G:Kadutteko äitipuoleksi ryhtymistä?

[taustalla]

Rehellisesti kanssasisaret! :attn:

 

[peuhu]

Ihan käsisydämmellä :heart: en ole koskaan katunut, minulla on käynyt tuuri ja poikapuoleni on aivan ihana lapsi ja mieheni vielä ihananpi :heart:

 

[vieras2]

Kyllä kaduttaa.Nyt yksi yhteinenkin vauva. Risoo vaan aikalailla kun nuo onneksi pääosin muualla asuvat 2tyttöä (ala-asteella vielä molemmat) on hieman kasvatusta vailla ja mies ei halua niitä komentaa etteivät kieltäydy tulemasta. Ja mie vielä vähemmän saan niitä komentaa. Täytyisi vaan hymyillä vaikka niin pännii että!! \|O \|O \|O Oma vauvani on ihana, mutta muuten olisi ollut parempi jättää väliin...

 

[Maagi]

En toistaiseksi. =)

 

[Siiri]

Ei kaduta, lapset ovat ihan OK ja meillä menee hyvin keskenämme. Ainoa mitä pää ei ihan kestä on se jumalaton melske perjantai-iltana kun tulen kotiin, silloin tekee t i u k k a a!

 

[Footballers Wife]

Ei kaduta. Lapset on hyvinkasvatettuja ja ovat ottaneet minut hienosti vastaan, kuten minä myös heidät. Suhteet kaikkiin kolmeen lapseen on kunnossa, kaikkien kanssa hieman erilainen suhde riippuen lapsen iästä. Mm vanhin poika on jo 18 v ja saan aina ensimmäisenä kuulla seurustelurintamalla tapahtuneet muutokset, opiskeluihin liittyvät kysymykset jne. Olen hyvin otettu siitä :heart: Tunnen olevani eräänlainen lasten luottovanhempi, ainakin toivon niin. Monesti jollekin "vieraalle" aikuiselle on helpompi puhua kuin omalle äidille tai isälle. Suhde lasten äitiin myös kunnossa =)

 

[kadun]

En lapsen takia mikä on olemassa eikä ole minun synnyttämäni vaan isänsä vuoksi jonka kanssa mikään ei suju.

 

[Vieras3]

Välillä!
Jos tulee typeriä taisteluita exä:N kanssa niis silloin...ei muuten...LAPSET OK!

 

[muhku]

Hmmm.. ei kaduta. Tosin mietin asiaa todella vakavasti ennenkuin ryhdyin suhteeseen ja tiesin ettei aina tule olemaan helppoa. Tässäkin asiassa ajattelin kaikkein pahimpia asioita mitä tulla voi ja olisinko silti valmis yrittämään ja siitä se lähti. "Töitä" ja joustoa se vaatii molemmilta osapuolilta sekä itseltä, että lapsilta. Uskoisin että pahimmat rajat on kokeiltu ja hyvin se meni tämäkin viikonloppu. Ja mikäli itsellä on mölyjä vatsassa, niin jaan ne papattamalla hyvälle ystävälle. Se auttaa aina =)

 

[Rotta]

No tottahan sitä välillä miettii mihin soppaan on lusikkansa iskenyt mutta toisaalta äitipuolena oleminen on kasvattanut paljon henkisesti ja välillä kun näen miten paljon miehen lapset rakastavat yhteistä lastamme, pikkusisartaan, ja miten paljon heistä on käytännön apuakin, huomaan miten "uhraukset" on kannattaneet.

 

[minttu]

\

Rehellisesti kanssasisaret! :attn:

joskun kun vi...aa kaikki,mut alkaa jo paremmin menee ku lapset kasvaa ja niitä on 4(miehen)..vuosia takana5.

 

[taustalla]

Kyllä kaduttaa, oikeasti. Jos nyt olisin samassa tilanteessa kuin viivi vuotta sitten ja näillä tiedoilla uusoerheelämästä jatkaisin matkaa varmasti tuulen nopeudella...minua ei kukaan kiinni saisi. No turha rypistellä kun on housuun tullu =)

 

[soikku]

ei kaduta. Minä saan tuntea ärtymystä mieheni poikaa kohtaan siinä kuin yhteisiä lapsia kohtaan. voin komentaa ja saan tukea mieheltäni. tämä on helpottanut hyvän suhteen luomisessa perheemme isoon veljeen. olen saanut rauhassa kiintyä lapseen. joskus tuntuu ettei toisen lapseen saisi väsyä ja harmistua, näinhän tunnemme myös omia lapsiamme kohtaan aika ajoin. ( noin kerran päivään...) En väitä etteikö meillä olisi ollut välillä hankalaakin. jos on ollut tosi hankala tilanne olen miettinyt miten haluaisin toisen naisen kohtelevan omaa lastani ja toiminut sen mukaisesti.

 

[kreekula harmailee]

Ikävä kyllä täytyy myöntää että äitipuolena oleminen kaduttaa. Se että olen mieheni kanssa ei kaduta lainkaan. Mieheni on aivan ihana tukee nytkin ihan vaikeampanakin aikana. Kuitenkin toivoisin että miehellä ei olisi menneisyyttä ja lasta exänsä kanssa. Lapsi on ihan mukava mitä nyt alkaa murrosikä kolkutella, mutta äiti ja sen tyyli hoitaa asioita on raivostuttava. Se toiminta on niin sietämätöntä että se sotkee kaikki meidän perheen asiat. meillä ei voi olla minkäänlaisia suunnitelmia, koska sillä on aina omat juttunsa.