V
vierailija
Vieras
huhtikuu 06, 2021 10:41
Financial Times: Saksan Karlsruhen tuomioistuin vaikeuttaa maan osallistumista EU-integraatioon – lehti pohtii pääkirjoituksessaan tuomarien vaihtoa
Pääkirjoitus ei näytä hyvältä oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Lehti linjaa mutkan kautta, että EU:n integraatiota voidaan syventää epäsuorasti tulkitsemalla, jolloin siihen ei tarvittaisi poliittista päätöstä.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen analysoi Saksan tilannetta ja FT:n pääkirjoitusta Suomen Kuvalehden blogissaan.
Ronkaisen mukaan julkisuudessa on vuosien varrella oltu turhautuneita Saksan perustuslakituomioistuimen tapaan tulkita EU-oikeutta ja jarruttaa integraatiota.
– Kenties kaikkein pisimmälle meni FT:n pääkirjoitus, jossa vaadittiin tuomareiden vaihtamista sellaisiin, joilla olisi tasapainoisempi käsitys perustuslaista ja jotka osaisivat sovittaa yhteen Saksan velvollisuudet EU:ta kohtaan. Huomioiden kaiken liputuksen oikeusvaltioperiaatteen puolesta ja Itä-Euroopan kehitystä vastaan, vaatimus oli pöyristyttävän europopulistinen ja kaksinaismoralistinen, Ronkainen kirjoittaa.
Perustuslakituomioistuin kielsi vahvistamasta elvytyspakettia
Kyse on Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksestä, jolla se kielsi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeieria ratifioimasta päätöstä EU:n omien varojen kasvattamisesta, jonka maan parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä.
Omien varojen kasvattaminen on ehto viime kesänä sovitun 750 miljardin euron elpymisrahaston hyväksymiselle. Kuusitoista EU-maata on jo ratifioinut sen. Yksitoista maata vielä käsittelee asiaa. Suomessa perustuslakivaliokunta ei ole vielä linjannut, tarvitseeko elpymisrahasto eduskunnassa yksinkertaisen vai kahden kolmasosan enemmistön.
Ronkainen selventää, että taustalla Saksan perustuslakituomioistuimen toimessa on elpymisrahastoa vastaan tehty kanne, jonka mukaan EU:n yhteisvelka rikkoo EU:n perussopimuksia ja Saksan taloudellista itsemääräämisoikeutta.
– Tuomioistuin voi katsoa, että kanne on aiheeton, eikä esteitä omien varojen hyväksymiselle ole. Toinen vaihtoehto on, että tuomioistuin kieltää ratifioinnin, kunnes elpymisrahaston laillisuus on selvitetty EU-tuomioistuimen kanssa, hän kirjoittaa.
Elpymisrahaston voimaantulo voi lykkääntyä
Ronkaisen mukaan tällainen oikeusjuttu lykkäisi elpymisrahaston voimaantuloa pahimmillaan vuosilla.
Kolmas ja todennäköisin vaihtoehto on, että tuomioistuin ei estä omien varojen ratifiointia, mutta selvittää kuitenkin elpymisrahaston laillisuuden.
Tuomioistuin on kyseenalaistanut esimerkiksi eurokriisin aikaiset tukitoimet ja Euroopan keskuspankin elvytystoimet, mutta ei ole lopulta estänyt Saksan osallistumista toimiin. Sen sijaan se on oikeujuttujen avulla asettanut Saksan osallistumiselle tiettyjä laillisia rajoja, joita ei voida ylittää. Näin tehdessään se on hidastanut tukitoimien myöhempää laajentamista ja sitä kautta tapahtuvaa integraation syvenemistä.
Tuomioistuin on Maastrichtin sopimuksesta lähtien toiminut näin.
SUOMEN UUTISET"
Financial Times: Saksan Karlsruhen tuomioistuin vaikeuttaa maan osallistumista EU-integraatioon – lehti pohtii pääkirjoituksessaan tuomarien vaihtoa
Pääkirjoitus ei näytä hyvältä oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Lehti linjaa mutkan kautta, että EU:n integraatiota voidaan syventää epäsuorasti tulkitsemalla, jolloin siihen ei tarvittaisi poliittista päätöstä.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen analysoi Saksan tilannetta ja FT:n pääkirjoitusta Suomen Kuvalehden blogissaan.
Ronkaisen mukaan julkisuudessa on vuosien varrella oltu turhautuneita Saksan perustuslakituomioistuimen tapaan tulkita EU-oikeutta ja jarruttaa integraatiota.
– Kenties kaikkein pisimmälle meni FT:n pääkirjoitus, jossa vaadittiin tuomareiden vaihtamista sellaisiin, joilla olisi tasapainoisempi käsitys perustuslaista ja jotka osaisivat sovittaa yhteen Saksan velvollisuudet EU:ta kohtaan. Huomioiden kaiken liputuksen oikeusvaltioperiaatteen puolesta ja Itä-Euroopan kehitystä vastaan, vaatimus oli pöyristyttävän europopulistinen ja kaksinaismoralistinen, Ronkainen kirjoittaa.
Perustuslakituomioistuin kielsi vahvistamasta elvytyspakettia
Kyse on Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksestä, jolla se kielsi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeieria ratifioimasta päätöstä EU:n omien varojen kasvattamisesta, jonka maan parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä.
Omien varojen kasvattaminen on ehto viime kesänä sovitun 750 miljardin euron elpymisrahaston hyväksymiselle. Kuusitoista EU-maata on jo ratifioinut sen. Yksitoista maata vielä käsittelee asiaa. Suomessa perustuslakivaliokunta ei ole vielä linjannut, tarvitseeko elpymisrahasto eduskunnassa yksinkertaisen vai kahden kolmasosan enemmistön.
Ronkainen selventää, että taustalla Saksan perustuslakituomioistuimen toimessa on elpymisrahastoa vastaan tehty kanne, jonka mukaan EU:n yhteisvelka rikkoo EU:n perussopimuksia ja Saksan taloudellista itsemääräämisoikeutta.
– Tuomioistuin voi katsoa, että kanne on aiheeton, eikä esteitä omien varojen hyväksymiselle ole. Toinen vaihtoehto on, että tuomioistuin kieltää ratifioinnin, kunnes elpymisrahaston laillisuus on selvitetty EU-tuomioistuimen kanssa, hän kirjoittaa.
Elpymisrahaston voimaantulo voi lykkääntyä
Ronkaisen mukaan tällainen oikeusjuttu lykkäisi elpymisrahaston voimaantuloa pahimmillaan vuosilla.
Kolmas ja todennäköisin vaihtoehto on, että tuomioistuin ei estä omien varojen ratifiointia, mutta selvittää kuitenkin elpymisrahaston laillisuuden.
Tuomioistuin on kyseenalaistanut esimerkiksi eurokriisin aikaiset tukitoimet ja Euroopan keskuspankin elvytystoimet, mutta ei ole lopulta estänyt Saksan osallistumista toimiin. Sen sijaan se on oikeujuttujen avulla asettanut Saksan osallistumiselle tiettyjä laillisia rajoja, joita ei voida ylittää. Näin tehdessään se on hidastanut tukitoimien myöhempää laajentamista ja sitä kautta tapahtuvaa integraation syvenemistä.
Tuomioistuin on Maastrichtin sopimuksesta lähtien toiminut näin.
SUOMEN UUTISET"
