G: Kivunlievityksestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Annukkainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Annukkainen

Vieras
Hei te, jotka olette kahdesti tai useammin synnyttäneet ja käyttäneet/saaneet eri kivunlievityksiä eri kerralla. Haluaisin kuulla vertailua ottaako epiduraalia vai ei?

Esikoista synnyttäessä en ehtinyt epiduraalia saamaan, sillä synnytyssaliin mennessäni olin jo "liikaa" auki. Kuitenkin avautumisvaihe kesti nopean alun jälkeen vielä nelisen tuntia, mutta mistäpä kätilöt sitä olisivat voineet ennustaa.. Pärjäsin kuitenkin suht hyvin (ainakin näin 1,5 vuoden mieleen palauttamisen jälkeen) ilokaasulla. Muuta kivunlievitystä en saanut kaurapussien ja lämpöisen suihkun lisäksi. Nyt odotan toista ja synnytys lähenee, mietinpä tässä vaan, että otanko epiduraalipuudutusta vaiko en. Kertokaahan te kokemuksianne, joilla on sekä-että kokemukset. Kiitokset jo etukäteen! :)
 
Mulla eka synnytys myös oli jo niin pitkällä että en saanut mitään muuta kuin ilokaasua. Synnytys oli kaikin puolin nopea. Toisella kertaa homma oli kutakuinkin aluilla hyvää vauhtia. Sanoin haluavani puudutuksen. Kätilö valmisteli Epiduraaliin, mutta totesi sitten että etenee niin hyvää vauhtia, että tuikataan Spinaali. Se olikin hyvä ratkaisu koska synnytys eteni nopeasti.
 
1. litalgen + ilokaasu (normaali synnytys)
2. ilokaasu (normaali synnytys)
3. ilokaasu, kohdunkaulan puudutus (avotarjonta)
4. ilokaasu, kohdunkaulan puudutus - spinaali - epiduraali ja sektio (avotarjonta, suurikokoisin vauva)
 
Mulla oli ekalla kerralla epidural ja toisesta ei ehditty antaa mitään (paitsi ilokaasua). Kyllä mä ensi kerralla (jos sellainen tulee) ottaisin epiduralin, jos vain ehtii. Kyllä se synnytys luomunakin meni - oli nopea synnytys eikä siitä mitään traumoja jäänyt. Hieno kokea synnytys niinkin ja kestää ne kivut kuin Nainen :)

Luulen, että synnytyskipujen ollessa päällä, ottaisin ihan mitä vain saa kivunlievitykseen ;) Ei mun kantti siinä kohtaa kestäisi kieltäytyä. Mulla ei ole mitään periaatteellista tms syytä, miksi en voisi kivunlievityksiä käyttää.
 
ja jäi jotenkin se jälkitoteamus väliin. Luomuna synnyttäminen on ok. Samoin, kun kivut sitä vaativat, on vahvempi lääkitys paikallaan. Älä mieti ja suunnittele kivunlievitystä ennen varsinaista synnytystä, toimi silloin kuten sinusta parhaimmalta tuntuu. On turha tehdä suunnitelmia tilanteisiin, jota ei voi etukäteen arvata millaiseksi se muodostuu (minulta vaati neljän lapsen synnytyksen ennenkuin sen oikeasti oivalsin...).
 
ekalla sain ton ilokaasun ja epiduraalin, ihan ok. Mut toisella sit sain ilokaasun ja spinaalin, spinaali tuikattiin vielä ihan loppuminuuteilla ja se oli autuaalinen. Ponnistus oli täysin kivuton ja kesti 2min.
 
Niin jäin miettimään että toi epiduraali tai ei mitään on vähän niinkun upporikasta tai rutiköyhää =)

Onhan niitä muitakin kivunlievityksiä, tosta spinaalista olen kuullu hyvää ja paracervikaali on kans yks. Mulle on laitettu se 3:ssa synnytyksessä ja mulle se oli hyvä juttu. Samaa mieltä 4:äidin kanssa ettei kannata kovin tarkkaan suunnitella synnytystä... voipi suunnielmat joutua nurkkaan monesti. Itse olen lähteny ilman sen kummempia suunnitelmia synnyttämään ja menny ns. tilanteen mukaan
 
Itselläni oli hyvin muistissa esikoisen synnytyksessä saatu epiduraali, joka lopetti koko päivän kestäneen helvetin ja vaadin epiduraalia toisella kerralla jo sairaalan ovella =D Sainkin sen tosi äkkiä ja rentoutumisen myötä avautuminen tapahtui nopeasti ja lähes kivuttomasti. Ponnistusvaiheessa ei mikään auttanut ja se kestikin yli tunnin (vauva ei ollut laskeutunut vaan piti pungertaa ensin "lähtökuoppaan".

Mielestäni se on hyvä ottaa selvää eri vaihtoehdoista etukäteen ja itseäni neuvottiin ekalla kerralla kirjoittamaan lista kysymyksistä/toivomuksista ym jutuista ja antamaan se kätilölle sairaalaan mennessä. Jäi tosin tekemättä, mutta ihan hyvä idea.
 
Itselläni esikoisen synnytyksessä auttoi yllättävän hyvin lämmin (=lähes tulikuuma =D) suihku. Sen tehoa vähätellään kai aika tavalla mutta itse istuin kuumassa suihkussa kaksi tuntia!
 
Kiitokset kaikille vastauksista!

Tarkoituksenani ei olekaan "suunnitella" synnytystä etukäteen, vaan juuri miettiä, mitä kivunlievitystä olisi mahdollisuus pyytää. Viimeksi olisin halunnut sen epiduraalin, sittemmin olen myös kuullut siitä huonoa (esim. juuri tuo ponnistusvaiheen supistusten tuntemattomuus) ja siksi mietin, että pyytääkö sitä ollenkaan vai harkitsenko muita vaihtoehtoja.
"Kylmiltäni" en halua synnyttämään lähteä, takataskussa on hyvä olla tietoa eri kivunlievitysmahdollisuuksista, vaikkei varsinaisesti suunnittelekaan kaikkia kokeilevansa. Ja olen kyllä samaa mieltä siinä asiassa, että synnytys kulkee aina omalla painollaan ja onhan siinä tilanteessa vähän niin kuin kätilöiden käsissä, pitää toivoa tälle kerralle yhtä ihania yksilöitä kuin viime synnytyksessä! :)
 
Esikolta sain epiduraalin, ei auttanut yhtään mitään.

Kuopukselta sain spinaalin ja kohdunkaulnpuudutuksen, ne vei kaikki kivut.

Mulla ei ole ollut mielenkiintoa edes kokeilla muuta kuin puudutuksia. Oon kestänyt kipuja siihen asti, kun oon jaksanut ja sitten pyytänyt puudutusta. Niin kipee oon ollut, että luomuna en suostuis synnyttään kun pakosta. Kuten esikon kohdalla väghä kävi, kun ei se puudutus tosiaan toiminut...
 
Esikoisen kohdalla sain epiduraalin ja silloin tosiaan hävisi ponnistamisen tarvekin, eikä supistuksia oikein tuntunut vaikka ponnistaminen kipeää tekikin. Lisäksi samalla puutui jalat myös kokonaan.

Tokalla kerralla epiduraali ei auttanut yhtään.. viimein sain onneksi kohdunkaulan puudutteen ja se oli tosi hyvä. Ponnistus sujui paljon paremmin tällä kertaa.
 
Ekassa synnytyksessä kun olin valmis ottamaan lievitystä kipuun. Sitä ei ennätetty antaa. Ainoa mitä käytin oli alavatsalla lämpöpusseja ja ne oli hyviä.
Nyt toisessa en sitten en halunnut noita voimakkaampia, mutta kokeilin tuota ilokaasua ja sen hengittäminen oli jo tuskaa, joten jätin pois. Samalla tavalla kun ekassa käytössä oli nuo lämpöpussit. Tosin molemmat synnytykset olivat nopeita ja tuloksena kolme pienokaista.
 

Yhteistyössä