G: Miten rajoitatte sohvalla/sängyllä temppuilua?

Tämä aihe tuli mieleeni kun meidän poika putosi eilen sohvalta (kirjoitin tämän stoorin jo kertaalleen Heinäkuisten ketjuun, mutta tässä se vielä uudemman kerran):

Meidän poika putosi eilen tosi vauhdikkaasti sohvalta. Keikkui ensin siinä seisaallaan normaaliin tapaansa legot käsissään ja nojasi selkänojaan. Sitten se päätti tapansa mukaan nojata käsinojaan ja pudottaa legot käsistään lattialle ja katsella samalla niiden putoamista. Kävi vain niin, että poitsun siirtymävauhti oli vain aivan liian kova ja painopiste liian edessä... Niinpä poika sukelsi pää edellä käsinojalta alas ja heitti tyylipuhtaan 270 asteen voltin selälleen kovalle laminaattilattialle. Jestas, että pelästyimme kaikki! Onneksi poika parahti saman tien itkemään eli edes keuhkot eivät ilmeisesti tyhjentyneet siinä tömähdyksessä eikä päähänkään sattunut "normaalikaatumista" enempää. Onni onnettomuudessa eli onneksi poika ei pudonnut niskalleen. Silloin olisi voinut käydä pahemmin. Taitaa olla pojassa voimistelija-ainesta siis?

Siispä: miten te muut äidit rajoitatte taaperoittenne sohvalla tai sängyssä olemista? Saako sinne itse kiivetä? Saako siellä seisoa/hyppiä jne. Eli mikä on teillä sallittua ja mikä ei? Meillä on ollut sääntönä, että molempiin saa itse kiivetä, mutta kummassakaan ei saa seisoa ilman että pitää kiinni - eikä kummassakaan saa missään tapauksessa hyppiä. Täytyisköhän jotenkin tiukentaa sääntöjä...?

 

Meillä on sääntönä se, että sängylle ja sohvalle saa tietysti mennä mutta seisominen on kielletty. Eli näin ollen myös hyppiminen. Ihan turvallisuussyistä. Hirvittää jo nähdä taapero seisomassa sohvalla tai sängyllä, siitä kun putoaisi suoraan sohvapöydän kulmaan tai vaan lattialle päälteen niin olisi taju pois.

 

Meillä saa kiivetä sänkyyn ja sohvalle, sängyssä saa makaamisen lisäksi istua, ja sohvallakaan ei saa seistä. (tämä siksi, kun kertaalleen tyttö pudonnut sohvalta olohuoneen pöydän väliin... Tosin tyttöä nauratti, mut silti... )

Alkuun ei meinannut pysyä muistissa, ja tottelemattomuudesta sitten seurasi se, ettei sohvalle/sänkyyn sitten hetkeen saanut mennä. Nyt on oppinut, että jos kieltoa ei uskota, niin sitten ei pääse sohvalle/sänkyyn/tuoliin, riippuen missä sitten onkin temppuillut.

Ehkä on liian kovat säännöt 1,5 vuotiaalle, mut oli pakko kun tuo alkoi juoksemaan sohvalla päädystä toiseen, ennen kuin mitään sattuu.... Ja nyt voin sanoa, että taistelu ja huudattaminen noiden asioiden kanssa on kannattanut, sillä nyt menee kielto perille, joskus kerralla joskus täytyy sanoa useammin, mut aina istuu kun siitä muistutetaan...

 

Meillä saa kans sohvalle ja sänkyyn (ei onneksi pääse meidän sänkyyn kun se on niin korkea) mennä itse mutta kummassakaan ei saisi seistä, mutta seisoo ja hyppii aina kun silmä välttää. Onneksi mitään pahempaa ei ole sattunut (koputan puuta!!). Meillä joutuu myös pois sohvalta jos siinä alkaa temppuilla, sängyllä on saanut vähän joskus hyppiä kunhan pitää kädestä kiinni. Joskus muistaa istua kun käsketään mutta usein kuulun ymmärtämisessä on just siinä kohden jotain "vikaa"...

 

en rajoita, kyllä lapsi rauhoittuu kun kerran sieltä alas tulee

 

Annan olla sohvalla. Nousta ja seisoa, mikäli rupeaa riehumaan, kiellän ja suojaan tippumiselta- ainakin mikäli vaarallisesti meinaa tippuu.

 

\

Meillä saa kiivetä sänkyyn ja sohvalle, sängyssä saa makaamisen lisäksi istua, ja sohvallakaan ei saa seistä. (tämä siksi, kun kertaalleen tyttö pudonnut sohvalta olohuoneen pöydän väliin... Tosin tyttöä nauratti, mut silti... )

Alkuun ei meinannut pysyä muistissa, ja tottelemattomuudesta sitten seurasi se, ettei sohvalle/sänkyyn sitten hetkeen saanut mennä. Nyt on oppinut, että jos kieltoa ei uskota, niin sitten ei pääse sohvalle/sänkyyn/tuoliin, riippuen missä sitten onkin temppuillut.

Meillä just samanlaiset säännöt! ja pitäähän tuota vahtia silmä kovana...

 

No mä en tiedä sinänsä rajoitetaanko meillä niitä mitenkään, ne nyt on vain semmosia luonnollisia juttuja mitkä tulee sen kummemmin miettimättä. Kumpaankin heinäkuinen saa kiivetä ja kiipeää, sohvalla tietysti istutaan. Toki nousee seisomaankin siinä ja nojailee selkänojaan, mutta harvemmin. Ja nuo isommat on siinä mallina kun ei he seisoskele, niin harvemmin tuo kolmonenkaan sitä tekee. Sängyllä yleensä mammii ja istuu, sängyssä pöyhköttäjät saa äkkilähdön meidän sängystä kun kysyy että saako äiti mennä hyppimään sun sänkyyn :saint: