksiä, esim perheterapian jälkeen niin ja niin kauan normaalia elämää, ennen kuin katson asiaa uudelleen. Petyin kerta toisensa jälkeen ja tässä ollaan. Ja voin vilpittömästi todeta: Jos mies halusi meidät pitää, hänellä oli siihen mahdollisuudet. Nyt kun itkee ja säälii itseään, se kyllä aiheuttaa murhetta minulle, mutta syyllisyyttä en tunne. Hänen rypemisensä on nyt hänen ongelmansa. </p><p> Vielä yksi asia: Jos mies on mahdoton, sinä ehkä ylläpidät (tahtommattasi) tätä käytöstä, koska miehen ei tarvitse herätä vaan aina asiat taas jatkuvat vaikka huonosti käyttäytyy. Jos jatkatte yhdessä, vaadi aitoa muutosta!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="pieni mansikka, post: 4947294, member: 8316"] Olen niin samanlaisessa tilanteessa että ihmettää! Minunkin mieheni on dramaattinen ja kireä, kiukkuinen, pahantuulinen. Välillä tietysti kaikki menee niin loistavasti että ei meinaa muut pysyä mukana, ja nyt jo tiedän, että varmasti kohta ollaan taas maan raossa, joskus ikkunastakin hyppäämässä. Vuosien varrella on oma kärsivällisyys paisunut luonnottomiin mittasuhteisiin, ja nyt on alkanut oireilu, väsyttää, väsyttää, pää tuntuu repeävän. Lapset olen hoitanut ja samalla opiskellut, miestä hoivannut, terapeutilla käyttänyt, raha-asiat järjestänyt. Mies on sitten saanut potea tätä elämäntuskaansa. Nyt on akuutti erovaihe päällä, lopullisen päätöksen olen vihdoin saanut tehtyä, vaikka ajankohta on todella huono. Uusi asunto juuri miehen kanssa ostettu ja remontti vielä viimeistelyvaiheessa, osa muuttolaatikoistakin purkamatta. Kuitenkin jostain sain vuosien pyristelyn ja yrittämisen jälkeen voimia tähän ratkaisuun. Mies on surkeana ja pahalta tuntuu. Mietin alkaako myöhemmin kaduttaa, mutta tidän että jos jatketaan, ennemmin tai myöhemmin joko erotaan tai jompikumpi sekoaa. Meidän lapsemme ovat 2 v ja 5 kk, ja tilanne on se että lainanlyhennyksistä selvitäkseni aloitan työt ensi kuussa. Monta asiaa on vielä auki; mistä hoitopaikat, miten ensi kuun lyhennykset ennen ensimmäistä palkkaa, miten selviän surusta? Kuitenkin tuntuu todella vapauttavalta. Itselläni on turvaverkkoa ympärillä, ja tilanne luultavasti moneen verrattuna hyvä. Omiin korviini tilanteesi kuulostaa siltä, missä olen itse rypenyt viime vuodet; halua eroon olisi ja ennen kaikkea siihen, että asiat paranisivat, mutta kuitenkin on vähän toivoa ja halua asioiden järjestymiseen, lisäksi ero tuntuu raskaalta ja vaikealta asialta. En tiedä miten vakavia teidän ongelmanne ovat, mutta jos olet onneton, jotain täytyy tehdä. Kaikki me olemme oikeutettuja onneen ja hyvään elämään! Muista, että jos eroat, olet vastuussa omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. Omalla kohdallani olen varma siitä, että yksin oleminen on tätä vuoristorataa parempi vaihtoehto, asiaa erittäin tarkasti harkittuani. Jos itsestäsi tuntuu mahdottomalta jatkaa, älä syytä itseäsi yrittämisen puutteesta. Muista, että jos mies olisi halunnut muutosta, olet siihen mahdollisuuden antanut (näin ymmärsin). Itse olen saanut paljon kannustusta uuden rakkauden löytymiseen. Haaveilu toki auttaa jaksamaan, mutta todellinen selviytyminen vaatii kuitenkin sen hyväksymistä, että mitään unelmien prinssiä ei ehkä kuitenkaan tule. Toivoa toki on. Mieti tarkaan mitä haluat tehdä, käy kaikki vaihtoehdot läpi mielessäsi ja kaikkien kanssa, jotka voivat kuunnella. puhu ja kirjoita (vaikka päiväkirjaa), tee asioita, mistä pidät. Kuuntele itseäsi, opettele tuntemaan itsesi. Pysy suoraselkäisenä ja yritä kunnioittaa miestäsi mahdollisen eronkin keskellä, siten hoidat ainakin oman osuutesi niin että pystyt itsesi kanssa elämään. Apua saa neuvolasta, mll:n vanhempainnetistä, puhelimista, myös kirjallisuudesta ja esim. musiikista. Pidä itsestäsi huolta. Ja jos eropäätöksen teet, ei ole sinun vastuullasi, miten mies reagoi. Itse tein aikarajapäätöksiä, esim perheterapian jälkeen niin ja niin kauan normaalia elämää, ennen kuin katson asiaa uudelleen. Petyin kerta toisensa jälkeen ja tässä ollaan. Ja voin vilpittömästi todeta: Jos mies halusi meidät pitää, hänellä oli siihen mahdollisuudet. Nyt kun itkee ja säälii itseään, se kyllä aiheuttaa murhetta minulle, mutta syyllisyyttä en tunne. Hänen rypemisensä on nyt hänen ongelmansa. Vielä yksi asia: Jos mies on mahdoton, sinä ehkä ylläpidät (tahtommattasi) tätä käytöstä, koska miehen ei tarvitse herätä vaan aina asiat taas jatkuvat vaikka huonosti käyttäytyy. Jos jatkatte yhdessä, vaadi aitoa muutosta! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 3 6 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Suomalainen mies on valittu SomaIimaan presidentiksi
46 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
TEM: Työmarkkinoilla tapahtunut yllättävä käänne heikompaan. Buuaahhh yllättävä käänne 😂
Tänään 10:08
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Jos olet eronnut, niin
Tänään 09:43
viisikymppinen isoäiti
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Lääkäreitä paikalla? Miksi lähete ja tutkimus katoavat kannasta?
Tänään 09:18
-roosaruusa-
8 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Petteri Orpon hallitus haluaa kaikki työntekijät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mutta sehän ei käy ay-liikkeelle
Tänään 08:38
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Tänään 08:27
vierailija
15 Viestiä
Aihe vapaa
7.
No mani no hani
Tänään 08:25
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Tämäön vain yksi tuulimylly kahdestakymmenestä tuottaa sähköä
Tänään 07:45
vierailija
8 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 5K
Aihe vapaa
2.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 441
Aihe vapaa
3.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 353
Aihe vapaa
4.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 344
Aihe vapaa
5.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Eilen 19:52
Luettu: 234
Aihe vapaa
6.
Vasemmistolainen lehdistö paljasti Putinille Ukrainan saaneen luvan iskeä amerikkalaisohjuksilla Venäjän maaperälle
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:33
Luettu: 222
Aihe vapaa
7.
Kuulkaas nyt neidit Piitteni, puutarhatonttu Oolaffi, Makarooni ja Starmeri! Antakaa 🇺🇦:lle lupa ampua putlerin infra tuusan peeksi ja vähän äkkiä!
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:12
Luettu: 197
Aihe vapaa
8.
Miten sanoa nätisti miehelle että en tykkää siitä mitä se tekee
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:33
Luettu: 186
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Lääkäreitä paikalla? Miksi lähete ja tutkimus katoavat kannasta?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
5.
Käärijä ja Joker Out Uutis-ja Tietotoimisto
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
6.
Relaatio 1065
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
7.
Jos olet eronnut, niin
Latest: viisikymppinen isoäiti
18 min sitten
Aihe vapaa
8.
Tämäön vain yksi tuulimylly kahdestakymmenestä tuottaa sähköä
Latest: viisikymppinen isoäiti
20 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Haluan erota, mutta mutta...
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
