Eurooppaan tulvii eniten turvapaikanhakijoita vuosiin – Saksa ja Itävalta ajavat tiukennuksia: "Schengen-järjestelmä on vaarassa"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Eurooppaan tulvii eniten turvapaikanhakijoita vuosiin – Saksa ja Itävalta ajavat tiukennuksia: "Schengen-järjestelmä on vaarassa"


Turvapaikanhakijoiden määrät ovat nyt suurimmillaan sitten vuoden 2015 pakolaisaallon.

Saksan ja Itävallan mielestä Euroopan maahanmuuttopolitiikan pelisäännöt on yhtenäistettävä pikaisesti, jo sisäministerien kesäkuun kokouksessa.

Useissa Euroopan maissa poliittinen ilmapiiri on tiukentunut maahanmuuton ehtojen suhteen.


Saksalaisministeri kiertää Eurooppaa

Saksan sisäministeri Nancy Faeser kiertää tällä hetkellä kovaan tahtiin EU:n jäsenmaita, jotta EU:n yhteisten päätösten myötä maahanmuuttoon ja EU-maiden taakanjakoon saataisiin selkeitä tiukennuksia.

– Tämä ei ole meidän käsityksemme avoimesta Euroopasta ja sen sisärajoista, näen että Schengen-järjestelmä on vaarassa, jos emme löydä yksimielisyyttä seuraavien kuukausien aikana, ja siksi 8. kesäkuuta kokous on tärkeä, Faeser sanoo.

Myös perusteettomaan turvapaikanhakemiseen halutaan selkeä muutos ja tehokas palautusjärjestely.

– Jotta pakolaisjärjestelmä olisi uskottava, kaikille on oltava selvää, että niiden, joilla ei ole oikeutta pakolaisuuteen, on pakko palata kotimaahansa, sanoo Itävallan sisäministeri Gerhard Karner.


Välimeren ja Balkanin maat vastaanottavat suurimman osan siirtolaisista, osa jämähtää vuosikausiksi vastaanottoleireille, osa turvautuu ihmissalakuljettajien palveluihin.

– Ihmissalakuljetus, kuten tuota rikollisuutta meillä nimitetään, on ehkä vaativin asia, jota vastaan nyt taistelemme. Se on tällä hetkellä joka alueella parhaiten organisoitu rikollisuuden ala, jossa eniten ansaitaan rahaa ja toimitaan entistä julmemmin, missä elämällä ei ole merkitystä, sanoo Itävallan Karner.


Pakolaisbisnes on Euroopassa huumekauppaa suurempi hämäräbisnes.

Tolkku palaamassa myös EU-maiden maahanmuuttopolitiikkaan.

Samalla Suomessa oikeisto (kokoomus, RKP, KD) haluavat helpottaa maahantuloa.
 
Taas vyöry alkanut etelästä:

Tunisian rannikkovartiosto kertoo keskeyttäneensä yli 14 000 Eurooppaan pyrkivän siirtolaisen matkan tämän vuoden tammi-maaliskuussa.

Luku on yli viisinkertainen verrattuna viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen, jolloin rannikkovartiosto pysäytti yli 2 500 ihmisen pyrkimyksen päästä Eurooppaan.

Rannikkovartioston lausunnon mukaan yli 13 000 siirtolaista oli kotoisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Italian sisäministeriön mukaan Italiaan on tämän vuoden aikana saapunut yli 14 000 siirtolaista. Viime vuoden vastaavaan aikaan luku oli reilut 5 300.

JULKAISTU 07.04.2023
 
Se on kato siinä kun Sanna Marin ei ole enää estämässä maahantulijoiden vyöryä Eurooppaan... Ei toimitusministeriä kiinnosta.
Marinin hallituksen aikana Lähi-idän ja Afrikan maahantuonti Suomeen on ollut vuosina 2020-2023 jopa poikkeuksellisen hiljaista. Sipilän, Orpon ja Soinin porvarihallituskaudella se taas hakkasi kaikkien aikojen SE:t sekä vuositasolla 2015 että hallituskausitasolla 2015-2019. Ukrainasta väkeä on toki tullut, kuten myös kausityöläisiä sekä työvoiman saatavuusharkinnan alaista työperäistä maahanmuuttoa eli ns. parempaa maahanmuuttoa.
 
Kuinka tämä käy yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa?

Kun tulija tulee kehitysmaasta länteen kuluttamaan hänen hiilijalanjälki monikymmenkertaistuu kun hän alkaa kuluttamaan länsimaisittain.

Eu on tässä erittäin kaksinaismoralistinen kun toisaalta sallii massamaahanmuuton ja sitten toisaalta vouhkaa ilmastosta.
 
Kuinka tämä käy yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa?

Kun tulija tulee kehitysmaasta länteen kuluttamaan hänen hiilijalanjälki monikymmenkertaistuu kun hän alkaa kuluttamaan länsimaisittain.

Eu on tässä erittäin kaksinaismoralistinen kun toisaalta sallii massamaahanmuuton ja sitten toisaalta vouhkaa ilmastosta.
Oxfordistako ratkaisu Suomen talousahdingossa eläville ja kokoomus-pääministeri Petteri Orpon hallitukselle?


Oxfordin yliopiston professori: Pakolaisten auttaminen heidän kotimaissaan on 135 kertaa tehokkaampaa kuin Eurooppaan tuominen

Oxfordin yliopiston professorin mukaan länsimaat voisivat auttaa 135 pakolaista heidän omissa maissaan samalla rahamäärällä minkä yhden pakolaisen ylläpitäminen Euroopassa maksaa.

Professori Paul Collier puhui Tanskan sosiaalidemokraattien konferenssissa Kööpenhaminassa ja torjui ajatuksen pakolaisten tuomisesta Eurooppaan.

– Käytämme 135 dollaria jokaista tänne tulevaa kohden siinä missä käytämme yhden dollarin jokaista paikallisesti autettavaa kohden. Kotimaahansa jäävät ovat yleensä paljon heikompia kuin ne, joilla on voimavaroja lähteä Eurooppaan, Collier totesi.

Professori kyseenalaisti myös pakolaisten Eurooppaan ottamisen motiivin.

– Lähes kaikki saapuvat Eurooppaan maista, jotka ovat jo turvallisia … Ajatus siitä, että tämä väestöryhmä olisi valtavassa avun tarpeessa on yksinkertaisesti vastuuton ja älyllisen laiskuuden tuotosta, hän totesi.

Paul Collier on Oxfordin yliopiston professori ja yksi maailman johtavista kehitysmaiden asiantuntijoista.

Hän uskoo, että eliitti johtaa vastuutonta ja epäeettistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa autetaan vain muutamia monien kustannuksella. Hänen mukaansa EU:n tulisi sulkea rajat ja tehdä investointeja lähialueilleen.


Ajatelkaa mitkä ilmastokulut ja hiilijalanjäljet nämä tulijat tuovat mukanaan, nekin ovat ainakin 135 kertaiset lähialueillaan pysyviin verrattuna, todennäköisesti vielä suuremmat. Miten vihreät voi kannattaa tällaista ympäristöresursseja tuhlailevaa ja tuhoavaa haittamaahanmuuttoa?

Ongelma on tietenkin kehitysavun perillemeno eli valtava räikeä leopardihattujen korruptio, jolla kehitysapumiljardit valuvat apumaiden kaverikapitalistien virkamiesten, johtajien ja presienttien taskuihin, veroparatiisitileille, limusiineihin ja yksityiskoneisiin. Kehitysavun pitäisi perustua humanitaaristen järjestöjen avustustyöntekijöiden suoraan avustettaville antamaan apuun, ei rahan antamiseen paikallisille välikäsille ja näiden toimintaan luottamiseen.
 
Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan hajoaminen

Ennen etnisten ryhmien suhteiden kiristymistä suoranaiseksi etniseksi konfliktiksi, tapahtuu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa yhteiskunnan sisäisen koheesion rapautumista. Ilmiötä on tutkittu myös tieteellisesti.

Yksi tunnetuimmista monikulttuurisuuden ja yhteiskunnassa vallitsevaa luottamuksen välistä suhdetta tutkinut tieteilijä on yhdysvaltalainen sosiologi Robert Putnam. Harvardin yliopiston yhteiskuntatieteiden professorina toimiva Putnam tunnetaan etenkin hänen sosiaalista pääomaa käsittelevistä tutkimuksistaan ja teoksestaan Bowling Alone: Collapse and Revival of American Community (2000), jossa hän käsitteli yhdysvaltalaisen yhtenäiskulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan heikentymistä.

Putnam jatkoi saman teeman käsittelyä vuonna 2007 Scandinavian Political Studies aikakausikirjassa julkaistulla tutkimuksellaan, jossa hän selvitti laajoihin tutkimusaineistoihin perustuen monietnisyyden vaikutusta yhteiskunnan sisäiseen luottamukseen eri asuinalueilla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että monietnisyydellä on erittäin negatiivinen vaikutus yhteiskunnan koheesioon: mitä monietnisempi asuinalue on, sitä vähemmän ihmiset muun muassa luottavat paikallishallintoon, osallistuvat vapaaehtoistyöhön, sitä vähemmän ihmisillä on ystäviä ja mitä monietnisempi alue, sitä heikommaksi ihmiset kokevat elämänlaatunsa.

Monietnisyys ei tutkimuksen mukaan vähennä ainoastaan eri etnisten ryhmien välistä luottamusta vaan myös etnisten ryhmien sisäinen luottamus väheni etnisen moninaisuuden kasvaessa tietyllä alueella.


Robert Putnam vieraili Suomessa syksyllä 2015 ja kommentoi tällöin näkemyksiään siirtolaisuuden vaikutuksesta Suomen yhteiskunnan koheesiolle. Putnamin näkemyksen mukaan korkea sosiaalinen pääoma oli merkittävä tekijä Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestymiselle, mutta kyseinen pääoma on vähenemässä siirtolaisuuden myötä:

”Sanoisin näin, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat ainutlaatuisia maailmassa, sillä niillä on huomattava määrä sosiaalista pääomaa. Täällä on korkea luottamus muihin ihmisiin, vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, korkea osallistumisaste eri järjestöihin ja kaikki tutkimukset osoittavat, että Pohjoismailla on paljon sosiaalista pääomaa. Se on suuri etu, ja siksi nämä maat ovat kaikki niin menestyneitä.”

”Suomessa ja muissa maissa korkeaan sosiaalisen pääoman tasoon on osaltaan vaikuttanut väestön etninen samankaltaisuus ja matalat tuloerot. Mutta molemmat tulevat muuttumaan Suomessa seuraavan 30 vuoden aikana. Väistämättä. Aivan väistämättä. Ja kysymys kuuluu, että jos Pohjoismaista tulee etnisesti moninaisempia ja tuloerot kasvavat, niin miten ne pystyvät ylläpitämään korkean sosiaalisen pääoman tason.”


Brittiläinen kehitysmaatutkija Paul Collier on nostanut esiin maahanmuuttoa käsittelevässä kirjassaan Exodus – Immigration and Multiculturalism in the 21st Century useita tutkimuksia, jotka antavat samansuuntaisia tuloksia Putnamin saamien tulosten kanssa.

Collier nostaa esiin esimerkiksi Berkleyn yliopiston tutkijan Edvard Miguelin tutkimukset siitä, miten monietnisyys vaikuttaa kyläkaivojen ylläpitoon Keniassa. Miguelin mukaan sitä huonommin yhteistyö kyläkaivon ylläpidon osalta sujuu, mitä useampaa heimoa edustavia ihmisiä asuu kylässä. Miguel toteaa myös yhteistyön tason vaihtelevan Afrikan maiden välillä riippuen siitä kuinka hyvin valtio on onnistunut luomaan yhteisen identiteetin.

Collier viittaa teoksessaan myös Harvardin yliopiston tutkijoiden Alberto Alesinan ja Edvard Glaeserin tutkimuksiin monietnisyyden negatiivisesta vaikutuksesta ihmisten veronmaksuhalukkuuteen. Tutkijoiden mukaan asia selittää omalta osaltaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa perinteisesti vallinneita eroja suhtautumisessa verotukseen.
 
"– Jotta pakolaisjärjestelmä olisi uskottava, kaikille on oltava selvää, että niiden, joilla ei ole oikeutta pakolaisuuteen, on pakko palata kotimaahansa, sanoo Itävallan sisäministeri Gerhard Karner."

Eikös täällä haluttu laillistaa kaikki laittomat vetoamalla "varjoyhteiskuntien"syntyun?
 
Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan hajoaminen

Ennen etnisten ryhmien suhteiden kiristymistä suoranaiseksi etniseksi konfliktiksi, tapahtuu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa yhteiskunnan sisäisen koheesion rapautumista. Ilmiötä on tutkittu myös tieteellisesti.

Yksi tunnetuimmista monikulttuurisuuden ja yhteiskunnassa vallitsevaa luottamuksen välistä suhdetta tutkinut tieteilijä on yhdysvaltalainen sosiologi Robert Putnam. Harvardin yliopiston yhteiskuntatieteiden professorina toimiva Putnam tunnetaan etenkin hänen sosiaalista pääomaa käsittelevistä tutkimuksistaan ja teoksestaan Bowling Alone: Collapse and Revival of American Community (2000), jossa hän käsitteli yhdysvaltalaisen yhtenäiskulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan heikentymistä.

Putnam jatkoi saman teeman käsittelyä vuonna 2007 Scandinavian Political Studies aikakausikirjassa julkaistulla tutkimuksellaan, jossa hän selvitti laajoihin tutkimusaineistoihin perustuen monietnisyyden vaikutusta yhteiskunnan sisäiseen luottamukseen eri asuinalueilla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että monietnisyydellä on erittäin negatiivinen vaikutus yhteiskunnan koheesioon: mitä monietnisempi asuinalue on, sitä vähemmän ihmiset muun muassa luottavat paikallishallintoon, osallistuvat vapaaehtoistyöhön, sitä vähemmän ihmisillä on ystäviä ja mitä monietnisempi alue, sitä heikommaksi ihmiset kokevat elämänlaatunsa.

Monietnisyys ei tutkimuksen mukaan vähennä ainoastaan eri etnisten ryhmien välistä luottamusta vaan myös etnisten ryhmien sisäinen luottamus väheni etnisen moninaisuuden kasvaessa tietyllä alueella.


Robert Putnam vieraili Suomessa syksyllä 2015 ja kommentoi tällöin näkemyksiään siirtolaisuuden vaikutuksesta Suomen yhteiskunnan koheesiolle. Putnamin näkemyksen mukaan korkea sosiaalinen pääoma oli merkittävä tekijä Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestymiselle, mutta kyseinen pääoma on vähenemässä siirtolaisuuden myötä:

”Sanoisin näin, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat ainutlaatuisia maailmassa, sillä niillä on huomattava määrä sosiaalista pääomaa. Täällä on korkea luottamus muihin ihmisiin, vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, korkea osallistumisaste eri järjestöihin ja kaikki tutkimukset osoittavat, että Pohjoismailla on paljon sosiaalista pääomaa. Se on suuri etu, ja siksi nämä maat ovat kaikki niin menestyneitä.”

”Suomessa ja muissa maissa korkeaan sosiaalisen pääoman tasoon on osaltaan vaikuttanut väestön etninen samankaltaisuus ja matalat tuloerot. Mutta molemmat tulevat muuttumaan Suomessa seuraavan 30 vuoden aikana. Väistämättä. Aivan väistämättä. Ja kysymys kuuluu, että jos Pohjoismaista tulee etnisesti moninaisempia ja tuloerot kasvavat, niin miten ne pystyvät ylläpitämään korkean sosiaalisen pääoman tason.”


Brittiläinen kehitysmaatutkija Paul Collier on nostanut esiin maahanmuuttoa käsittelevässä kirjassaan Exodus – Immigration and Multiculturalism in the 21st Century useita tutkimuksia, jotka antavat samansuuntaisia tuloksia Putnamin saamien tulosten kanssa.

Collier nostaa esiin esimerkiksi Berkleyn yliopiston tutkijan Edvard Miguelin tutkimukset siitä, miten monietnisyys vaikuttaa kyläkaivojen ylläpitoon Keniassa. Miguelin mukaan sitä huonommin yhteistyö kyläkaivon ylläpidon osalta sujuu, mitä useampaa heimoa edustavia ihmisiä asuu kylässä. Miguel toteaa myös yhteistyön tason vaihtelevan Afrikan maiden välillä riippuen siitä kuinka hyvin valtio on onnistunut luomaan yhteisen identiteetin.

Collier viittaa teoksessaan myös Harvardin yliopiston tutkijoiden Alberto Alesinan ja Edvard Glaeserin tutkimuksiin monietnisyyden negatiivisesta vaikutuksesta ihmisten veronmaksuhalukkuuteen. Tutkijoiden mukaan asia selittää omalta osaltaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa perinteisesti vallinneita eroja suhtautumisessa verotukseen.
"Meillä taitaa olla sama suunta": kokoomus, massamaahanmuutto, monikulttuurisuus, tuloerojen kasvu, veronmaksuhaluttomuus, sosiaalisen pääoman romahdus..
 
EU: Moderni Baabelin Torni
 
EU: Moderni Baabelin Torni
Uusliberalisti-globalistinen kansainsekoomuksen ja -sekoituksen uuni.
 
Nähtiinhän se jo 2015 lähes 35 000 yksikköä Lähi-itää ja Afrikkaa tai 2015-2019 koko porvarihallituskaudella yli 51 000 yksikköä samaa rikastusta Juhan, Petterin ja Timpan tuottamana.
Hedelmistään puu tunnetaan, ei tuulen kahinasta lehdistössä, ei ne puheet vaan teot!
 
Marinin hallituksen aikana Lähi-idän ja Afrikan maahantuonti Suomeen on ollut vuosina 2020-2023 jopa poikkeuksellisen hiljaista. Sipilän, Orpon ja Soinin porvarihallituskaudella se taas hakkasi kaikkien aikojen SE:t sekä vuositasolla 2015 että hallituskausitasolla 2015-2019. Ukrainasta väkeä on toki tullut, kuten myös kausityöläisiä sekä työvoiman saatavuusharkinnan alaista työperäistä maahanmuuttoa eli ns. parempaa maahanmuuttoa.
Niinhän mä just sanoin. Niin kauan kuin Sanna oli Välimeren rannalla blokkaamassa, homma pysyi kurissa. Nyt kaikki hajoaa käsiin. :(
 
Miksi ne sitten puhuu että tarvitaan lisää mamuja ja ps on rasistipuolue? Aika vaikea äänestäjän tietää että haluavat suitsia maahantuloa kun eivät ole sellaista sanoneet muuta kuin saatavuusharkinta pidettävä.
Niiden pitää puhua, jotta myös wokesiipi pysyy kannattajina. Sanna Marinille tuskin olisi tuottanut vaikeuksia ottaa Suomeen käyttöön Tanskan sosiaalidemokraattien tiukka maahanmuuttopolitiikka, mutta tuo olisi ollut vaaliase kokoomukselle, vihreille ja vasemmistoliitolle, joista löytyvät pahimmat maailmanhalaajat sekä pakolaisbisneksestä hyötyjät.
Ei persujen Laura Huhtasaari turhaan olisi halunnut SDP:tä hallituskaverikseen mieluummin kuin kokoomusta.

SK: Laura Huhtasaari kiittelee Sanna Marinia – ”Annan tunnustusta”
Huhtasaari kiittelee pääministeri Sanna Marinia Satakunnan Kansan tuoreessa haastattelussa. Hän lähtisi itse hallitukseen mieluummin SDP:n kuin kokoomuksen kanssa.

Euroopan parlamentin jäsenenä toimiva Laura Huhtasaari (ps) kertoo Satakunnan Kansan haastattelussa ajatuksistaan itselleen mieleisestä hallituspohjasta.

Huhtasaari on itse ehdolla Satakunnan vaalipiiristä kevään eduskuntavaaleissa.


Minullahan ei ole mitään demareita vastaan. Meillä on itse asiassa paljon yhteistä. Itse asiassa annan tunnustusta Sanna Marinille. Hän äänesti EU:ssa taksonomia-asetusta vastaan. Kokoomus ei olisi ikinä uskaltanut puolustaa Suomen etua. Se on niin federalistipuolue kuin olla ja voi, Huhtasaari sanoo.

Haastattelusta käy ilmi, että SDP olisi Huhtasaarelle kokoomusta mieluisampi hallituskumppani.
 
Kuinka tämä käy yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa?

Kun tulija tulee kehitysmaasta länteen kuluttamaan hänen hiilijalanjälki monikymmenkertaistuu kun hän alkaa kuluttamaan länsimaisittain.

Eu on tässä erittäin kaksinaismoralistinen kun toisaalta sallii massamaahanmuuton ja sitten toisaalta vouhkaa ilmastosta.
Niin mut kun Italialle maksetaan jokaisesta tyypistä tukea...
 

Yhteistyössä