Gallup: Sun rahat, mun rahat, meidän rahat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja morsian88
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

morsian88

Vieras
Olemme menossa naimisiin avomieheni kanssa, ja mietimme mitä kaikkia vaihtoehtoja olisi tuon asian suhteen, joten kysyn täällä gallupinomaisesti kuinka teillä menee rajanveto tuossa asiassa?

Avioehto meille tulee, joskaan ei tiedetä minkä laajuisena. Reilulta tuntuisi että arkielämässä ei ihan täysin ole "sun rahat" ja "mun rahat", varsinkaan kun meillä tulee olemaan tulevaisuudessa kuitenkin eritasoinen palkka. Nyt vielä minä opiskelen, mies on jo töissä, tällä hetkellä on molemmilla ollut koko ajan (6v) omat rahat ja on pidetty huolta että molemmat maksaisivat yhteisiä menoja about yhtä paljon euroissa, mutta sehän ei tietenkään ole reilua sitten kun ollaan naimisissa ja on lapsia ja äitiys- tai isyyslomia ja hoitovapaita ja tuloerot suuremmat kuin nyt nuorena.

Onko kenelläkään esimerkiksi sellaista järjestelyä, että molempien palkoista vaikka 70% menee yhteiseen pottiin josta maksellaan perheen menot ja asunto jne ja loput 30% jää itselle? Silloinhan täysi avioehto tarkoittaisi, että tuo 70% tilillä olevat + molempien nimiin ostetut jaettaisiin avioeron sattuessa puoliksi ja ne loput 30% jäisivät rauhaan? (Tiukempina kausina 90%-10% jne..)

Mikä teistä on reilua?
 
meillä perheen rahat on TÄYSIN yhteisiä. Mies parempi palkkainen, minulla huonompi. Meillä 1 lapsi minun edellisestä liitosta.. Se maksaa jolla on rahaa. Laskut, kaupassa tms. Kunhan ruokaan on rahaa ja laskut maksettu niin ihan sama kuka ne maksaa.
 
meille on laskettu budjetti jonka mukaan eletään. tarkoittaa sitä että asumiskulut, sähkö jne kuuluvat molemmille puoliksi ja loput rahat ovat omaa rahaa. elinkustannuksissa on huomioitu se että tulotaso on erilainen ja ei noudateta enemmän tienaavan elintasoa hankinnoissa ja asumisen suhteen.
 
Eipä tuohon taida olla mitään oikeaa mallia. Itse olen kummassakin liitossani elänyt siten ettei ole ollut sinun, minun, heidän , meidän rahoja vaan vain perheen tulot ja perheen menot eli kaikki on mennyt samalle tilille. Se on toiminut meillä hyvin. Jollain toisella toimii jokin toinen malli.

Siihen en kuitenkaan kannusta että saman perheen sisällä olisi eri perheenjäsenillä eri elintaso. Se tuntuu jo siltä ettei perhe enää perhe olisikaan.
 
Meil ei ehtoa oo eikä tuu. Rahat ovat yhteisiä ja se maksaa kuka pystyy. Kaik hankinnat keskutellaan ja sellaset ekstrajutut maksetaan omista tileistä. Tilien käyttöoikeudet menevät ristiin.Näin on menty pian 10v.
 
[QUOTE="vieras";22261972]meillä perheen rahat on TÄYSIN yhteisiä. Mies parempi palkkainen, minulla huonompi. Meillä 1 lapsi minun edellisestä liitosta.. Se maksaa jolla on rahaa. Laskut, kaupassa tms. Kunhan ruokaan on rahaa ja laskut maksettu niin ihan sama kuka ne maksaa.[/QUOTE]

Mulla jotenkin oma kasvatus, kokemus ja koulutus puhuu niin vahvasti a)avioehdon ja b) äärimmäisen selkeiden sääntöjen puolesta, että kaipaan erittäin selkeitä sääntöjä tämän asian suhteen. Omilla vanhemmillani oli yhteiset rahat, mutta enemmän tienaava (isä) osteli kuitenkin omia lelujaan ja huvituksiaan ja loukkasi toista osapuolta. Ei avioehtoa, ja vieläkin ovat eron jälkeen toisilleen katkeria.

Miehen vanhemmat ovat yhdessä, heillä on yhteiset rahat, mutta enemmän tienaava vahtii niitä rahoja kuin haukka ja vähemmän tienaava tuntee huonoa omaatuntoa ostaessaan itselleen jotain "ylimääräistä".

100% yhteiset rahat eivät siis tunnu parhaalta vaihtoehdolta, mutta olisi kiva löytää jokin oikeudenmukaiselta tuntuva ratkaisu. Me ei miehen kanssa osata oikein miettiä asiaa, hassua kyllä, kun tässä tilanteessa se 100% yhteinen sinänsä tuntuu järkevältä :D (Kuinkas ollakaan? ;) <3 )
 
Meillä on ollut alusta asti niin, että kummallakin on omat tilit, joille tulee palkka, joka on periaatteessa yhtä paljon, koska teemme samaa työtä. Yhteinen tili perustettiin siinä vaiheessa, kun otimme asuntolainan, sinne siirsimme saman verran kuukausittain. Miehellä on (nyt jo aikuinen) lapsi edellisestä liitosta ja hän halusi pitää elatusmaksun tiukasti itsensä maksettavana, mutta muihin lasta koskeviin kuluihin osallistuin ja osallistun edelleen. Nyt kun talolainaa ei ole enää, eikä muitakaan lainoja, keräämme vararahastoa yhteiselle tilille, vähän vaihtelevassa määrin. Minun ansioni ovat vähän suuremmat tällä erää, johtuen esimiesasemasta työssä. Kaikki asumista koskevat menot maksetaan yhteiseltä tililtä, muita menoja tasataan "silmämääräisesti". Kummallakin on niin ns omaa ja ns yhteistä rahaa.
 
Meillä on molemmilla omat tilit, joista kumpikin saa tuhlata omiin menoihinsa niin paljon kuin lystää ilman että toinen kyselee. Rahat kuitenkin sillä tavalla yhteiset ettei yhteisiä menoja tasata. Meillä minä maksan yhteisistä menoista ruokalaskut ja mies kaikki muut menot. Jos on yhteisiä isompia menoja ne maksaa kumpi sattuu, koska rahat silti yhteisiä.. ;) Kesällä mentiin naimisiin ja avioehtoa ei tehty.
 
Jokainenhan tekee niinkuin parhaaksi näkee, mutta meillä on kaikki yhteistä, mitään erittelyä ei tehdä, laskut maksetaan sen tililtä jolla rahaa on ja se maksaa kaupassa joka nyt ekana siinä kassalla sattuu olemaan..Jos multa on rahat loppu niin sitä siirretää sit miehen tililtä lisää ja kaikista isoimmista hankinnoista keskustellaan yhdessä.
 
Me ollaan oltu yhdessä sen verta nuorista asti,että kummallakaan ei ollut mitään pesämunaa,kaikki on yhteistä.Juu,mun mieheni tienaa nykyään enemmän ja niin se varmaan tulee aina menemäänkin,mutta yhteistä taloutta pyöritetään silti.
 
Ei kai avioehdolla kk-tuloja yleensä jaeta :) Olemassa olevaa tai tulevaa omaisuutta kyllä eli jos jemmaat ylijäävät rahat niin sitten ehkä. Tai sanotaan näin, että jos tarvitsee kirjalliusen sopparin palkkojen jaosta, ehkä ei liittokaan niin varmalla pohjalla ole. Mun mielestä reilua on maksaa viulut puoliksi ja loput käyttää mihin tahtoo. Hoitovapaiden jne aikana sopia sitten miten perheelle parhaiten sopii.
 
No meillä on sen verran paljon se tuloero että meillä mies hoitaa maksut ja minä huolehdin lähinnä omasta puhelinlaskusta ja lasten vaatteista. Kyllä mieskin mukisematta ostaa jos on tarvetta esim. kauppareissulla mies maksaa ja laitan kyytiin mitä tarvitaan kuten viimeksi laitoin lapselle kengät. Suosittelen tuota prosentuaalista siirtoa yhteiselle tilille, ellei haluta kokonaan yhteistä tiliä. En mäkään tykkäisi jos mun rahat mnis miehen kanssa samalle tilille, pyrin siihen että omat rahat riittää tähän meidän vähäisiin menoihin, eikä tarvi kysellä senkun omista säästää jos menee lasten kanssa vaikka reissuun, kun mies on töissä.
 
[QUOTE="vieras";22262037]Ei kai avioehdolla kk-tuloja yleensä jaeta :) Olemassa olevaa tai tulevaa omaisuutta kyllä eli jos jemmaat ylijäävät rahat niin sitten ehkä. Tai sanotaan näin, että jos tarvitsee kirjalliusen sopparin palkkojen jaosta, ehkä ei liittokaan niin varmalla pohjalla ole. Mun mielestä reilua on maksaa viulut puoliksi ja loput käyttää mihin tahtoo. Hoitovapaiden jne aikana sopia sitten miten perheelle parhaiten sopii.[/QUOTE]

Juu pelaa tietyissä tilanteissä. Minä vain en ole valmis maksamaan esim. miehen aseharrastusta tai moottoripyöräharrastusta, en suostuisi maksamaan niistä puolia ja miehellä on sen verran isommat tulot että maksakoon omistaan.
 
Meillä on molemmilla omat tilit, joista kumpikin saa tuhlata omiin menoihinsa niin paljon kuin lystää ilman että toinen kyselee. Rahat kuitenkin sillä tavalla yhteiset ettei yhteisiä menoja tasata. Meillä minä maksan yhteisistä menoista ruokalaskut ja mies kaikki muut menot. Jos on yhteisiä isompia menoja ne maksaa kumpi sattuu, koska rahat silti yhteisiä.. ;) Kesällä mentiin naimisiin ja avioehtoa ei tehty.

Onpa reilua: sinä maksat ruokalaskun 400e ja mies muut: asunto 500e, auto, vakuutukset...
 
Onko kenelläkään esimerkiksi sellaista järjestelyä, että molempien palkoista vaikka 70% menee yhteiseen pottiin josta maksellaan perheen menot ja asunto jne ja loput 30% jää itselle?

Meillä on vähän tuollainen tai oikeastaan toisinpäin: kumpikin laittaa omista tuloistaan 35 prosenttia yhteiselle tilille, josta maksetaan yhteiset ja lapset menot. Kumpikin saa käyttää omat rahansa miten haluaa, mutta tarvittaessa yhteiselle tilille laitetaan lisärahaa esim. lomamatkaa tai isompia ostoksia varten.

(Tuon tilin tiliote käydään kerran kuussa läpi ja kirjataan kuittien kanssa exceliin niin näkee, että mihin rahat on menny (ruoka, sähkö, vastike jne). Toi voi kuulostaa työläältä, mutta siihen menee noin 20 min, kerran kuussa.)

Kummallaki on oma laina + miehellä on auto, jonka kulut maksaa.

Meillä tää on toiminut hyvin. Kun olin hoitovapaalla, laitoin prosenttiosuuden mukaan rahaa tilille mut käytännössä siis tarkoitti, että prossat oli suuremmat, koska miehen piti laittaa enemmän rahaa yhteiselle tilille.
 
[QUOTE="vieras";22262037]Ei kai avioehdolla kk-tuloja yleensä jaeta :) Olemassa olevaa tai tulevaa omaisuutta kyllä eli jos jemmaat ylijäävät rahat niin sitten ehkä. Tai sanotaan näin, että jos tarvitsee kirjalliusen sopparin palkkojen jaosta, ehkä ei liittokaan niin varmalla pohjalla ole. Mun mielestä reilua on maksaa viulut puoliksi ja loput käyttää mihin tahtoo. Hoitovapaiden jne aikana sopia sitten miten perheelle parhaiten sopii.[/QUOTE]

Puhun kahdesta asiasta yhtä aikaa :) Selvää on siis että avioehto tulee, mutta mietin että kuinka jakaa se päivättäinen rahanmeno niin että enemmän tienaavalla (=minulla) ei ole sitten mahdollisen avioeron aikana enemmän omaisuutta nimissä, ei sekään ole reilua. Minusta on selvää että jos tienaan enemmän maksan myös enemmän perheen menoista, mutta molemmilla on oltava se oma raha jonka käyttöön ei toisella ole sanomista.

Meillä on toiminut täydellisesti tuo että molemmat maksetaan sieltä missä rahaa onkin nyt kun ollaan köyhiä opiskelijoita, mutta koetan ajatella tulevaisuuteen. Sen verran olen nähnyt niitä ikäviä ja riitaisia avioeroja lähipiirissä, ihmisillä joilla on mennyt aiemmin niin hyvin ja ovat rakastaneet toisiaan niin paljon. Tottakai näitä asioita on pakko miettiä ennen avioliittoa, vaikkei haluaisikaan!

T: tuleva perheoikeuden juristi ;P
 
Meidän perheessä tuloeroa on noin 1000 euroa, miehen eduksi. Maksetaan kuitenkin kaikki asumiskulut puoliksi, koska asunnon omistajuus 50 ja 50. Mies maksaa omasta pussistaan esikoisestaan elatusmaksut, auton kaikki kulut, vakuutukset ym. Mä ajattelen sen asian niin, että on minun tehtävä äitinä katsoa, että missä tilanteessa tahansa, vaikka naimisissa olevanakin, kyettävä elättämään ruokkimaan ja vaatettamaan lapseni, ja sen myös kykenen tekemään.
 
[QUOTE="vieras";22262047]No meillä on sen verran paljon se tuloero että meillä mies hoitaa maksut ja minä huolehdin lähinnä omasta puhelinlaskusta ja lasten vaatteista. Kyllä mieskin mukisematta ostaa jos on tarvetta esim. kauppareissulla mies maksaa ja laitan kyytiin mitä tarvitaan kuten viimeksi laitoin lapselle kengät. Suosittelen tuota prosentuaalista siirtoa yhteiselle tilille, ellei haluta kokonaan yhteistä tiliä. En mäkään tykkäisi jos mun rahat mnis miehen kanssa samalle tilille, pyrin siihen että omat rahat riittää tähän meidän vähäisiin menoihin, eikä tarvi kysellä senkun omista säästää jos menee lasten kanssa vaikka reissuun, kun mies on töissä.[/QUOTE]

Tämä tuntuu minustakin oikeudenmukaiselta :)
 
Puhun kahdesta asiasta yhtä aikaa :) Selvää on siis että avioehto tulee, mutta mietin että kuinka jakaa se päivättäinen rahanmeno niin että enemmän tienaavalla (=minulla) ei ole sitten mahdollisen avioeron aikana enemmän omaisuutta nimissä, ei sekään ole reilua. Minusta on selvää että jos tienaan enemmän maksan myös enemmän perheen menoista, mutta molemmilla on oltava se oma raha jonka käyttöön ei toisella ole sanomista.

Meillä on toiminut täydellisesti tuo että molemmat maksetaan sieltä missä rahaa onkin nyt kun ollaan köyhiä opiskelijoita, mutta koetan ajatella tulevaisuuteen. Sen verran olen nähnyt niitä ikäviä ja riitaisia avioeroja lähipiirissä, ihmisillä joilla on mennyt aiemmin niin hyvin ja ovat rakastaneet toisiaan niin paljon. Tottakai näitä asioita on pakko miettiä ennen avioliittoa, vaikkei haluaisikaan!

T: tuleva perheoikeuden juristi ;P

Niin ajattelin että tässä varmaan on kaksi asiaa yhdessä :) Saanko sinulta kysyä, miten ns. täysi avioehto toimii puolison kuolemantapauksessa parilla, jolla on lapsia? Kiitos jos viitsit vastata :)
 
Mitäs tämä pitää sisällään eriteltynä?

En ole sama vieras, mutta sama periaate meilläkin. Eli molemmilla on omat tilit, minne palkat tulevat ja lisäksi yhteinen säästötili. Molemmilla on kuitenkin täysi käyttöoikeus myös puolison tiliin, eli meillä on siis kortit toistemme tilille ja verkkopankista myöskin näemme kaikki kolme tiliä molemmat ja toki myös pystymme niitä sieltä käyttämään. Nykyään palkat ovat saman suuruiset, mutta silloin kun ei ole ollut on tuo tuntunut reilummalta järjestelyltä kuin se, että pitää toiselta erikseen pyytää ja kysellä miten menee. Meillä on palkkapäivät eri aikaan kuusta, joten meidän kohdalla toinen maksaa kaikki alkukuusta erääntyvät laskut ja lainan ja toinen sitten kompensoi tilannetta puolen kuun tietämillä omana palkkapäivänään ja maksaa loppukuun laskut. Kaupassa se maksaa kumpi hihnan päähän sattuu tai kummalla on ollut palkkapäivä viimeksi (eli on enemmän rahaa tilillä). Samoin on ihan kätevää, että esim. ravintolassa syödessä mies voi maksaa, vaikka maksaisikin minun tililtäni, meille kun on sattunut pari omituista tarjoilijaa, jotka ovat katsoneet pitkään ja jopa möläyttäneet jotain kun minä olen ojentanut käden laskun saapuessa.

Tämä toimii, jos molemmat ovat kohtuullisen asiallisia rahankäyttäjiä ja mahdollistaa sen että kumpikaan ei jää rahattomaksi kaupan kassalla, mutta kuitenkinon mahdollisuus ihan omiin hankintoihin, ilman tilintekoa toiselle. Molemmat siirrämme säännöllisen epäsäännöllisesti jotain säästötilille, mikä on sitten tarkoitettu isompiin yhteisiin menoihin tai isompiin lapsen hankintoihin.
 
Niin, musta toi yhteisessä elämässä oleva erillinen talous on jotenkin teennäinen. Vielä ehkä kun aloitellaan suhdetta niin menee erilliset rahat, mutta kyllä pariskunta tekee jo perheen. Yhteinen talous - yhteinen yritys. Korostuu vielä enemmän kun on lapsia. Silloin on jotenkin itsestäänselvyys että on yhteiset rahat.
Ja yhteiseen hyvään siitä pitäisi säästää, ei omiin tarkoituksiin.
Avioehtoa ajattelisin jos toisella olisi huomattavaa omaisuutta omissa nimissä, ollut jo ennen yhteistä taivalta tai on huomattava perintö tulossa joskus. Tällaset asiat mä turvaisin avioehdolla...
 

Similar threads

P
Viestiä
23
Luettu
2K
V

Yhteistyössä