vierailija
Finnwatch - Suomen osinkoverojärjestelmän epätasaisesti jakautuvat hyödyt
Suomen osinkoverojärjestelmä on monimutkainen, ja listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen verotukseen liittyy merkittäviä oikeudenmukaisuus- ja kannusteongelmia. Osinkojen verotusta merkittävästi keventävä osinkoverohuojennus tuottaa perusteetonta etua varakkaiden yhtiöiden suuromistajille ja ruokkii tulonmuuntoa eli palkkatulojen muuntamista kevyemmin verotetuksi osinkotuloksi.
Useiden selvitysten mukaan nykyinen osinkoverojärjestelmä myös ohjaa voimakkaasti yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä, mikä heikentää pääomien kohdentumista tuottavimpiin kohteisiin. Useat virkamiehistä ja tutkijoista kootut asiantuntijatyöryhmät ovatkin vuosien mittaan esittäneet muutoksia listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmään1.
Vaikka asiantuntijoilla on varsin laaja konsensus osinkoverojärjestelmän ongelmista, ei riittävää poliittista tahtoa järjestelmän korjaamiseksi ole löytynyt. Tästä näkökulmasta on tärkeää tuottaa ajantasaista tietoa siitä, kenen etuja nykyinen osinkoverojärjestelmä palvelee.
Finnwatch julkaisi keväällä 2020 raportin2, jossa tarkasteltiin Verohallinnon tilastojen avulla sitä, miten listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmän hyödyt jakautuvat Suomessa. Vuoden 2017 verotilastoihin pohjautunut raportti osoitti, että poikkeuksellisen kevyesti verotetut osingot jakautuivat hyvin epätasaisesti sekä maantieteellisesti että eri tuloluokkien, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Valtaosa hyödyistä ohjautui hyvin pienelle omistajajoukolle. Tämän seurantaraportin tavoitteena on selvittää, miltä tilanne näyttää, kun tarkastelun kohteeksi otetaan vuoden 2020 verotilastot.
Nyt olisi korjausliikkeen aika. Myös harmaan talouden torkuntaohjelmaan on edelleen panostettava, jonka senkin OrpoPurran kauhukabinetti haluaa lopettaa.
Iltalehti - Orpon hallitus näyttää sivuuttavan hämärien touhujen torjuntaohjelman, josta edeltäjät ovat pitäneet huolta liki 30 vuotta
Nykyinen hallitus ei valmistele harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta lähes 30 vuoteen, kun ohjelma jätetään tekemättä. Asiantuntijat pitävät ohjelmaa tärkeänä.
Suomen osinkoverojärjestelmä on monimutkainen, ja listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen verotukseen liittyy merkittäviä oikeudenmukaisuus- ja kannusteongelmia. Osinkojen verotusta merkittävästi keventävä osinkoverohuojennus tuottaa perusteetonta etua varakkaiden yhtiöiden suuromistajille ja ruokkii tulonmuuntoa eli palkkatulojen muuntamista kevyemmin verotetuksi osinkotuloksi.
Useiden selvitysten mukaan nykyinen osinkoverojärjestelmä myös ohjaa voimakkaasti yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä, mikä heikentää pääomien kohdentumista tuottavimpiin kohteisiin. Useat virkamiehistä ja tutkijoista kootut asiantuntijatyöryhmät ovatkin vuosien mittaan esittäneet muutoksia listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmään1.
Vaikka asiantuntijoilla on varsin laaja konsensus osinkoverojärjestelmän ongelmista, ei riittävää poliittista tahtoa järjestelmän korjaamiseksi ole löytynyt. Tästä näkökulmasta on tärkeää tuottaa ajantasaista tietoa siitä, kenen etuja nykyinen osinkoverojärjestelmä palvelee.
Finnwatch julkaisi keväällä 2020 raportin2, jossa tarkasteltiin Verohallinnon tilastojen avulla sitä, miten listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmän hyödyt jakautuvat Suomessa. Vuoden 2017 verotilastoihin pohjautunut raportti osoitti, että poikkeuksellisen kevyesti verotetut osingot jakautuivat hyvin epätasaisesti sekä maantieteellisesti että eri tuloluokkien, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Valtaosa hyödyistä ohjautui hyvin pienelle omistajajoukolle. Tämän seurantaraportin tavoitteena on selvittää, miltä tilanne näyttää, kun tarkastelun kohteeksi otetaan vuoden 2020 verotilastot.
Nyt olisi korjausliikkeen aika. Myös harmaan talouden torkuntaohjelmaan on edelleen panostettava, jonka senkin OrpoPurran kauhukabinetti haluaa lopettaa.
Iltalehti - Orpon hallitus näyttää sivuuttavan hämärien touhujen torjuntaohjelman, josta edeltäjät ovat pitäneet huolta liki 30 vuotta
Nykyinen hallitus ei valmistele harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta lähes 30 vuoteen, kun ohjelma jätetään tekemättä. Asiantuntijat pitävät ohjelmaa tärkeänä.