G:Hyvä vai huono asia että heikkolahjaiset ja lievästi kehitysvammaiset saavat lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gallup
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei tämäkään varmaankaan ole täysin mustavalkoinen juttu, mutta ne omalle ammattipolulle osuneet ovat kyllä olleet sen verran tylsiä juttuja, että en pysty kannustamaan. Ainakaan jos äö on jää kehitysvammaisen puolelle tai hipoo sitä. Lievästi heikkolahjaiset ehkä eri juttu, jos saavat paljon tukea ja apua..
 
Mikäli he kykenevät itsenäisesti suoriutumaan arjen velvotteista ja töistä sekä huolehtimaan itsestään, niin eipä muilla ole oikeutta siihen puuttua. En silti välttämättä olisi ensimmäisenä kehoittamassa hankkimaan lapsia.
Jos he tarvitsevat tukitoimia jo ennen lasten hankkimista, niin sitten olen selkeästi kielteisellä kannalla.
 
Mikäli he kykenevät itsenäisesti suoriutumaan arjen velvotteista ja töistä sekä huolehtimaan itsestään, niin eipä muilla ole oikeutta siihen puuttua. En silti välttämättä olisi ensimmäisenä kehoittamassa hankkimaan lapsia.
Jos he tarvitsevat tukitoimia jo ennen lasten hankkimista, niin sitten olen selkeästi kielteisellä kannalla.

Mutta eiväthän he pysty.
 
[QUOTE="vieras";28689439]Mutta eiväthän he pysty.[/QUOTE]

Mä pystyn ainakin ei heikkolahjaisuus mitään estä. Tiedän myös lievästi kehitysvammaisen pariskunnan josta molemmat vanhemmat oli eläkkeellä saivat terveen pojan joka luki ammatin ja sai töitä ja itse hoitivat hänet.
 
Riippunee siitä, miten heikkolahjaisuus tai vammaisuus ilmenee, ja liittyykö siihen millaisia "lieveilmiöitä", kuten käytöshäiriöt, väkivaltaisuus, impulssikontrollin puute jne. Usein heikkolahjaisuuteen ja vammaisuuteen nimittäin liittyy monenlaista, mikäli sinänsä selviytyisi arjesta, niin tunne-elämä voi olla heikompi puoli, ja lapsi saisi siitä kärsiä, tai tosiaan ongelmat periytyvät. Sanoisin siis, että riippuu vahvasti tilanteesta ja on yksilöllistä, ihan kuten kenen vaan, henkisesti ns. Normaalinkin kohdalla.
 
[QUOTE="vieras";28689439]Mutta eiväthän he pysty.[/QUOTE]

On mahdollista pystyä. Varsinkin jos kyse on heikkolahjaisesta. Lievästi kehitysvammaisetkin voivat oppia käyttämään rahaa, lukemaan ja laskemaan hiukan sekä tuntemaan kelloa. Sen verran, että pärjäävät. Mutta vaikeaahan se tulisi olemaan, jos näitä taitoja sitten pitäisi opettaa omille lapsille, jos ei itselläkään ole kunnolla hallussa. Tai sitten emotionaalisella tasolla voi olla haasteita.
 
Minua hävettää kun lapsuuteniaukaisilla perhetutuilla on minun ikäinen tyttö ja nykyään olen nähnyt tätä tyttöä satunnaisesti 1-2 kertaa vuosi ja välillä kirjoitellaan facebookissa. En siis tunne tyttöä kovin läheisesti mutta harmittelee aina minulle kun lääkärit eivät suostu lapsettomuushoitoihin ja olen lääkäreiden kanssa samaa mieltä (ja tämä on hankalaa kun en voi kuin olla lääkäreiden kanssa samaa mieltä). Tyttö ei ole kehitysvammainen tai vastaava mutta sairastaa vaikeahoitoista skitsofreniaa ja asuu laitosjaksojen välillä poikaystävänsä kanssa mutta tarvitsee tukea kaupungin työntekijältä siivoamiseen, ruuanlaittoon yms. Arkirutiineihin kun poikaystäväkin on mt-potilas ja usein laitoshoidossa. Tytön vanhemmat joutuvat hoitamaan käsittääkseni raha-asiat suurimmaksi osaksi koska tyttö käyttää kaikki rahat heti "turhuuteen" esim. koriste-esineisiin, herkkuihin yms. ja laskut jäävät maksamatta eikä ole rahaa seuraavana päivänä ruokaan.

Mutta olen tyytyväinen etteivät ole päässeet lapsettomuushoitoihin ja samalla koen olon kiusaantuneeksi kun tyttö tätä minulle aina valittaa vaikka emme ole kovin läheisiä. Mielipiteeni olen koittanut tytölle hienovaraisesti esittää mutta suuttuu aina. Jotenkin tuntuu kurjalta kun hänellä ei ilmeisesti mintaa kaveria ole ja tämä asia nousee aina esille kun kirjoittelemme tai näemme.
 
Saavathan idiootit, ääliöt, mulkut, alkoholistit, narkkarit, varkaat, murhaajat ja muutkin lisääntyä ihan rauhassa ilman että sitä on kukaan kyseenalaistamassa.
 
Tuttavapiirissäni on tällainen heikkolahjainen äiti, jolla on useampi lapsi. Lapset huostaanotettuja. Tämän kohdalla ainakin ajattelen, että olisi ollut parempi jos hän ei olisi lapsia tehnyt.

Yhdestä tapauksesta ei voi kuitenkaan yleistaa, enkä tiedä kehitysvammoista ym tarpeeksi että osaisin yleisluontoista lopullista mielipidettäni muodostaa. Joka tapauksessa vanhemmaksi aikovien pitäisi olla kykeneviä huolehtimaan lapsesta. Jos ei pysty huolehtimaan itsestäänkään, ei pysty lapsistakaan.
 
Ei se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että tätä voisi liiaksi kannattaa. Hyvinvointiyhteiskunta pitää huolta toki heikommistaan, mutta jos tuettavia on liikaa, ei yhteiskunta ole enää hyvinvointiyhteiskunta. Veronmaksajia ja älykkäitä innovatiivisia kansalaisia tarvitaan, että yhteiskunta pysyy pystyssä.
 

Yhteistyössä