Häpeättekö ystäviänne?

Oon vaan ruvennu miettiin että kun minulla on yksi hyvännäköinen kaveri ja ite oon tällänen muutamia ylikiloja kantava tavallisen näköinen tantta. Niin kun tuntuu että ei haluais enää julkisilla paikoilla tavata. Tai sit vaan kuvittelen. Aattelin vaan voisko olla mahdollista. Itse en kyllä häpeä ketään. Tää elämä liian lyhyt sellaiseen.

 

No en kyllä.

 

No ei kai ystäviään voi hävetä Tai mä en ainakaan häpea ketään läheistäni.

 

Oon vaan ruvennu miettiin että kun minulla on yksi hyvännäköinen kaveri ja ite oon tällänen muutamia ylikiloja kantava tavallisen näköinen tantta. Niin kun tuntuu että ei haluais enää julkisilla paikoilla tavata. Tai sit vaan kuvittelen. Aattelin vaan voisko olla mahdollista. Itse en kyllä häpeä ketään. Tää elämä liian lyhyt sellaiseen.

Ettei kyse olisi siitä että vertaat itseäsi tähän hyvännäköiseen kaveriin ja tunnet alemmuutta ja itse hieman kuitenkin häpeät itseäsi hänen rinnallaan.

 

En häpeä ystäviäni...toivottavasti eivät hekään minua!

 

No en todellakaan. Mulla on niin vähän hyviä ystäviä, että mulle on ihan sama, miltä näyttävät, kunhan vain ovat mun ystäviäni.

 

En, painoon ja kokoon katsomatta mulle merkkaa muut asiat. Eikä kenenkään pitäs edes pohtia sellasta, pää pystyyn ja lippu korkeelle. Mutta on mulla yks kaveri jota en halua nähdä esim. ostarissa...häpeen sen tapaa kasvattaa lapsia, tai sen tapaa olla kasvattamatta niitä lainkaan...