Häät raskausaikana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mahamorsian
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mahamorsian

Vieras
Hei,

Olemme menossa naimisiin kesäkuussa, jolloin minulla on raskausviikkoja 26. Pitäisi hankkia sormus ja jonkinlainen juhlapuku.

Kuinka paljon teillä on yleensä ollut sormet tuossa vaiheessa turvoksissa? Mahtuuko vielä normaalin kokoinen sormus sormeen? Entä kuinka pian synnytyksen jälkeen sormet ovat palautuneet normaaleiksi vai ovatko?

Osaako joku vinkata jotain kivoja liikkeitä Helsingissä, joissa olisi myynnissä vähän juhlavampia äitiysvaatteita. Mitään valkoista hääpukua en halua enkä mitään turhan hienoa mekkoa. Peruskiva juhlava ja persoonallinen riittää. Luulen, että tuossa vaiheessa maha voi jo olla aika iso. Nyt sen verran turvotusta, että enää yhdet tavallisista farkuista mahtuu päälle, vaikka viikkoja on vasta lähes 12. Neuvolassakin todettu, että kohtu on kasvanut aika paljon.

Onko muita vinkkejä raskaana naimisiin menevälle?
 
mulla ainakin menee vielä sormukset, viikkoja 37 nyt. Eli se riippuu ihan miten tulee turvotusta ja muutenkin kiloja.. Mulla ei pahemmin turvotusta oo ollut koko aikana, nyt ihan viimeviikkoina on muutamana iltana ollu nilkat vähä paksuina mut ei muuten.. Ja kiloja on tullu nyt tähän mennessä se 10.
 
Minä menin 1,5 vuotta sitten naimisiin ollessani 20. viikolla raskaana. Sormukset kävi vielä tuolloin, mutta muistaakseni ei enää pitkään sen jälkeen, vaikka minulla ei erityisen paljon turvotusta ollutkaan ja koko raskausaikana kilojakin tuli yhteensä 8. Sorminivelet vaan turposi.
 
Itse ostin työtapahtumaan iltapuvun raskaana ollessani. Ostin hieman isomman juhlapuvun, A-linjaisen, missä on kiristysnyöri selässä. Siitä pystyy löysäämään ja kiristämään pukua. Upean näköinen puku, palkua laskeutuvaa satiinia, itse asiassa aika paljon hääpuvun tyyppinen, jos olisi väritys eri ja ehkä hieman enemmän koristeellisempi. Varmasti löytyy, käy katsomassa ihan Halosella tai muualla.

Ja jos sormus ei sovi, niin toki voit ottaa "varasormuksen" käyttöön. Eli käytät häissä jotain muuta sormusta kuin virallista sormustasi. Mutta tuossa kohtaa tuskin vielä on niin paljon turvotusta ja muuta, luulen että virallinenkin sormus sopii kyllä.
 
Höh, siis puku oli paksua hennon vaalensinistä hyvin laskeutuvaa matta satiinia, puvussa oli neljä leikkausta ja istui mainiosti, tyylikäs puku. Nyt käytössä vieläkin. Istuu mainiosti, kun kiristysnyörit ovat tiukoimmillaan. Koska puvussa on leikkaukset, kiristys kiristää ainoastaan puvun takakappaletta, joten istuu loistavasti.
 
Uusimmassa 9 kuukautta -lehdessä oli aika ihania äitiysjuhlapukuja, olivatkohan ne kaikki samasta liikkeestä vai eri, sitä en katsonut, mutta jos saat lehden jostain käsiisi, niin siitä voi löytyä ostopaikkavinkkejä. Hinnatkin olivat aika kohtuullisia.

Itse olin ehkä vähän liian käytännöllinen, kun meillä häät ja esikoisen ristiäiset pidettiin yhdessä, ja jälkeenpäin tuntuu, että olisi voinut vähän enemmän panostaa, kun olivat kuitenkin mun häät! Siis panostettiin kyllä ja oli ihanaa, mut silti, viel vähän lisää..
 
Me käytiin vihillä n. rv 25. Sormukset ostettiin vain vähän etukäteen, ja valitsin sormuksen koon niin että tuolloin meni juuri ja juuri sormeen. Nyt kun vauva on 4kk, mahtuu taas hyvin ja on juuri sopivan kokoinen. Jos olisin tuolloin ottanut kokoa isomman, todennäköisesti se olisi nyt liian suuri kun nivelet on palautuneet suht normaaliksi ja paino on jälleen muutenkin lähtölukemissa.

Sormusjutut on hankalia, kun niin moni asia vaikuttaa, turvotukset, lämpötila sun muut.. Ainakin omat kädet elää tosi paljon.
 
Lämpötila vaikuttaa paljon, eli kun teillä on kesähäät, niin sormet on silloin turvonneempia, etenkin helleaikaan heinä-elokuussa, kun muina vuodenaikoina(sanottiin kultasepänliikkeestä kun sovitettiin kihloja).

Juhlamekkoja on mun mielestä tosi ihania, jotka sopii raskaana oleville. Kauniisti laskeutuvia empire-leikkauksisia (joissa helma lähtee heti rintojen alta), löytyy kyllä kaupoista ihan stokkalta ja sokokselta. Kampin Bebes-äitiyskaupasta voi myös löytää jotain
 
Miltä teistä tuntui avioitua raskaana ollessanne? Oliko juhlassa sellaista entisajan "häpeää", joka vanhemmilla sukulaisilla saattaisi olla? Miten sukulaiset suhtautuivat selkeästi näkyvään raskauteen? Sehän todistaa kunniattoman elämän :)

Vai osasitteko oikeasti nauttia päivästänne?

Kiitos vastauksista!
 
eikä se ole kauhean rankka päivä raskaana ollessa, etenkin kesällä?

Itsekin haluaisin naimisiin, mutta aion kyllä odottaa vauvan syntymää, sillä tuntuu tosi rankalta ajatukselta, etenkin jos raskaus ei suju ihan odotusten mukaan..
 
Oltiin ajateltu odottaa lapsen syntymään, mutta jotenkin sitten keksittiin kuitenkin mennä naimisiin jo nyt. Todettiin mm., että päästään vähemmällä byrokratialla, kun kuitenkin oltaisiin jossain vaiheessa menossa naimisiin. Ehkä isovanhempien kanssa kaikessa rakkaudessa käydyt keskustelut olivat myös yksi vaikuttava tekijä... ;) Meille naimisiinmenolla ei ollut väliä, mutta isovanhempia selkeästi vähän kaihersi, vaikka eivät koskaan ole valintaamme paheksuneet. Ei sitä ehkä sitten kuitenkaan halua satuttaa rakkaita vanhoja ihmisiä. Ja jos meille asialla ei ole mitään järin suurta merkitystä, voihan sitä ihmisiä ilahduttaa. Ja isovanhemmat alkavat olla niin vanhoja, että en tiedä, olisivatko vielä juhlinnassa mukana ensi vuonna. Minulla on niin onnellinen tilanne, että kaikki isovanhemmat ovat vielä elossa.

Mutta kyllä todellakin ilman mitään häpeää ollaan naimisiin menossa! Ja kaikki ovat suhtautuneet yksinomaan positiivisesti ja iloisesti raskauteemme. Pahin väsymyskin on ohi ja olo hyvä, joten hääjuhlinnassa väsyminen ei pelota. Se oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Kekkerit ovat myös vähän vapaamuotoisemmat eikä todellakaan mitkään prinsessajuhlat. Raskauden aikana bilettäminen ja kavereiden kanssa oleilu on ollut aivan yhtä hauskaa kuin ennenkin, joten juhlimisen hankaluuteenkaan en oikein usko.

Emme siis ole mitenkään sen ihmeemmin pohtineet asiaa. Lähinnä fiilispohjalta. Alunperin toivoin, että oltaisiin menty naimisiin jo ennen raskaaksi tulemista. Silloin häät olisivat olleet parisuhteen juhla ehkä selkeämmin kuin nyt.

Mieheni ei koskaan ole ollut kovin innoissaan naimisiin menemisestä ja mullakin moni yksityiskohta kaihertanut. Onhan avioliitolla edelleen aika patriarkaalinen luonne. Joillain mm. edelleen ilmeisesti isät saattavat alttarille. Siinä symboliikassa on jotain todella hurjaa ja järkyttävää, vaikka ehkä senkin voi tulkita halutessaan jollain positiivisella tavalla. Ja siviilivihkimisen valassa on aivan järkyttävä kohta, jossa luvataan ylläpitää vallitsevaa yhteiskuntaa. Hmm. Mikäköhän kaikki tässä epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa on niin hyvin, että siitä pitää vihkivalan yhteydessä puhua?

Mieheni kuitenkin innostui häistä ja halusikin naimisiin jo nyt. Aikaisemmin hän on ollut epävarma siitä, haluaako naimisiin mm. mainitsemani valan kohdan takia. Koska mulle asialla ei ollut sen kummemmin väliä, päätimmekin järkätä kekkerit jo ennen lapsen syntymää. Hyvällä meiningillä ja hauskoja bileitä odotellessa...
 
Me menimme naimisiin maistraatissa, eikä valassa tai koko puheessa siis ollut mainitsemaasi kohtaa. Saimme hyvin vapaasti toivoa mitä siellä puhuttiin, muutamaa peruslausetta lukuun ottamatta. Mutta tuo mainitsemasi lause ei kuulu edes perusosuuteen. Tarkistin ihan papereista juuri äskön. Saimme siis paperiversion etukäteen kaikesta mitä siellä sanottiin.
 
Kuulostaa sitä paitsi aika typerältä jos miehesi yhden lauseen takia ei halua siviilivihkimistä. Aika kapeakatseista, ennakkoluuloista ja sanoisinko, yksinkertaisuutta osoittavaa. Erityisesti kun ottaa huomioon että sinä itse mainitset naimisiin menon ajankohdan suureksi syyksi isovanhempiesi vakaumuksen.
 
Sekä avioliittoasetuksen 9 §:ssä että esim. naimisiin.info sivustoilla ilmoitetaan kaavaksi. Virallisesti avioliittoasetuksessa säädetystä kaavasta ei pitäisi poiketa. Mielenkiintoista, jos jonkun kohdalla on niin tehty.
9 §

«Siviilivihkiminen» toimitetaan siten, että vihkijä todistajien läsnä ollessa lausuu avioliittoon vihittäville:

""Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi."

Joillekin ideologiat ovat tärkeitä. Samoin se, mitä avioliitto symboloi. Jotkut myös pohtivat yhteiskuntaa ja rakennetta enemmän kuin toiset. Jotkut eivät ollenkaan. Onko teidän mielestänne avioliiton yksi tehtävistä säilyttää/ylläpitää yhteiskuntaa? Mitä yhteiskunnassa ja miksi?
 

Yhteistyössä