Facebookista... jäi jotenkin harmistus kaveripyynnöstä.

Mun ystävä oli lisännyt pari opiskelukaveria kaverikseen, ja ehdotti niitä mullekin. No, minäpä laitoin niille kaveripyynnön, eikä kumpikaan ole hyväksynyt minua kaveriksi :/

Jäi jotenkin kökkö fiilis :ashamed: Molemmat on kuitenkin Facebookissa käyneet, kun näkyy niitä juttuja siellä ystäväni tiedoissa. Ystävälläni on pari muutakin opiskelukaveria siellä kavereina ollut jo pidempään, heitä en lisännyt kun odottelin että jos he haluaa itse lisätä mut.

Meillä oli kyse pienestä, noin 15 ihmisen ryhmästä. Tuntuu vaan jotenkin kurjalta, että ne ei halua lisätä minua kaverikseen siellä :ashamed: Eka kerran otin näin tosissani tuon tyhmän Facebookin. Ei pitäis. Mutta jäin vaan miettimään, että missä vika :/ Minussa kai.

 

Jospa eivät vaan oo huomanneet kaveripyyntöä.

 

musta on aina kiva kun saa sellaisen "friend requestin". jännittää ku pientä lasta jouluna avata se ja nähä kuka sieltä milloinkin paljastuu

no meni vähän ohi aloituksesta,mutta kuitenkin.
ap:lle :hug:

 

Tai onko sulla vaihtunu sukunimi tai muuttunu kovasti ulkonäkö opiskelun jälkeen? Mä yhden koulukaverin pyynnön kerran hylkäsin, kun en vaan tunnistanu sitä :ashamed: Onneks se laitto sit vaan uuden pyynnön ja mä mietin ja mietin et kuka tää on ja viimein hoksasin.

 

sitten on käynyt niin että nimi on hukuksissa.. jos ei oikeesti muista kuka kukin on niin aika heikoilla kantimilla on kaveriks pyytäminen

no miulle sattu niin että yks *vanha* tuttu laitto miulle suoraan viestiä ja kysy oonko mie se ja se ja kun sanoin että joo niin sitten vaihettiin kaveri jutskat..

 

On vaihtunut sukunimi, mutta näistä 5 ihmisestä jotka on mun ystävällä kaverina ainakin 4 tietää uuden sukunimeni. Eikä ole niin yleinen, että vois sekottaa johonkin toiseen.

 

No mut kaikista ei voi tykätä. Mullakin on jäänyt muutama kaverikutsu hyväksymättä, jos en oo koskaan tykännyt jostain tyypistä niin ei kiinnosta kaveerata siellä naamakirjassakaan sit.

 

minä jätän hyväksymättä sellaiset, joiden kanssa en ole kouluaikojen jälkeen ollut yhteydessä, jos ei yksinkertaisesti yhteydenpito kiinnosta.. Enkä halua edes kaikkia vanhoja koulukavereita sinne lukemaan juttujani ja kuviani pällistelemään =)

 

Meillä on opiskeluajoista siis reilu 5 vuotta, ja tämä ystäväni ei ole minua enempää ollut näiden opiskelukavereiden kanssa yhteydessä opiskelun jälkeen, eikä silloin opiskellessakaan. Osa on sellaisia, joiden kanssa minä olin enemmän.

En mä tiedä, jäi vaan harmittamaan se, että luulin että meillä oli hyvä luokkahenki jne. Mutta ilmeisesti minä en sittenkään kuulunut joukkoon. Mutta ei voi mitään.

 

Enkä halua edes kaikkia vanhoja koulukavereita sinne lukemaan juttujani ja kuviani pällistelemään =)

Ei mun kuvat näy kaikille kavereille. Siellä on sellaisia kavereita, joiden kanssa olen paljon tekemisissä ja heille näkyy kuvat yms, muille sellaisille vanhoille kavereille yms, ei näy kuvia jne.

 

Ou jee, on teillä ongelmat. Olen entistä iloisempi siitä, että boikotoin periaatteesta koko Facebookkia. Eipä tarvitse miettiä lapsellisia "toi ei halua olla mun kaveri" -juttuja...

 

no kandeeko olla jossain fakebookissa. voivee!

 

No voi jestas. Ei niiden tarvitse hyväksyä minua kaveriksi, mutta kyllä mulla heräs kysymys että olenko ymmärtänyt asiat väärin silloin aikaisemmin. Ja mua ärsyttää senkin vuoksi, että olen arastellut kaveripyyntöjen laittamista, kun olen "kuvitellut" että ihmiset ei pidä minusta. Muut on sanoneet, että höpöhöpö, miksei pitäisi.

Tuli vaan sellainen harmitus, että tätäkö se meidän hyvä luokkahenki ja yhdessä työskentely sitten oli.

 

No voi jestas. Ei niiden tarvitse hyväksyä minua kaveriksi, mutta kyllä mulla heräs kysymys että olenko ymmärtänyt asiat väärin silloin aikaisemmin. Ja mua ärsyttää senkin vuoksi, että olen arastellut kaveripyyntöjen laittamista, kun olen "kuvitellut" että ihmiset ei pidä minusta. Muut on sanoneet, että höpöhöpö, miksei pitäisi.

Tuli vaan sellainen harmitus, että tätäkö se meidän hyvä luokkahenki ja yhdessä työskentely sitten oli.

No jos siitä on viisi vuotta, niin ei ihme. Elämä nyt vain menee niin. Suurin osa ihmisistä häviää matkan varrelle. Eikä kaikkia kiinnosta seurata vanhoja luokkakavereita, armeijakavereita tms.mitenkään, vaikka olisi ollut miten hyvä henki. Ihmiset elävät omaa elämäänsä uusien tuttujen kanssa. Niin se vain menee, vaikka aina sanotaan nämä perinteiset "pidetään ehdottomasti yhteyttä"-höpinät. Suurimmasta osasta ei vain kuulu enää koskaan mitään, kun aika kuluu. Taidat olla aika nuori vielä?

 

Jos ne ei tajuu kuka sä oot? Tai jos ne on näitä, jotka on kauhean tarkkoja ketä hyväksyy. Mä aina hyväksyn kaikki, kaikki on mun kavereita. Ei pidä olla kranttu. Pari tuntematontakin mulla on, kun en ollu varma, jos oisin ne sittenkin tuntenut.

 

No voi jestas. Ei niiden tarvitse hyväksyä minua kaveriksi, mutta kyllä mulla heräs kysymys että olenko ymmärtänyt asiat väärin silloin aikaisemmin. Ja mua ärsyttää senkin vuoksi, että olen arastellut kaveripyyntöjen laittamista, kun olen "kuvitellut" että ihmiset ei pidä minusta. Muut on sanoneet, että höpöhöpö, miksei pitäisi.

Tuli vaan sellainen harmitus, että tätäkö se meidän hyvä luokkahenki ja yhdessä työskentely sitten oli.

No jos siitä on viisi vuotta, niin ei ihme. Elämä nyt vain menee niin. Suurin osa ihmisistä häviää matkan varrelle. Eikä kaikkia kiinnosta seurata vanhoja luokkakavereita, armeijakavereita tms.mitenkään, vaikka olisi ollut miten hyvä henki. Ihmiset elävät omaa elämäänsä uusien tuttujen kanssa. Niin se vain menee, vaikka aina sanotaan nämä perinteiset "pidetään ehdottomasti yhteyttä"-höpinät. Suurimmasta osasta ei vain kuulu enää koskaan mitään, kun aika kuluu. Taidat olla aika nuori vielä?

Ei välttämättä nuori, mut naiivi. Ja jos ap pönkittää omaa itsetuntoaan jossain koulussa, että "kukaan ei pidä minusta" ja haluaa kuulla luokkakavereiden suusta, että höpö höpö, kylläpäs pitää niin se vaan voi olla kohtelias heitto jota ihmiset ei oikeasti tarkoita. Monesti tulee sanottua joitain asioita vaan siks, että saa rasittavan tyypin hiljaiseks.

 

Tuttu tilanne siinä että itsellänikin on kavereina vanhoja opiskelukavereita ja samalla lailla sain toisen kaverin kautta ystäväehdotuksen tms juuri facebookiin liittyneestä opiskelukaveristamme. Laitoin tälle kaveripyynnön ja mukaan viestin kun sukunimikin on vaihtunut mutta hän ei tuota kaveripyyntöä sitten hyväksynyt.

Joskus kun näen hänen kirjoittelevan niitä-näitä muiden kavereiden kanssa mietin miksei minua halunnut kaverikseen mutta ei se enempää häiritse. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään entinen sydänystävä jolla olisi sen ihmeämpää merkitystä, eihän ketään ole pakko kaveriksi ottaa.