Olen joskus 10v. sitten pudonnut pahasti takapuolelleni esteillä, hevosen selästä. Häntäluu murtui, kääntyi sisäänpäin ja siinä hötäkässä on tullut myös SI-nikamaan ligamenttivaurio. Häntäluuta/lantiota kuvattu pari kertaa ja lääkärit ovat sanoneet silloin jo että se on sitten sektion paikka sitten tulevaisuudessa jos lapsia hankin.
Olen jopa pelännyt tulla raskaaksi aiemmin, en ole vain asiaa kellekään muulle kuin miehelleni tunnustanut. :ashamed: Nyt olen raskaana 27.viikolla ja pelko sen kun lisääntyy.
Pelkään, että häntäluu ei joustakaan ja se aiheuttaa mulle tai vauvalle pysyviä vaurioita. Rakkain harrastukseni on ratsastus, ja se on kärsinyt ajoittain häntäluustani nyt viime vuosinakin, häntäluun kipeytymisen takia. Samoin nyt on ollut ongelmia "isommalla hädällä"käydessä, kun häntäluuhun sattuu. Kävely tekee joskus kipeää häntäluuhun jne.
Haluaisin ehkä sektion, koska minä pelkään repeäväni pahasti sisältä tai sitten että vauvalle tulee päähän vaurioita. Eniten pelkään pysyviä vaurioita vauvalle.
Neuvolalääkärin mielestä mulla ei oo mitään synnytyspelkoja ja pelkopolille hän ei lähetettä laita. Ja kuulemma kukaan ei ole saanut häntäluun takia sektiota koskaan.
Terkka laittaa pelkopolille, jos haluan. En tiedä oisko pelkopolista mulle apua?
Tammi-helmikuun vaihteessa tehdään synnytystapa-arvio, mutta onko sellainen luotettava ja mitäs jos häntäluu ei joustakaan?
Siis voiko lääkäri taata, että en vaurioidu, eikä vauvakaan ja että häntäluu ei tule tuottamaan enempää ongelmaa normaaliin elämääni ja rakkaisiin harrastuksiini kuin mitä nyt tänä päivänä on jo?
Eniten ajattelen tässä asiassa vauvan terveyttä, sen jälkeen omaani ja viimeisenä tulee elämäni harrastus. Pihassa kaksi omaa hevosta ja jos vaihtoehtona on sektio tai alatiesynnytys, niin toistaiseksi en ole saanut yhtään pätevää perustetta, miksi en sektiota valitsisi. Kukaan ei ole kumonnut vielä aiempien lääkärien sanomaa "se on sektion paikka". Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä tapahtuu jos häntäluu ei murrukaan. Tai mitä tapahtuu jos se rustottunut, kääntynyt häntäluu murtuukin niin ettei elämästä sen kanssa tule mitään. Hoida siinä sitten vauvaa sillä häntäluulla. EI olisi onnistunut 10v. sitten, ei sitten millään. Kipulääkkeetkin hyvin huonosti siihen tehosivat.
Pelkään leikkauksiakin kyllä ja sektion riskit tiedän suuriksi, mutta kaipa sen vauvan täytyy tulla tavalla tai toisella pihalle...
Muistan iänkaiken sen kivun, mikä häntäluun murtumisesta seurasi. Monta viikkoa istumatta, kävelemättä, kumartumatta, nukkumatta selällään jne. Meni kuukausia että pystyin ratsastamaan ja ennen raskauttakin todellakin häntäluu on ollut kipeä ajoittain istumisesta tms.
Neuvolalääkäri eilen ronkki sitä ja sai aikaan hirveät tuskat! :'(
Että otanko lähetteen pelkopolille vai mitä tehdä? Haluan vauvan ulos turvallisesti ja sillain ettei loppuelämä mene pilalle kummallakaan. Olen kuullut niin hyvistä kuin huonoistakin sektiohommista ja ne pahimmatkin kertomukset ovat tuntuneet lähes juhlalta sen rinnalla, mitä elämä oli häntäluun murtuman kanssa aikoinaan.
Terkka sanoi että ketään ei pakoteta synnyttämään alatietä, lääkäri sanoi että "en voi luvata mitään, kyllä se sieltä tavalla tai toisella tulee ulos".
Lääkäri eilen oli muutenkin tosi tympeä ja kovakourainen, pelkoni ei yhtään siitä lievittynyt, päinvastoin.
Pelkään kahta pahemmin nyt. Ja kun kuulemma en pelkää synnytyskipua tai sektion jälkeistä kipua, mun paikkani ei ole pelkopoli lääkärin mielestä.
Mitä siellä pelkopolilla tehdään?