F
F.Fixu
Vieras
Apu ja A-lehdet
Apu ja A-lehdet
lauantai, 7. heinäkuuta 2012
ja fiksu sanoo EI
Suomessa ilmestyy lukuisia viikkolehtiä. Niistä yksi Herttoniemen talousrikoskeitaaksi ristitty lehti saa nyt lähemmän tarkastelun. Syyt miksi 1933 auttamisen aatteella perustettu viikkolehti osoittautuukin uuden vuosituhannen talousrikoskeskittymäksi selviää täältä. Rahat on syöty ja juotu ja perustajien aate ja tarkoitus raiskattu partaa naureskellen uuden sukupolven tyhmyydessä.
MIKÄ IHMEEN APU JA A-LEHDET?
Olipa kerran työtön Suomi 1933. Silloin Lyytikäinen niminen perhe päätti pistää rahoiksi työttömyydellä ja perusti Apu- lehden. Alku oli tietysti asiallista ja toiminta vielä vilpitöntä, mutta tiedämmehän kaikki miten ahneus sokaisee. Se sokaisee vielä pahemmin kuin vauhtisokeus maantiellä.
1980- luvulle tultaessa Apu oli vaurastunut työttömiä hyväksikäyttämällä. Toimipiste Helsingin Fredan autotalosta oli siirtynyt Herttoniemeen ja Apun toimituksessa mähelsi varsin värikästä henkilökuntaa. Niistä ehkä värikkäin ja A-lehtien lähihistorian mainittavimpiin talousvahinkoihin jäi erään Hannu-Pekka Laihon "toimittajan" puuhastelut, hän soitteli kun ihmisille herjaten heitä lauseilla "sosiaalipummi" ja "yhteiskunnan elätti" esiintyen ja mieltäen itsensä välillä jopa lehtitalon kustannusjohtajaksikin.
Varsin merkillistä toimintaa kuitenkin siis kustantajalta jonka aate perustui auttamiseen, ei ivaamiseen. Laihon soittoja alkoi selvittää poliisikin ja tyypin toimet tutkittiin A-lehtien sisällä kunnes lopulta A-lehtitalon johto ilmoitti että Keravalainen Hannu-Pekka Laiho ei todellakaan päätä meillä mitä juttuja jätetään Apusta pois. Laiho löysikin itsensä varsin pian suojatyöpaikasta Suomen punaisesti rististä
Hän on Hannu-Pekka Laiho joka hölmöili itseltään toimittajan työn Apussa.
Ja kulutusjuhlavuosien jälkeen alkoi tapahtua. A-lehtien toimipiste oli siirtynyt sopivasti veden ääreen Herttoniemen rantaan, rakennusvirheiltään pommiksi osoittautuneeseen toimitaloon johon vesi virtaa sisään sadeaikoina, tai pitäisikö sanoa veden sijasta paremmin virtsa. Alkoi myös tapahtua, sillä ensin kärähti herra Lyytikäinen kovasta ruorijuoppoudesta, sitten siskonmies Tamperelainen kenkäkauppias sisäpiirikaupoista ja lopulta bravuuriesitys: katso- lehden (ex) päätoimittaja tuomittiin kovaan ehdottomaan vankeuteen Uotin rahojen salakuljetuksesta vaikka Helsingin hovioikeus totesi miehen syyttömäksi. A-lehtien kaltaiselta talolta taitaa oman käden oikeuden irtisanomisista turha hakea vahingonkorvausta.
Käräjät,tuomiot ja selvittelyt ovat A-lehdille tuttua. A-lehdet sai joulukuussa 2005 painokannetuomion Helsingin oikeudessa televisiolehtensä levittämistä valheellisista lehtijutuista sekä salakuvaamisesta. Painokannetuomio on sellainen synti lehtialalla että jos sellaisen saa kontolleen on luottamus lukijoihin mennyt. A-lehdet myi katso- lehden kiireellä välittömästi tuomion jälkeen tanskalaisille allereille. häpeästäkö? Tanskalaisilla riitti naurunremakkaa ilman kinkkuakin... saihan he lähes sikapilkkahintaan yhden päänahan lisää täydentääkseen Suomen viihdelehtikentän valloitusta.
TUOMIOITA TUOMIOIDEN JÄLKEEN
A-lehdet sai toukokuussa 2006 Hovioikeudelta tuomion erään insinööritoimiston kaavapiirustusten laittoman kopioinnin takia. Hovioikeus määräsi A-lehtien (Lyy invest) korvaamaan insinööritoimistolle tältä vohkimien kaavapiirustusten arvoa lähes miljoona vanhaa markkaa... A-lehdet siis on kopioinnissa varsinainen mestari.
APU JULKAISUNA
Kuten aiemmin todettiin, niin A-lehdet on kopioinnissa varsinainen mestari. Tänä päivänä apu on halpa kopio muista viikkolehdistä. Se pyrkii jäljittelemään konservatiivista valtamediaa mm. Hesarin kuukausiliite tai Ilta-Sanomien liitteet, mutta tuloksetta, lopputulos on aina huono. Todellisuudessa Apu on värikynällä sotkettu turhanpäiväinen ja valehteleva tuotos josta ei ole edes takansytykkeeksi. Apussa mainostaakin itseään nollatoleranssit.
APU JA TOIMITTAJAT
Apu-lehden päätoimittajat ovat vaihtuneet aika vauhdilla. Apu- lehteä luotsasi vielä viime vuonna Matti Saari niminen mies joka ei kuitenkaan ole mitään sukua kaimalleen Jokelan koulusurmaajalle vaikka nimi ei tässä tapauksessa herätä kuin hysteeristä kauhua. Saari ilmoitti viime marraskuussa että on kypsä ja ilmoitti siirtyvänsä Apun kehitystehtäviin. Saaren tilalle Apun päätoimittajaksi tuli Marja Aarnipuro (vai oliko se Turhapuro?) joka on hankkinut oppia toimittajaksi iltalehden ristikoita täyttelemällä. Eräissä yhteyksissä Aarnipuro on esiintynyt jopa "journalistina" mutta ikävän harmillista kun yliopistolle tehdyn visiitin vahvistamana Apun Marja Aarnipuro nimisellä päätoimittajalla ei ole minkään valtakunnan toimittajan pätevyyttä vaativaa tutkintoa sieltä mistä oiketat toimittajat valmistuvat.
Edelleen Iltalehteen tehdyn tiedustelun kertomana on selvinnyt että Aarnipuro on työskennellyt kyseiselle lehdelle ja lehti ottaa kantaa myös siihen tosiasiaan että Aarnipuron taidot ja tiedot toimittajaksi ovat varsin vaatimattomia.
Aarnipuro näyttääkin toteuttavan Apu-lehden uuden sukupolven filosofiaa "rahat pois tyhmiltä ja sokeilta" ja "tyhmähän on se joka lopulta maksaa"
Katso tästä miten Aarnipuro kaiken lisäksi rahastaa sairaudellaan, mitä hävytöntä paperin ja musteen tuhlausta.
YLEISTÄ
Apu yrittää matkia valtamediaa Helsingin Sanomien kuukausiliitettä tai Suomen Kuvalehteä mutta tuloksetta sillä lopputuloksena on aina seinä vastassa.
Apu-lehti vääristää todellisuuden, pukee värikynäsotkunsa folioon ja tarjoilee roskan kuluttajalle, johan tuo tuollainen kuuluisi kuluttajaviranomaisille. Apua lukeekin enää satavuotiaat sokeat vanhukset jotka eivät osaa sanoa ei tuputtavalle puhelinmyyjälle.
APU JA TULEVAISUUS
Tänä päivänä Apu ei kestä lähempää tarkastelua sen markkinoinnin hipoessa jo markkinaoikeudellisiakin rajoja. Tiedossa on nimittäin että Apua markkinoivia yrityksiä on tuomittu vankilaankin erehdyttämisestä. Tässäpä yksi sellainen.
Yleisö ja media varoittaa A-lehdistä sillä Apu-lehden periaate perustuu tänä päivänä epärehellisyyteen. Yleisö kehoittaakin suureen ääneen että Apu-lehden kanssa ei kannata olla missään tekemisissä.
Apulla on ollut runsaasti erilaisia mainoskampanjoita, mm. TV:ssä ja bussien kyljissä. Yleensä jos tuotteen pitää markkinoida off season- vuodenaikoina voimakkaasti, se kertoo siitä että tuote ei mene enää kaupaksi. Liekö oikeusprosessit ja luottamuspula apu-lehteen ravistellut A-lehtiä sen luoja tietää. FIksu sanoo Apu-lehteä tuputtavalle puhelinmyyjälle kauniisti EI kiitos. ja sulkee puhelimen. Ja seuraavassa ohjeet miten peruuttaa voimassaoleva tilaus heti:
FIKSU SANOO EI JA PERUUTTAA TILAUKSEN NYT
Uskotko että salatut elämät on dokumenttia ja totta? jos et niin sinäkin peruutat nyt Apu lehden tilauksen tästä linkistä ilman puhelinkuluja, vaivattomasti, nopeasti ja todellakin aivan ilmaiseksi ilman selittelyjä. Kiitos.!.
A-lehdet Oy
kuvassa Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro
Apu ja A-lehdet
Apu ja A-lehdet
lauantai, 7. heinäkuuta 2012
ja fiksu sanoo EI
Suomessa ilmestyy lukuisia viikkolehtiä. Niistä yksi Herttoniemen talousrikoskeitaaksi ristitty lehti saa nyt lähemmän tarkastelun. Syyt miksi 1933 auttamisen aatteella perustettu viikkolehti osoittautuukin uuden vuosituhannen talousrikoskeskittymäksi selviää täältä. Rahat on syöty ja juotu ja perustajien aate ja tarkoitus raiskattu partaa naureskellen uuden sukupolven tyhmyydessä.
MIKÄ IHMEEN APU JA A-LEHDET?
Olipa kerran työtön Suomi 1933. Silloin Lyytikäinen niminen perhe päätti pistää rahoiksi työttömyydellä ja perusti Apu- lehden. Alku oli tietysti asiallista ja toiminta vielä vilpitöntä, mutta tiedämmehän kaikki miten ahneus sokaisee. Se sokaisee vielä pahemmin kuin vauhtisokeus maantiellä.
1980- luvulle tultaessa Apu oli vaurastunut työttömiä hyväksikäyttämällä. Toimipiste Helsingin Fredan autotalosta oli siirtynyt Herttoniemeen ja Apun toimituksessa mähelsi varsin värikästä henkilökuntaa. Niistä ehkä värikkäin ja A-lehtien lähihistorian mainittavimpiin talousvahinkoihin jäi erään Hannu-Pekka Laihon "toimittajan" puuhastelut, hän soitteli kun ihmisille herjaten heitä lauseilla "sosiaalipummi" ja "yhteiskunnan elätti" esiintyen ja mieltäen itsensä välillä jopa lehtitalon kustannusjohtajaksikin.
Varsin merkillistä toimintaa kuitenkin siis kustantajalta jonka aate perustui auttamiseen, ei ivaamiseen. Laihon soittoja alkoi selvittää poliisikin ja tyypin toimet tutkittiin A-lehtien sisällä kunnes lopulta A-lehtitalon johto ilmoitti että Keravalainen Hannu-Pekka Laiho ei todellakaan päätä meillä mitä juttuja jätetään Apusta pois. Laiho löysikin itsensä varsin pian suojatyöpaikasta Suomen punaisesti rististä
Hän on Hannu-Pekka Laiho joka hölmöili itseltään toimittajan työn Apussa.
Ja kulutusjuhlavuosien jälkeen alkoi tapahtua. A-lehtien toimipiste oli siirtynyt sopivasti veden ääreen Herttoniemen rantaan, rakennusvirheiltään pommiksi osoittautuneeseen toimitaloon johon vesi virtaa sisään sadeaikoina, tai pitäisikö sanoa veden sijasta paremmin virtsa. Alkoi myös tapahtua, sillä ensin kärähti herra Lyytikäinen kovasta ruorijuoppoudesta, sitten siskonmies Tamperelainen kenkäkauppias sisäpiirikaupoista ja lopulta bravuuriesitys: katso- lehden (ex) päätoimittaja tuomittiin kovaan ehdottomaan vankeuteen Uotin rahojen salakuljetuksesta vaikka Helsingin hovioikeus totesi miehen syyttömäksi. A-lehtien kaltaiselta talolta taitaa oman käden oikeuden irtisanomisista turha hakea vahingonkorvausta.
Käräjät,tuomiot ja selvittelyt ovat A-lehdille tuttua. A-lehdet sai joulukuussa 2005 painokannetuomion Helsingin oikeudessa televisiolehtensä levittämistä valheellisista lehtijutuista sekä salakuvaamisesta. Painokannetuomio on sellainen synti lehtialalla että jos sellaisen saa kontolleen on luottamus lukijoihin mennyt. A-lehdet myi katso- lehden kiireellä välittömästi tuomion jälkeen tanskalaisille allereille. häpeästäkö? Tanskalaisilla riitti naurunremakkaa ilman kinkkuakin... saihan he lähes sikapilkkahintaan yhden päänahan lisää täydentääkseen Suomen viihdelehtikentän valloitusta.
TUOMIOITA TUOMIOIDEN JÄLKEEN
A-lehdet sai toukokuussa 2006 Hovioikeudelta tuomion erään insinööritoimiston kaavapiirustusten laittoman kopioinnin takia. Hovioikeus määräsi A-lehtien (Lyy invest) korvaamaan insinööritoimistolle tältä vohkimien kaavapiirustusten arvoa lähes miljoona vanhaa markkaa... A-lehdet siis on kopioinnissa varsinainen mestari.
APU JULKAISUNA
Kuten aiemmin todettiin, niin A-lehdet on kopioinnissa varsinainen mestari. Tänä päivänä apu on halpa kopio muista viikkolehdistä. Se pyrkii jäljittelemään konservatiivista valtamediaa mm. Hesarin kuukausiliite tai Ilta-Sanomien liitteet, mutta tuloksetta, lopputulos on aina huono. Todellisuudessa Apu on värikynällä sotkettu turhanpäiväinen ja valehteleva tuotos josta ei ole edes takansytykkeeksi. Apussa mainostaakin itseään nollatoleranssit.
APU JA TOIMITTAJAT
Apu-lehden päätoimittajat ovat vaihtuneet aika vauhdilla. Apu- lehteä luotsasi vielä viime vuonna Matti Saari niminen mies joka ei kuitenkaan ole mitään sukua kaimalleen Jokelan koulusurmaajalle vaikka nimi ei tässä tapauksessa herätä kuin hysteeristä kauhua. Saari ilmoitti viime marraskuussa että on kypsä ja ilmoitti siirtyvänsä Apun kehitystehtäviin. Saaren tilalle Apun päätoimittajaksi tuli Marja Aarnipuro (vai oliko se Turhapuro?) joka on hankkinut oppia toimittajaksi iltalehden ristikoita täyttelemällä. Eräissä yhteyksissä Aarnipuro on esiintynyt jopa "journalistina" mutta ikävän harmillista kun yliopistolle tehdyn visiitin vahvistamana Apun Marja Aarnipuro nimisellä päätoimittajalla ei ole minkään valtakunnan toimittajan pätevyyttä vaativaa tutkintoa sieltä mistä oiketat toimittajat valmistuvat.
Edelleen Iltalehteen tehdyn tiedustelun kertomana on selvinnyt että Aarnipuro on työskennellyt kyseiselle lehdelle ja lehti ottaa kantaa myös siihen tosiasiaan että Aarnipuron taidot ja tiedot toimittajaksi ovat varsin vaatimattomia.
Aarnipuro näyttääkin toteuttavan Apu-lehden uuden sukupolven filosofiaa "rahat pois tyhmiltä ja sokeilta" ja "tyhmähän on se joka lopulta maksaa"
Katso tästä miten Aarnipuro kaiken lisäksi rahastaa sairaudellaan, mitä hävytöntä paperin ja musteen tuhlausta.
YLEISTÄ
Apu yrittää matkia valtamediaa Helsingin Sanomien kuukausiliitettä tai Suomen Kuvalehteä mutta tuloksetta sillä lopputuloksena on aina seinä vastassa.
Apu-lehti vääristää todellisuuden, pukee värikynäsotkunsa folioon ja tarjoilee roskan kuluttajalle, johan tuo tuollainen kuuluisi kuluttajaviranomaisille. Apua lukeekin enää satavuotiaat sokeat vanhukset jotka eivät osaa sanoa ei tuputtavalle puhelinmyyjälle.
APU JA TULEVAISUUS
Tänä päivänä Apu ei kestä lähempää tarkastelua sen markkinoinnin hipoessa jo markkinaoikeudellisiakin rajoja. Tiedossa on nimittäin että Apua markkinoivia yrityksiä on tuomittu vankilaankin erehdyttämisestä. Tässäpä yksi sellainen.
Yleisö ja media varoittaa A-lehdistä sillä Apu-lehden periaate perustuu tänä päivänä epärehellisyyteen. Yleisö kehoittaakin suureen ääneen että Apu-lehden kanssa ei kannata olla missään tekemisissä.
Apulla on ollut runsaasti erilaisia mainoskampanjoita, mm. TV:ssä ja bussien kyljissä. Yleensä jos tuotteen pitää markkinoida off season- vuodenaikoina voimakkaasti, se kertoo siitä että tuote ei mene enää kaupaksi. Liekö oikeusprosessit ja luottamuspula apu-lehteen ravistellut A-lehtiä sen luoja tietää. FIksu sanoo Apu-lehteä tuputtavalle puhelinmyyjälle kauniisti EI kiitos. ja sulkee puhelimen. Ja seuraavassa ohjeet miten peruuttaa voimassaoleva tilaus heti:
FIKSU SANOO EI JA PERUUTTAA TILAUKSEN NYT
Uskotko että salatut elämät on dokumenttia ja totta? jos et niin sinäkin peruutat nyt Apu lehden tilauksen tästä linkistä ilman puhelinkuluja, vaivattomasti, nopeasti ja todellakin aivan ilmaiseksi ilman selittelyjä. Kiitos.!.
A-lehdet Oy
kuvassa Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro
Apu ja A-lehdet
Mut en silti oikein ymmärrä, mitä ihmettä tämä kirjoitus täällä naistentaudeissa tekee? Ps. olen nainen, en lue juorulehtiä, julkkisjuttuja, enkä pahansuopaa panettelua, välttelen niitä parhaani mukaan.