ex on kyllä tosi lapsellinen! ei vastaa puhelimeen. no ei väkisin,minäpä en sitten pidä siihen mitään yhteyttä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kirppu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kirppu"

Vieras
miten joku aikuinen ihminen voi olla niin lapsellinen! nytkin olis ollut asiaa lapsen asioissa, mutta ku ukko on yks vitun iso kakara eikä uskalla vastaa puhelimeen,ettei se ex akka vaikka itke hänelle.

mä taidan nyt tehä näin että me pärjätään lasten kanssa ihan keskenään ja keskenkasvuinen nulikka saa sit tehä mitä lystää. eiks ole hyvää idea, luulis muutaman kuukauden jälkeen ymmärtävän että jos haluaa että yhteistyössä lapset hoidetaan,niin sitä yhteistyötä on tehtävä myös hänen,eikä vaan minun.

mä en vaan voi käsittää jos aikuinen ihminen rikkoo perheen niin luulis olevan munaa kantaa seuraukset,mut ei näköjään ole. no minä en hänelle ala viestei laittaa kun puhumalla asiat on, tai olisi helppo sopia jos joku uskaltais vastaa puhelimeen.
 
ja siis tätä on jatkunut ihan siitä lähtien kun mies lähti, vastaa vain silloin puhelimeen jos laitan eka tekstarin että se ja se lapsi soittaa.

selittäkää mulle tämä lapsellisuus? en ymmärrä
 
Sopikaa soittoaika, vaikka tiistai klo 18 ja tunti eteenpäin. Sinä aikana saa soittaa jos haluaa keskustella lasten asioista ja toinen lupaa vastata.
Muita juttuja voi sitten laittaa vaikka tiedonantona tekstiviestillä.

Muistan sun aikaisemmatkin tekstit ja täytyy sanoa että kyllä niistä kuvan saa että yrität rankasti roikkua siinä miehessä ja yrität saada sen palaamaan, tämän vuoksi on ihan hyvä että mies ottaa etäisyyttä kun ei kerran enää rakasta sinua.
 
[QUOTE="kirppu";27886818]ja siis tätä on jatkunut ihan siitä lähtien kun mies lähti, vastaa vain silloin puhelimeen jos laitan eka tekstarin että se ja se lapsi soittaa.

selittäkää mulle tämä lapsellisuus? en ymmärrä[/QUOTE]

Koska lähti?? Kuinka tuore ero on?
 
[QUOTE="vieras";27886821]Sopikaa soittoaika, vaikka tiistai klo 18 ja tunti eteenpäin. Sinä aikana saa soittaa jos haluaa keskustella lasten asioista ja toinen lupaa vastata.
Muita juttuja voi sitten laittaa vaikka tiedonantona tekstiviestillä.

Muistan sun aikaisemmatkin tekstit ja täytyy sanoa että kyllä niistä kuvan saa että yrität rankasti roikkua siinä miehessä ja yrität saada sen palaamaan, tämän vuoksi on ihan hyvä että mies ottaa etäisyyttä kun ei kerran enää rakasta sinua.[/QUOTE]


tottakai yritän, hän on mun rakkaani, vaikka lapsellinen onkin. hän on myös lasteni isä.

mä en ihan täysin usko tota ettei rakasta enään(kun on antanut ristiriitaisia viestejä), mutta siis jokatapauksessa en ymmärrä mitäpä sillä sitten on merkitystä mitä se akka puhelimessa huutelee,jos ei kerran millään ole mitään väliä? aina voi sanoa että ei kiinnosta klik.(vaikka toki sekin aiheuttaisi minussa närkästystä,mutta jos nyt valitsee lähteä,niin minusta sitten myös kantaa seuraukset).

Nyt on kuitenkin kyse lapsen asiasta, joka tarttis hoitaa. ja aika monesti muutenkin on ollut kyse jonkun lapsen asiasta,tai siitä että lapsella on asiaa.

mutt amä en jaks amitään typerää kissa hiiri leikkiä. joten ajattelin että jos mies ei kykene normaaliin yhteistyöhön,niin ite en edes yritä. turha sit itkeä jos olis ite ollut jostain asiasta toista mieltä.
 
[QUOTE="kirppu";27886876]aika tuore. mutta jos mies ei välitä enään, mitä väliä sillä oikeastaan hänelle sitten on mikä se mun asia on? ainahan sitä voi lopettaa puhelun kesken jos siltä tuntuu. pistää vaan raivostuttaa kun hän on muka niin hyvä ja fiksu ja sitten käyttäytyy kuin pieni lapsi. plääh![/QUOTE]

Musta tuntuu että sinä häiriköit. Ja käytät lasten asioita tekosyynä päästä puimaan asioita. En minäkään miehenä vastaisi jos näin olisi.

Annan miehelle tilaa. Hän ei halua sinua enää, paina se päähäsi. Jos sinulla on asiaa lapsista, lähetä tekstari, ja mies voi halutessaan soittaa tai sitten hoidatte asian tekstareilla. Älä laita mitään muuta asiaa niihin tekstareihin kuin lapsen asiat, tai jos mies soittaa niin hoidatte vain ne lasten asiat. Mies ei ole mitenkään tilivelvollinen sinulle, ymmärrä se jos haluat että mies hoitaa lastensa asiat hyvin.
 
[QUOTE="kirppu";27886916] aina voi sanoa että ei kiinnosta klik.(vaikka toki sekin aiheuttaisi minussa närkästystä,mutta jos nyt valitsee lähteä,niin minusta sitten myös kantaa seuraukset).[/QUOTE]

Mitkä seuraukset?
Eli jos mies ei halua olla kanssasi, kostat hänelle kieltämällä lasten tapaamisen tai ainakin hankaloitat isän tapaamista kaikin keinoin?

Kiva, että laitat lapsesi kärsimään sinun suuttumuksesi vuoksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Minuli
Nuo erotilanteet ovat useimmiten vähän sotkuisia.

Normaalisti kun puhutte lasten asioista, meneekö keskustelu sellaiseksi ns. räyhäämiseksi vai pystyttekö sopimaan asioista ihan sulassa sovussa ilman riitoja? Kuitenkin jos ero on vielä tuore, molemmilla menee oma aikansa tottua ajatukseen.

Mielestäni tuo, mitä joku jo ehdottikin että puhelut hoidetaan vain tiettynä ajankohtana, se on hyvä idea. Ja kumpikin kun pysyy tässä sovitussa ajassa, niin asiat luultavasti hoituisivat vähän kivuttomammin. Kuitenkin on hyvä sopia, että esim. hätätilanteessa (jos lapselle olisi vaikka käynyt jotain) ehdottomasti soitetaan silloin.

Mutta tällä tavoin vältyttäisiin ns. turhilta yhteydenotoilta ja kaikki oleellinen tulisi selville. Kuitenkin jos pointti tosiaan on pitää yhteyksiä vain lasten asioissa.
 
[QUOTE="vieras";27886983]Mitkä seuraukset?
Eli jos mies ei halua olla kanssasi, kostat hänelle kieltämällä lasten tapaamisen tai ainakin hankaloitat isän tapaamista kaikin keinoin?

Kiva, että laitat lapsesi kärsimään sinun suuttumuksesi vuoksi.[/QUOTE]

ei vaan sen että kesken puhelun se ex akka saattaa alkaa itkemään tai sen että hän saattaa olla vähän vihainen tullessaan rikotuksi ja hylätyksi!


enhän mä mitään hankaloita jos tänäänkin ihan oikeesti olisin pyytänyt häntä hoitamaan yhden tärkeän lapsen asian! mutta tottakai jos mies on niin lapsellinen ettei pysty sopimaan asioista niinku aikuiset, niin tottakai saattaa käydä niin että niitä asiotia ei sitten vaan hoideta,miksi mun pitäs yrittää ja miehen pitäs saada käyttäytyä just niinku huvittaa
 
[QUOTE="kirppu";27887056]ei vaan sen että kesken puhelun se ex akka saattaa alkaa itkemään tai sen että hän saattaa olla vähän vihainen tullessaan rikotuksi ja hylätyksi!


enhän mä mitään hankaloita jos tänäänkin ihan oikeesti olisin pyytänyt häntä hoitamaan yhden tärkeän lapsen asian! mutta tottakai jos mies on niin lapsellinen ettei pysty sopimaan asioista niinku aikuiset, niin tottakai saattaa käydä niin että niitä asiotia ei sitten vaan hoideta,miksi mun pitäs yrittää ja miehen pitäs saada käyttäytyä just niinku huvittaa[/QUOTE]

Jos sinä soitat lasten asioissa ja sitten alatkin parkua sitä kuinka rikkinäinen ja hylätty sinä olet niin ymmärrän että hyvin nopeasti jättää vastaamatta. Mistä se mies tietää että nyt "ihan oikeasti" olit lapsen asiaa soittamassa jos tähän asti olet aina muuta alkanut vinkumaan. Mene vähän itseesi ja opettele hillitsemään itsesi. Rajansa se on kaikkien kärsivällisyydellä ja lapsilla vedättämisessäkin.
 
Nuo erotilanteet ovat useimmiten vähän sotkuisia.

Normaalisti kun puhutte lasten asioista, meneekö keskustelu sellaiseksi ns. räyhäämiseksi vai pystyttekö sopimaan asioista ihan sulassa sovussa ilman riitoja? Kuitenkin jos ero on vielä tuore, molemmilla menee oma aikansa tottua ajatukseen.

Mielestäni tuo, mitä joku jo ehdottikin että puhelut hoidetaan vain tiettynä ajankohtana, se on hyvä idea. Ja kumpikin kun pysyy tässä sovitussa ajassa, niin asiat luultavasti hoituisivat vähän kivuttomammin. Kuitenkin on hyvä sopia, että esim. hätätilanteessa (jos lapselle olisi vaikka käynyt jotain) ehdottomasti soitetaan silloin.

Mutta tällä tavoin vältyttäisiin ns. turhilta yhteydenotoilta ja kaikki oleellinen tulisi selville. Kuitenkin jos pointti tosiaan on pitää yhteyksiä vain lasten asioissa.

no tottakai musta on myös ihana kuulla mieheni ääni,tottakai haluaisin että hän kuuluisi perheeseemme edelleen.

mutta tilanne on nyt tämä joten tämän mukaan on elettävä. ei mene räyhäämiseksi(välillä kyllä mieli tekisi), enkä mä uskaltaisi puhelimessa ottaa edes esille mitään parisuhteeseen liittyvää(koska tiedän että mies sulkisi puhelun ja muhun sattuis,joten vältän itsekkin keskustelua muusta kuin lapsista). mun mielestäni asiat on vaan helpompi sopia puhumalla kun viestein, menee vähemmän aikaakin.

mutta siis pääasia kuitenkin on se että lasten asiat hoituisi, ja mä en nyt jaksaisi mitään lapsellista typerää leikkiä asian tiimoilta,kun ne asiat vaan voi sopia ja se siitä sitte. ei oo niin vaikeeta, tai on kun mies tekee siitä vaikeeta!

mut ehkä mä en tosiaan sitten herraa vaivaa lasten asioilla enempää,vaan hoidan ne kaikki ite!
 
[QUOTE="kirppu";27887056]ei vaan sen että kesken puhelun se ex akka saattaa alkaa itkemään tai sen että hän saattaa olla vähän vihainen tullessaan rikotuksi ja hylätyksi!


enhän mä mitään hankaloita jos tänäänkin ihan oikeesti olisin pyytänyt häntä hoitamaan yhden tärkeän lapsen asian! mutta tottakai jos mies on niin lapsellinen ettei pysty sopimaan asioista niinku aikuiset, niin tottakai saattaa käydä niin että niitä asiotia ei sitten vaan hoideta,miksi mun pitäs yrittää ja miehen pitäs saada käyttäytyä just niinku huvittaa[/QUOTE]
Käytä tekstiviestejä lasten asioiden hoitamiseen. Luultavasti olet jo kussut omaan murokulhoosi jatkuvilla itkuillasi ja vinkumisillasi ja ex-miehesi on kyllästynyt yrityksiisi saada hänet takaisin.
 
No jos se mies käyttäytyy kerran noin typerästi, niin sitten annat olla. Ehkä hän viisastuu toivottavasti pian, ja alkaa olemaan tekemisissä enemmän lasten takia.

Ja sinun täytyy nyt keskittyä lasten asioiden lisäksi sen eron käsittelyyn, sisäistää se että olette eronneet. Kiusaat vain itseäsi tuollaisella ajatuksella, että haluaisit hänen edelleen kuuluvan perheeseenne.

Mieti vaikka eron syitä, miksi erositte? Siitä on hyvä aloittaa.
 
Jos sinä soitat lasten asioissa ja sitten alatkin parkua sitä kuinka rikkinäinen ja hylätty sinä olet niin ymmärrän että hyvin nopeasti jättää vastaamatta. Mistä se mies tietää että nyt "ihan oikeasti" olit lapsen asiaa soittamassa jos tähän asti olet aina muuta alkanut vinkumaan. Mene vähän itseesi ja opettele hillitsemään itsesi. Rajansa se on kaikkien kärsivällisyydellä ja lapsilla vedättämisessäkin.

no hei, en mä noin tee! tarkoitan itkulla em sitä että vaikka kuinka pidättelee,niin itku saattaa välillä tulla,ymmärrätkö kyyneleet,nyyhkytys. silti voi puhua sen olli-pekan tai nico-petterin asioista. kyllä mä olen nuo parut sille parkunut jo! enkä oikeastaan puhelimessa,soittamalla vaan viestein(mutta senkin oon jo lopettanut,eihän sellanen mitään hyödytä).

ja mitäpä sillä toisaalta on väliä? ei oo miehen elämästä pois oli se asia mikä vaan! luurin voi aina lyödä toiselle korvaan, ei sekään ole vaikeaa. eikä varmaan aiheuta niin empatiakyvyttömässä oliossa edes tunnontuskia. mutta oikeesti kyse on lähes aina ollut lapsen asioista(paitsi eron jälkeisinä päivinä,mutta koska mies ei vastannut puhelimeen,niin eihän se edes tiedä sitä)

minun mielestä ukko käyttäytyy kuin 3vuotias uhmaikäinen muksu, eikä mun tartte sitä ymmärtää.
 
[QUOTE="kirppu";27887095]no tottakai musta on myös ihana kuulla mieheni ääni,tottakai haluaisin että hän kuuluisi perheeseemme edelleen.

mutta tilanne on nyt tämä joten tämän mukaan on elettävä. ei mene räyhäämiseksi(välillä kyllä mieli tekisi), enkä mä uskaltaisi puhelimessa ottaa edes esille mitään parisuhteeseen liittyvää(koska tiedän että mies sulkisi puhelun ja muhun sattuis,joten vältän itsekkin keskustelua muusta kuin lapsista). mun mielestäni asiat on vaan helpompi sopia puhumalla kun viestein, menee vähemmän aikaakin.

mutta siis pääasia kuitenkin on se että lasten asiat hoituisi, ja mä en nyt jaksaisi mitään lapsellista typerää leikkiä asian tiimoilta,kun ne asiat vaan voi sopia ja se siitä sitte. ei oo niin vaikeeta, tai on kun mies tekee siitä vaikeeta!

mut ehkä mä en tosiaan sitten herraa vaivaa lasten asioilla enempää,vaan hoidan ne kaikki ite![/QUOTE]

Et sä voikaan ottaa mitään parisuhteeseen liittyvää asiaa esille, koska teillä ei ole enää parisuhdetta!

Sun on nyt vain keksittävä keino hyväksyä se ettei mies halua olla kanssasi, olette ainoastaan isä ja äiti lapsillenne.
Suosittelisin kyllä että haet apua jostain ulkopuoliselta, saat hyviä vinkkejä miten hoitaa asiat lasten edun mukaisesti.
 
Että mua raivostuttaa vanhemmat jotka käyttävät lapsia hyväkseen JUURI NÄIN. Ensin soitetaan muka "lapsen asialla" ja sitten aletaankin vinkua muuta. Sitten kun tarpeeksi monta kertaa on näin tehty ja vastapuoli kyllästyy ja lakkaa vastaamatta koska ei jaksa kuunnella niin sitten syyllistetään. "Ihan tärkeällä lapsen asialla soitan mutta toinen ei suostu vastaamaan. Tosi lapsellista aikuiselta ihmiseltä. Että kehtaa. Jaada jaada...." Ikään kuin se vastaamattomuus olisi siitä kiinni että toinen ei halua lapsen asioita hoitaa.

Tätä tilannetta ei olisi alunperinkään tullut jos ensin se toinen osapuoli olisi pitänyt kiinni siitä että lapsia ei sotketa aikuisten väliin!!
 
  • Tykkää
Reactions: Sassykatti
No jos se mies käyttäytyy kerran noin typerästi, niin sitten annat olla. Ehkä hän viisastuu toivottavasti pian, ja alkaa olemaan tekemisissä enemmän lasten takia.

Ja sinun täytyy nyt keskittyä lasten asioiden lisäksi sen eron käsittelyyn, sisäistää se että olette eronneet. Kiusaat vain itseäsi tuollaisella ajatuksella, että haluaisit hänen edelleen kuuluvan perheeseenne.

Mieti vaikka eron syitä, miksi erositte? Siitä on hyvä aloittaa.

oikeasti; kommunikointi ongelmien,väärinymmärrysten ja sen takia miten reagoimme vääriin tulkintoihin, ja mtien toinen tämän tulkitsi. se on totuus. eli turhan takia.

mutta kun mitään ei selvitetty niin ne taisi johtaa oravanpyörään,jossa kummallakaan ei ollut hyvä olla. miehen näkemys toki saatta olla toinen,mutta hänpä ei ajattele pintaa syvemmälle, mitä minä häntä tunnen niin hän pyrkii vain pakoon omiakin tunteitaan.

itseasiassa hän myönsikin jossain vaiheessa että pakenee yhtä paljon minua ja omia tunteitaan joita ei osaa käsitellä! (eli siis koska hän ei osaa kohdata hankalia asioita,ei osaa etsiä ratkaisuja, hän ahdistuu ja koska minä olen osa sitä ratkaisematonta ongelmaa ahdistus lisääntyy lähelläni)minä siis kysyin tätä häneltä ja hän myönsi asian suoraan. tässä muuten varmaan syy puheluittenikin välttelyyn.
 
Onhan noita nähty, kun lasta käytetään häikäilemättömästi pelinappulana vanhempien riitoihin. Esim. jos vanhemmilla on sovitut tapaamiset, tai ns. etävanhempi haluaisi viedä lapsen matkalle niin toinen vanhempi pistää vastaan silkkaa v*ttumaisuuttaan. Ymmärtäisin kyllä, jos esim. matkalle lähtöön olisi jokin oikeasti hyvä este, mutten ymmärrä sitä että tahallaan kielletään se.

Eikä tämä ollut millään muotoa nyt sidonnainen ap:n kirjoitukseen, manitsinpa vain että näitäkin on nähty.

Kuitenkin teille nyt olisi parasta se, että sovitte oikeasti jonkun ajankohdan jolloin lasten asioista sovitaan ja keskustellaan eikä soitella milloin sattuu ilman hyvää syytä. Näin tuo tilanne saataisiin vähän kontrolliin, eikä tarvitsisi kummankaan jupista kun ei jaksa sitä ja tätä.
 
Viimeksi muokattu:
Että mua raivostuttaa vanhemmat jotka käyttävät lapsia hyväkseen JUURI NÄIN. Ensin soitetaan muka "lapsen asialla" ja sitten aletaankin vinkua muuta. Sitten kun tarpeeksi monta kertaa on näin tehty ja vastapuoli kyllästyy ja lakkaa vastaamatta koska ei jaksa kuunnella niin sitten syyllistetään. "Ihan tärkeällä lapsen asialla soitan mutta toinen ei suostu vastaamaan. Tosi lapsellista aikuiselta ihmiseltä. Että kehtaa. Jaada jaada...." Ikään kuin se vastaamattomuus olisi siitä kiinni että toinen ei halua lapsen asioita hoitaa.

Tätä tilannetta ei olisi alunperinkään tullut jos ensin se toinen osapuoli olisi pitänyt kiinni siitä että lapsia ei sotketa aikuisten väliin!!

sullahan on sun omat näkemyksesi! niille ei mitään voi. mikä sua oikeesti risoo? sä oot kohdannut elämässäsi jotain mistä tämä sinua muistuttaa,mitä se on?

elämässä on tosiaan syy-seuraus suhteet. minusta jos jättää toisen, seuraus on se että toinen suuttuu ja on surullinen. se on jättäjän ihan oma päätös. silloin aikuinen kantaa ne seuraukset, eikä kosta sitä lapsille. mutta oikeestihan jos mun asiani soittaessani miehelle on 99.9% koskenut lasten asioita, niin minusta se 0,01%muuta on aika vähän. :)

en mä muuta mun kantaa silti siitä että tuollainen toiminta on lapsellista. ja olen viime aikoina ihan aidosti hoitanut soittamalla vain lapsen asiotia en muuta! eli sanoilla en ole tuonut ilmi pahaa mieltäni, jos itku tulee joskus ja mies sattuu sen huomaamaan, niin sitten ei voi mitään,s eon luonnollinen tapa reagoida suruun. mutta mä en tosiaan sotia sille että aaah ihana iha tuu kotiin byääähähähähä
 
Onhan noita nähty, kun lasta käytetään häikäilemättömästi pelinappulana vanhempien riitoihin. Esim. jos vanhemmilla on sovitut tapaamiset, tai ns. etävanhempi haluaisi viedä lapsen matkalle niin toinen vanhempi pistää vastaan silkkaa v*ttumaisuuttaan. Ymmärtäisin kyllä, jos esim. matkalle lähtöön olisi jokin oikeasti hyvä este, mutten ymmärrä sitä että tahallaan kielletään se.

Eikä tämä ollut millään muotoa nyt sidonnainen ap:n kirjoitukseen, manitsinpa vain että näitäkin on nähty.

Kuitenkin teille nyt olisi parasta se, että sovitte oikeasti jonkun ajankohdan jolloin lasten asioista sovitaan ja keskustellaan eikä soitella milloin sattuu ilman hyvää syytä. Näin tuo tilanne saataisiin vähän kontrolliin, eikä tarvitsisi kummankaan jupista kun ei jaksa sitä ja tätä.

no mä en usko että kukaan vanhempi toimii niin silkkaa vittumaisuuttaan! kyllä on itelläkin ollut suuri houkutus satuttaa miestä takaisin viemällä häneltä se mitä hän rakastaa eli lapsi. koska hän vei minulta aika paljon. mutta pyrin välttämään tuota koska esim. pienin lapsi itkee kyyneleet silmissä iskän perään,enkä minä häneltä voisi viedä rakasta isää. <3 mutta kykenen hyvin ymmärtämään myös niitä jotka päätyvät toimimaan toisin,mä en vaan halua satuttaa lastani!vaikka se olisi isälle ihan oikein.
 
[QUOTE="kirppu";27887210]elämässä on tosiaan syy-seuraus suhteet. minusta jos jättää toisen, seuraus on se että toinen suuttuu ja on surullinen. se on jättäjän ihan oma päätös. silloin aikuinen kantaa ne seuraukset, eikä kosta sitä lapsille.[/QUOTE]

Joskus se ero vain on se ainoa oikea vaihtoehto, jos kaikki muu on kokeiltu eikä toimi. En tiedä teidän tilannetta, joten en voi tietää eronne pohjimmaisia syitä vaikka niistä jotain kerroitkin. Kuitenkaan ei erosta voi toiselle varsinaisesti suuttua, vai olisiko parempi että toinen jää suhteeseen jossa ei haluaisi oikeasti olla?

Jospa tuo kaikki nyt vain on vähän molemminpuolista "alkukankeutta" ja menee ohi ajallaan. Te kumpikin edelleen totuttelette ajatukseen erostanne ja ei pidä kuvitella että ihminen kykenee toimimaan täysin oikealla tyylillä heti mahdollisesti suurenkin järkytyksen jälkeen.

Anna sinäkin aikaa tilanteen hieman rauhoittua. Ja voit toki myös laittaa viestinä asiasi, niin ei tule turhia tappeluita tai väärinkäsityksiä mistään.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="kirppu";27887232]no mä en usko että kukaan vanhempi toimii niin silkkaa vittumaisuuttaan! kyllä on itelläkin ollut suuri houkutus satuttaa miestä takaisin viemällä häneltä se mitä hän rakastaa eli lapsi. koska hän vei minulta aika paljon. mutta pyrin välttämään tuota koska esim. pienin lapsi itkee kyyneleet silmissä iskän perään,enkä minä häneltä voisi viedä rakasta isää. <3 mutta kykenen hyvin ymmärtämään myös niitä jotka päätyvät toimimaan toisin,mä en vaan halua satuttaa lastani!vaikka se olisi isälle ihan oikein.[/QUOTE]

Minä uskon kun olen sen vierestä nähnyt.
 
Jos sinulla on oikeasti jotain tärkeää asiaa lapseen liittyen, miksi ihmeessä et voi laittaa sitä tekstiviestillä vaan sulla on pakkomielle soittamisesta?

Minä olen jo vuosia hoitanut asiat exäni kanssa tekstareilla ja todellakin voin suositella käytäntöä. Usein kysymykset ja sovittavat asiat on sellaisia, että täytyy hetki miettiä tai katsoa kalenteria, joten ei tarvitse puhelimessa odotella vastausta kun se tulee kätevästi viestinä. Eikä tule erimielisyyksiä siitä, mitä on kenenkin mielestä sovittu, kun siitä on mustaa valkoisella. Etenkin eron ollessa tuore, on tekstarit hyvä keino kommunikoida, kun saa tuulettaa tuntojaan rauhassa ennen viestin näpyttelyä.
 

Yhteistyössä