G: Nukutko koskaan lasten ollessa hereillä, ilman, että kukaan vahtii heitä?

Juu pakko myöntää te joskus nukahdan hetkeksi sohvalle, no kai noi lapset pärjää, lapset ovat kohta 17, 15, 11 ja 4v6kk. Jos nukahdan niin isot hoitaa sen hetken n.15min.

 

Joo minkähän ikäisistä lapsista on sinulla nyt noin suuri huoli, kun ihan heitteile jättönä pidät? Kyllä minä nukun aamulla ja päivällä, jos väsyttää. Hulluksi tulisin jos en saisi nukkua Saatampa aamulla jopa sanoa, että älä herättele... (turhaan). Ja näin on ollut jo vuosi tai pari. Mitään pahaa ei ole tapahtunut, jos ei lasketa muutamaa kertaa kun olen nukkunut pommiin, lapsi on syönyt aamiaiseksi sipsejä tai levittänyt jokaisen lelulaatikon lelun ympäri kämppää. Luotan kyllä lapseni järkeen ja siihen, että herään jos jotain poikkeuksellista on meneillään. Enhän minä ulkonakaan ole vahtimassa joka asiaa kun hän on leikkimässä naapurin lasten kanssa. Entäs sitten kun kouluun menevät nämä tynnyrissä kasvatetut?

 

en,tai siis saatan torkkua jos väsyttää mut yleensä pienin sit päikyillä

 

En nuku!

Jos mä haluun nukkua aamulla pitkään, sanon miehelle että herätys, ja hän on sitten siis lasten kanssa ja mä nukun.
Eli jos toista väsyttää, niin toinen katsoo lapsia

 

Päikkäriaikaan saatan nukkua vaikka isot (3v ja 5v) on hereillä. Ja joskus oon kyllä torkkunu sohvalla, vaikka pikkulikka 2v on hereillä. Kunhan muistaa laittaa keittiön oven kiinni niin ei tapahdu haavereita.
Tälleen yksinhuoltajana on joskus vaan pakko nukkua päivällä, vaikka lapset jaloissa pyöris. Esimerkiks viimeviikolla mulla oli migreenikohtaus, ja ennenku sain apuvoimia paikalle niin pötkötin sohvan nurkassa puolkuolleena, ja torkuin. Lapset on edelleen hengissä

 

Jos olen yksin lasten kanssa, en edes pystyisi nukkumaan. Silmät kiinni olen maannut sohvalla tv.tä katova lapsi kainalossa ja ehkä torkkunut, mutta syvään uneen en kyllä edes pääsisi.

Ikinä en antaisi itselleni anteeksi, jos siksi, että äiti haluaa ottaa päikkärit NYT, lapsille sattuis jotain...

 

joskus juu...

 

Jupa juu, eiköhän se ole myös aikalailla lapsien iästä kiinni, milloin äiti voi nukkua päikkäreitä. Meillä pojat 13, pian 9 ja pian 5 ja minä kyllä nukun, eikä tosiaan ole heitteillejättöä. Ovat rauhallisia ja fiksuja ja sen verran jo elämässä kiinni, että järki päässä. Mutta en kyllä ole koskaan nukkunut silloin kun pienempiä olivat, varsinkin keskimmäinen oli ihan mahdoton, loukkasi itseään jatkuvasti, kiipeili ja touhusi vaarallisestikin. Ja sori vaan, mutta jos 10kk ikäinen vauva voi yksikseen touhuilla, kun äiti vetää hirsiä on minusta aivan järkyttävää. lastensuojelualalla olen itse töissä ja tuo on kyllä jo minusta tietynlaista heitteillejättöä, silloin ei äitikään käy ihan täysillä kierroksilla, voi sattua mitä vaan, meillä kun on sattunut ihan hereillä ollessakin, mutta kun apu on ollut heti saatavilla ei ole käynyt pahemmin. Meillä on ollut pojilla pinnasängyt, joten aamulla ei ole päässyt sängystä karkuun ennenkuin on pois nostettu. Ja juu tiedän mitä on yöllä valvominen, kun ensimmäisellä oli unihäiriö ja nukkui ensimmäiset 3 vuotta puolen tunnin ja kolmen vartin pätkiä. Silti olen pärjännyt. En koskaan olisi antanut itselleni anteeksi omaa itsekkyyttä siitä, jos jotain olisi sattunut, kun pojat olivat pieniä ja olisin nukkunut. Liian pienille lapsille ei myöskään kuulu antaa vastuuta toisen vahtimisesta, koska se ei pienelle lapselle kuulu. Tämä sama tulee esille kesäisin uimarannalla. Isot sisarukset, joilla ei itselläkään ole kunnolla ikää ja kunnon uimataitoa, pistetään vahtimaan pienempiä sisaruksia. Tässä meidän naapurustossa asustelee mies, joka on joutunut katselemaan kun sisko hukkui uimareissulla, kun hänen piti vahtia. Tuntuu, ettei ole vieläkään selvinnyt asiasta kunolla. Miettikää ihmiset järjellä näitä asioita ja vähmmän itsekkäästi.

 

Uskomatonta, että jonkun mielestä perus lapsestahuolehtiminen on tynnyrissä kasvattamista, no eipä ole ihme, että koulut ovat pullollaan mitä kummallisimpia ongelmia, kun ihan perushuolenpito ja turva jää saamatta, kun mammat haluaa nukkua ja tehdä kaiken vain itseään ajatellen, huuhhuh

 

En. Makoilen kyllä sohvalla ja silmätkin saattaa olla kiinni, mut en nukahda.

 

Alle 3v en jättäis touhuamaan yksin. Meillä ei ole turvasalpoja ja muita, lapsi voi loukata itsensä. Toisaalta olen päästänyt keskimmäisen yksin pihalle isomman kanssa jo 2-vuotiaana, oli aidattu suojaisa pieni piha ok talossa.

Tilanteen mukaan, mitään ehdotonta sääntöä ei ole, toki nukkuminen sikeästi makkarissa on vähän arveluttavaa, toinen asia on torkkua sohvalla lasten touhutessa vieressä.

 

nukun kyllä jos tosi tosi väsynyt olen aamulla.. syötän pojan ja torkun sohvalla jos siltä tuntuu, tämä reilu 1v. poika leikkii olkkarissa ja kattelee lasten ohjelmia. vähän väliä heräilen eli puoliunessa olen..kämppä laitettu niin ettei mitää vaarallista voi käydä tai sattua. JA TÄMÄ TODELLAKIN ON OK.

 

En, enkä voi nukkua yölläkään kun pelkään lapsen heräämistä niin paljon.

 

Kyllä minä nukuin. Silmiä alkoi painaa niin vietävästi kun illan lasten ohjelmat alkoivat. Minä nukuin sen tunnin sohvalla ja tyttö kastoi tv:tä tai leikki siinä lattialla. Enkä taatusti koe olleni huono tai vajaavainen äiti. Kuten joku tuolla ketjussa sanoi, ehkä lapsi on sit vaan fiksumpi tai tottelevaisempi kuin aloittajan lapset.
Mutta meitähän on niin moneen junaan... Toinen on tyytyväinen kun voi tuomita muita ja kiillottaa siten omaa kruunuaan ja toiset antaa vaan pitkät tuollaisille. Jokainen täysjärkinen äiti tietää mitä voi lastensa antaa tehdä ja missä iässä. Samoin miten herätä tai nukkua.
On erikoista että jokainen on tuomitsemassa toista kamalalla kiireellä ja kuitenkin suurin osa huutaa ympäri kyliä kuinka kamalaa on kun ihmiset ovat niin rasisteja ja minä en ainakaan... No, tämä lähimmäisten tuomitseminenkin on eräänlaista rasismia, ei voida hyväksyä muiden ihmisten erilaisia toimintatapoja. Tätä voisi vaan sanoa lähirasismiksi

 

saavat vaikkapa päähänsä tehdä aamupalaa : hella päälle jne ja pian jotain voi jo kärtsätä.
tai päättävät vaikka lähteä ulkoilemaan, kun "äitikin" nukkuu. tai ropailevat sähköjohtoja tai tai ..

No meidän likka oli puolitoistavuotiaana kova selittämään mulle asioita, joita olin selittänyt sille. Uudestaan ja uudestaan se meni hellan eteen seisomaan, osotti hellaa ja sanoi "Maija ei! ... Äiti!" (Siis likan nimi ei oo Maija, mutta vaihdoin sen nyt tähän.) Tuo siis tarkoittaa, että Maija ei saa koskea hellaan, mutta äiti saa.

Ehkä lapset on erilaisia. Joissain perheissä voi olla suuri riski, että lapset tekevät jotain kiellettyä, kun taas toisessa perheessä riski on pienempi. Sitten nukkuakin voi eriasteisesti... Kaikki on suhteellista.

 

Kyllä mä välillä makoilen sohvalla silmät kiinni kun isommat tytöt katsoo telkkaria. En nuku mutta torkun.

 

Ap on ilmeisesti sikeäuninen ihminen, jos noin huolissaan muiden nukkumisesta on. Mä herään jopa yölläkin yhteenkin yskäisyyn, pieneen parkaisuun, mihin tahansa, vaikka meidän huone ei ole edes lastenhuoneen vieressä. Joten yhtä lailla heräisin päivälläkin, jos nyt saisin päiväunia nukuttua, valitettavasti olen niin huono nukahtamaan ettei onnistu.

 

Eli jos minä en voi nukkua niin sinäkään et saa? Kyllä mä luotan omiin muksuihini sen verran että uskallan käydä suihkussa niiden ollessa hereillä, uskallan myös käydä postilaatikolla, jätskiautolla, roskia viemässä yms... pientä ja jättää lapset kotiin yksi HEREILLÄ . Mutta mun mukelot taitavatkin olla tavallista älykkäämpiä....

Nää on kyllä parhaita kun osaavat neuvoa miten pitää elää ja olla. Mulla kaksoset joista toinen on alkanut heräämään aamuisin 5.30. Ihan takuulla sitten kun on aamupalat syöty ja lastenohjelmat pyöriin käyn pitkälleni sohvalle ja makailen siinä. Harvoin oikesti nukun, mutta on se lepäilyä sekin että saa painaa päänsä tyynyyn. 2-vuotiaat osaa jo tulla ilmoittamaan jos kaatuu tai tulee pipi ja jos alkavat tapella niin siihenkin herään.

 

Joskus nukun päikkärit pienimmän kanssa( 2 v) ja isommat pelaavat pleikkaa tai katsovat dvd:tä sen aikaa. Olen sanonut, että jos tulee asiaa saa herättää minut eikä ulos saa lähteä kun nukun. Isommat ovat 6 v ja 7 v. Pienintä ei tulisi mieleenkään jättää yksin touhuamaan. Kiipeää joka paikkaan ja voisi lähteä vaikka ulos.

 

Nukutaan miehen kanssa vkoloppu aamuisin kun 4,5-vuotias katselee lasten ohjelmia, lapsi tulee aina välillä hyppimään meidän päälle jos on asiaa. En koe tilanteessa mitään väärää.

 

En nuku oikeastaan koskaan päivällä. Aamulla herään lasten kanssa, en jättäisi omia lapsia alle 3-vuotiaana valvomatta. Meillä on kotona koira - pieniä lapsia ja eläimiä en yleensäkään jättäisi koskaan keskenään vaikka lemmikki olisi kuinka kiltti.

 

Entäs jos ne lapset herää yöllä ja saavat päähänsä tehdä yöpalaa?

no meillä asikoinen teki justiin tuota,öisin yksinään hääräilemistä...paahtoi leivänpaahtimella leipää kun oli nälkä yllättänyt,käynyt yksinään potalla ja vielä huuhdellut sen,tehnyt äitille leivän ja "keittänyt" kahvia..nämä kaikki siis monina lukuisina öinä,vaikka nukkui samassa huoneessa meidän vanhempien sängyn vieressä ja poika oli vähän vajaa kolme vuotias tuolloin... mitäs mun sitten olisi pitänyt tehdä? valvoa päivät ja yöt kans vai?! onneksi se meni kolmessa kuukaudessa ohi,eikä muilla lapsillamme ole ollut vielä tuollaista...esikoinen on kahdeksan vanha...mutta ei meillä ainakaan onneksi koskaan sattunut mitään...vaikka olikin kyse öistä...

 

Olen järkyttynyt! Tuossa yhdessä ketjussa 2 äitiä kertoivat, että nukkuvat joskus kun lapset ovat hereillä, jolloin kukaan ei vahdi lapsia Siis vastuutonta! Eikös tuo ole heitteillejättö? Mitä vain voi tapahtua sillä aikaa, kun äiti nukkuu..sen ymmärrän, että vanhempi nukkuu lapsen ollessa päiväunilla. Yöllä/päikkäreiden aikana voi aikuinenkin nukkua, mutta jos lapset on hereillä ja vanhempi on niin väsynyt, ettei pysy hereillä, täytyy pyytää/palkata lastenhoitoapua!!

Eikö lapsesi ole koskaan ole muka herännyt esim. yöunilta ennen sinua. Silloinhan olet nukkunut, vaikka lapsesi on ollut hereillä. Miten voit elää itsesi kanssa tuollainen heitteillejättö omallatunnollasi?!?

 

Yöt on nukkumista varten ja jos lapsi nukkuu päiväunia, voi sillonkin torkahtaa. Kyllä aikuisen pitäisi jaksaa lasten hereillä ollessa valvoa ja vahtia heitä! Miksei ihmiset ymmärrä/hyväksy, että tietyt asiat muuttuvat, kun perheeseen syntyy lapsia? Jostain täytyy luopua, kuten pitkistä yöunista/pitkään nukkumisesta. Jos lapsi herää aikaisin, on aikuisen myös herättävä, sen pitäisi olla ihan selvä asia!

ja miksei jotkut voi tajuta, että toiset tekee esim. vuorotyötä, jopa yötyötäkin! ja voi oikeesti olla tosi väsyneitä kun lapset vapaapäivän aamunakin herää kukonlaulun aikaan! JOo, ja meillä äiti useinkin nukkuu=torkkuu aamuisin ja lapset 2,5v ja 4v kattoo lastenohjelmia.
Jos niillä on joku "hätä", niin taatusti hertättävät ja niin sikeässä unessa en ole, etten kuulisi unen läpi heidän touhujaan

 

Lasten mukaan. Jos olen 4v kuopuksen kanssa kaksin kotosalla voin hyvin otta apäikkärit tytön ollessa hereillä. Meillä on sattuneista syistä noita vaarapaikkoja karsittu (liedessä sähkökatkaisija, kylppärin, parvekkeen ja ulko-ovet lapsiturvallisesti lukittu ja tavarat muuten pyritty sijoittelemaan niin ettei mitään varallisempaa pääse putoamaan...) ja koska tyttö on ns. rauhallinen leikkijä niin en usko tämän pystyvät itseään juuri telomaan. Muutenkin luotan vaistooni siinä että herään helposti jos jotain on tekeillä. Tyttö myös tarvittaessa herättää minut.

Tuo 5v poika taas on haastavampi tapaus, moninverroin ja hänen en siltikään uskalla yksin pyöriä asunnossa. Eli jos olen hänen knassaan ollessani loputtoman väsynyt, otan sitten lapsen mukaan lastenhuoneeseen ja lukitsen oven. Menen vaikka itse yläsänkyyn nukkumaan, lastenhuone on niin hyvin varmistettu ettei siellä pysty mitään vaarallista tekemään. Toinen vaihtoehto on laittaa poika kiinni noihin rattaisiinsa ja dvd pyörimään, itse sitten käyn vieressä olevalla sohvalle torkkumaan.