galluppi pettämisestä

[elisa]

Petättekö itse? Pettääkö miehenne vai onko joku entinen teitä pettänyt. Rakas aviomieheni petti minua nuoren "naisen" kanssa. Yksi kerta, eilen. Pitäisikö antaa anteeksi? Antaisitteko te anteeksi ja mitä olette vastaavassa tilanteessa tehnyt? :'(

 

[svetlana]

En antais, kenkää vaan ja just! :wave: :wave: :wave: :wave: :wave:

 

[sannannaa]

\

En antais, kenkää vaan ja just! :wave: :wave: :wave: :wave: :wave:

Juuh samaa mieltä!! :wave: potku persauksiin!!

 

[miumau-77]

En ole pettänyt, eikä tietääkseni miehenikään ole minua pettänyt. Mutta lähipiiristäni tunnen kaksi tapausta, jossa toisessa pettäjänä oli mies ja toisessa taas nainen. Tosi iso kriisihän niissä syntyi pettämisen käytyä ilmi, mutta asiat saatiin kuitenkin pohjamutia myöten ruodittua ja nykyisin kumpaisellakin pariskunnalla menee tosi hyvin. Aina ei tietystikään käy näin, vaan pettämisen takia on moni suhde ajautunut myös karille, eikä pettäjä ole tapojaan muuttanut, mutta poikkeuksiakin siis on. Jos itse olisin naimisissa ja olisi vielä lapsiakin, niin kyllä ainakin yrittäisin saada suhteen kuntoon, mikäli mies haluaisi tosissaan samaa. Sitä en kiellä, etteikö suhteen elvyttäminen saattaisi epäonnistua ja mies jatkaa pettämistään, mutta ainakin olisin yrittänyt.

 

[Maria1982]

Olen pettänyt, tai no.. Ensimmäinen ketä petin, joi ja hakkasi, toinen joi ja valehteli, ja yhden kanssa oli avoin suhde, joten.. Mutta nykyistä en ole pettänyt eikä ole tarvetta. :heart:
Minäkin kyllä yrittäisin vielä tuon jälkeen.. Olispa ainakin katsottu loppuun asti.

M

 

[taiska]

olen pettänyt ja minut on petetty. ekassa pitkässä suhteessa ukko oli se joka meni ja teki mitä lystäs, minä sitten vaan annoin aina anteeksi ja otin takaisin. petin kuitenkin kostoksi ja kauhea kierrehhän siitä tuli ennekuin älysin lähteä.

toisessa suhteessa ukko petti ja sai samantien lähteä, en ottanut sitä riskiä että sama alkaisi taas uudelleen.

nykyisessä suhteessa ei kumpikaan ole pettänyt, eikä petä, koska molemmat tietää mitä siitä seuraa. :heart:

 

[Äippä03]

Mieheni on yrittänyt pettää muutaman kerran mut valinnut onneksi "huonot" naiset.. Olen antanut anteeksi mutta luottamusta en ikinä saa takaisin! Ja sitä ei unohda varmaan koskaan!
Ne on asioita jotka eniten satuttaa!

 

[taustalla]

ihan alkuaikoina ukko piti vielä yhtettä entiseensä ja se ei kyllä tuntunut yhtään hienolta. varsinkin kun sai myöhemmin kuulla et jutut oli sitä luokkaa et eikö vielä yritettäis? ja toinen tapaus oli josta en vieläkään ole päässyt täysin selvyyteen kun toisaalta kuulee toista ja toisaalta toista,mutta viestitteli yhden naisen kanssa ahkeraankin ja yritteli salalailla. kauhee riitahan siitä kehkeytyi kun sain tietää,mutta asia on unohdettu(?). itsekkin siihen aikaan pari kertaa pussailin ja halailin juomareissulla ns. kaveripoikien kanssa,josta tunnen kyllä syyllisyyttä mutta silloin se tuntui oikeutetulta :ashamed: .
kaikki tämä tapahtui kahden ensimmäisen kuukauden aikana, ja vaikka välillä tuntui ettei mistään tule mitään,pysyttiin yhdessä ja hyvä että pysyttiin nyt menee hienosti,meillä on muksu ja toinen tulossa,onnellisia ollaan. :heart:
tietenkin joskus mieltä kaivertaa nuo vanhat jutut,mutta ne nyt on mennyttä ja ollaan sovittu ettei niistä enään puhuta.

 

[Suzu]

On minua petetty, ja olen pettänyt itsekin. Tosin sillä periaatteella, että en petä ensin, mutta jos toinen sen tekee, ei tarvitse minunkaan olla enää uskollinen.
Jos joutuu petetyksi, ehkä kannattaisi miettiä eniten sitä, miltä MINUSTA tuntuu nyt, mitä ajattelen. Sitten toimit niin, kuin sinusta tuntuu.
Siis ei sitä, mikä tuossa toisessa oli parempi, oliko isommat bosat, seksikkäämpi, parempi sängyssä. Melkein joka tapauksessa voin sanoa, että ei ollut, pettäminen ei johdu "paremman" etsimisestä, vaan joko vaikeuksista suhteessa tai kyllästymisestä. Hyväänkin voi kyllästyä.
Jos "annat anteeksi", älä päästä helpolla. Muuten opetat miehellesi seuraavan tärkeän läksyn: voin kohdella tuota naista ihan niin minua huvittaa, ja hyvällä tuurilla hän antaa minulle anteeksi ilman seurauksia." Aina tulee kohdalle myös seuraava kiusaus...
Arvosta itseäsi. Koskaan et voi tietää, mitä miehesi tekee, mutta jos annat itsellesi arvoa, arvostaa hänkin sinua.

 

[Anni]

:headwall: en voi missään muodossa hyväksyä:enkä voisi koskaan pettää....jos tilanne menisi siihen että "haaveilisin seksistä "jonkun muun kuin mieheni kanssa.Niin varmasti puhuisin ajatuksistani ensin mieheni kanssa...ja ero ensin ja senjälkeen olisi vapaa toteuttamaan mitä "mieli tekee".En voisi katsoa miestäni silmiin ja samalla naida jotakin vierasta ukkoa ajatuskin puistattaa.Kai jotkut sitä "jännitystä"hakevat....mutta miten jännittävää on sitten kun siitä jää kiinni ja perhe hajoaa oman idioottimaisuuden vuoksi?ei taida olla enää niin "jännittävä olo"sen jälkeen.... antaisiko sitä itselleenkään ikinä anteeksi.Siis mikäli liitossa muutoin rakkautta.En vaan jaksa uskoa että pettäjät edes todella tietävät "mitä rakkaus on"... Oletteko puhuneet miehesi kanssa syistä mitkä johtivat hänen tekoonsa?Itselleni eivät kyllä sijassasi selitykset enää kelpaisi :/ toivottavasti sinulla on ystäviä tai henkilö ulkopuolella jonka kanssa keskustella ja purkaa pahaa oloa?yritä jaksaa... :/

 

[sanna-cata]

En petä, mieskään ei ole (minun tietääkseni). Entistä petin ja hän minua. Itse en pystyisi miehen syrjähyppyä antamaan anteeksi enkä myöskään unohtamaan. Luulen, että ero tulisi asian takia jos ei heti niin myöhemmin. Vaikea toista neuvoa mitä tehdä, sillä ihmisiä ja parisuhteita on niin monia. Jos osaat anteeksi antaa ja mikä TÄRKEINTÄ myös unohtaa, niin silloin tuo ei välttämättä tarkoita suhteen loppua. Mutta jos et niin silloin ero on varmasti parasta.

 

[Karla]

Juuh!
Tsemiä vaan! Ajattelin minäkin eka kertaa vastailla. Minua on petetty ja olen pettänyt. Ja tarinathan ovat pitkiä...

Ensimmäisesessä pitkässä suhteessa mies petti ja jätti. Syytä ei mulle kertonut, kielsi pettämisen (yhden yön suhde) ja selitteli muita syitä jättämiseen. Yhdeksän kuukautta kului ennen kuin totuus paljastui sattumalta. Ja juttu meni näin... Ukko oli pettänyt laivalla koulukaverin kanssa, tuli takas maisemiin, kertoi yhteisille kavereille, jotka kehoittivat kertomaan mulle tai he kertoisivat, ukko jätti mut paniikissa ja salasi koko jutun. Oli silti kuulemma kiinnostunut vain musta. Mä taas elin kuin zombie ja syyttelin itteäni kaikesta ja olisin tehny mitä vain saadakseni suhteen ennalleen. Ukko viimein ajattelin sumun hälvenneen ja uskaltautui suhteeseen takaisin. Ja PAM! yhteinen kaveri kertoi mulle kaiken. Ja maailma tuntui romahtavan, tuntui ettei henki enää kulkenut ja ahdistus jatkui pitkään. Anteeksi annoin, mutta en koskaan unohtanut!
Vuodet vierahtivät ja ukko lähti Keski-Eurooppaan opiskelemaan. Epäluottamus nosti minussa päätään. Ei hänessä. Vuosia kului jälleen. Halusin suhteelta muutakin kuin kaukokaipuuta. Muiden miesten huomio tuntui hyvältä ja eräs (nykyinen aviomieheni ) kiinnostui minusta tosissaan. Kerroin suhteestani ulkomailla olevaan ukkooni rehellisesti, eikä tämä eräs sitä pelannyt, vaan halusi edelleen tutustua minuun paremmin ja paremmin... Ja lopulta annoin mennä vaan. Kun sitten jätin kaukosuhteen taakseni, paljastui että siellä Keski-Euroopassa oli kyllä puuhailtu paljon ja kokoajan muiden kanssa. ja minä tyhmä olin vetkutellut omissa ratkaisuissani vuoden! Että ällötti. :x

Nykyissä suhteessa (avioliitto ja 2 lasta) pettäminen ei kuulu kuvioon!

 

[Äiskäpäiskä]

Olen pettänyt kerran. Mies antoi anteeksi sillä ehdolla että asiasta ei keskustella enää ikinä. Ei varmasti ole kyllä unohtanut.. Minua ei ole petetty koskaan (kai). Tuosta episodista seurasi se että tiesin mieheni rakastavan minua tosissaan ja hautasin eromietteet kokonaan.

 

[äitykkäinen]

minä annoin anteeks ja sitä olen katunut, joten......

 

[Möllibulli]

Olen pettänyt entisissä suhteissa ja niin on mieskin. Tähän suhteeseen ei pettäminen kuulu, kerrasta poikki-ajatusta kannatetaan molemmat! En pystyis petturin kanssa elämää yhdessä jatkamaan.

 

[Reetta-Liina]

Taustoista en enempää tällä palstalla enää.

Kerran antaisin anteeksi (riippumatta tilanteesta).
Toista kertaa en, vaikka olisi miten pieni juttu tahansa.

 

[Heidi19]

Petin aikaisemmassa suhteessani, mutta samaa teki myös mies..vaikkakaan ei ihan fyysisesti.

Nyt en ole pettänyt, eikä todellakaan tulisi mieleenkään!
Kumpikin ollaan puhuttu että tiedetään mitä seuraa jos jompi kumpi pettää :'(

 

[Reetta-Liina]

\

Petin aikaisemmassa suhteessani, mutta samaa teki myös mies..vaikkakaan ei ihan fyysisesti.

Nyt en ole pettänyt, eikä todellakaan tulisi mieleenkään!
Kumpikin ollaan puhuttu että tiedetään mitä seuraa jos jompi kumpi pettää :'(

Peesailen tätä "ollaan puhuttu että tiedetään mitä seuraa jos ..."
Mun mies petti exäänsä ja on kyllä tehnyt selväksi sen, ettei siihen "helvettiin" enää lähde. Eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo, mutta luottavaisin mielin.

 

[Aava-Tuulia]

Emme ole kumpikaan toisiamme pettäneet. Uskoisin tuntevani mieheni niin hyvin, että huomaisin jos niin olisi käynyt. :\|

 

[Renni]

Pettämisenkin voi antaa anteeksi, ja luottamuksen rakentaa mutta se vaatii paljon aikaa ja voimia molemmilta. itse olen onnellinen että olen pystynyt antamaan miehelleni anteeksi. Elämme tällä hetkellä todella onnellista aikaa. Kriiseistä voi selvitä eikä aina tarvi heti antaa kenkää. :heart:

 

[NeitiNasu]

Meidän yhteisessä suhteessa ei kumpikaan ole pettänyt, mutta meitä molempia on petetty edellisissä suhteissa. Mies antoi rakkaalleen anteeksi, mutta hyvin pian huomasi kuitenkin että rakkaus hiipuikin sitten pois, kun ei enää moisen tempun jälkeen kiinnostanut suhteen hoitoon panostaa ja sitten astuinkin minä kuvioihin. Minä en oikeastaan loppujen lopuksi välittänyt siitä että minua ex petti: ei meidän suhde muutenkaan ollut mitenkään erikoisen miellyttävä. Hyvää seksiä lähinnä.
Mutta kyllä mä toivoisin että voisin tilanteessasi antaa anteeksi: en tiedä voisinko mutta toivoisin niin. Mutta vain jos mies on ollut rehellinen ja kertonut asiasta itse: ei niin että kiertoteitä olisin kuullut. :/

 

[Entinen Talitintti]

Ei olla petetty toisiamme. KUmpikaan.

Tottakai tulee ensimmaisena mieleen, etta sais ukko lahta jos pettais. Mutta, miten lie olisi todellisuus? Mina rakastaisin miestani ja lapset. Ehka antaisinkin anteeksi ja yrittaisin unohtaa.?! Vaikkakin sellainen teko sais minut hirvean vihan valtaan.

Onneksi ei ole pelkoa pettamisesta. Sita omaa suhdettakin kannattaa hoitaa, jotta se sailyisi hyvana, eika tarvitsisi lahta hakemaan seuraa muualta.

 

[loukattu]

Sain eilen kuulla, että mieheni on pettänyt mua. V***ttaa!! \|O

 

[minski74]

En ole onneksi ollut vastaavassa tilanteessa
iso potku miehen persuuksiin ja adios :wave: :wave:

 

[loukattu]

jep, huomenna katsomaan asuntoja .. :\|