Että V...tuttaa!!

Mä oon niin kypsä tähän touhuun!!! Mies oli eilisen päivän pois, reissulla, ei viestiä ei soittoa ei mitään... Illalla sanoin asiasta (ja kaikesta muustakin mikä ärsyttää) ja sitten jurotettiin koko yö. Tänään sama homma jatkunu. Olen yrittäny jo kuukausitolkulla kestää stressiä ja hänen väsymystä, puhunu ja puhunu. Joskus menny hermo ja mölynnyt. Mä vaan tarvitsisin itsekkin paljon haleja ja pusuja ja tukea vaikeissa paikoissa. Niitä ei vaan tuu vaikka kuinka pyytää tai meuhkaa!!

Hän ei kuulemma mua torju tahallaan mut on myös sitä mieltä ettei usko et tästä koskaan tulee mitään. Kyllä se mun usko yhteiseen tulevaisuuteen on jo pahasti horjunut myös kun ei toinenkaan usko ja tunnen olevani ihan turha tavara täällä. Oon jo pakannu laukut useamman kerran mut en silti haluis luovuttaa, vasta 1/2 vuotta sitten kaikki oli aivan mahtavasti!! Mitä ihmettä pitäis tehdä? Millä ton ukon saa tajuamaan et kannatta yrittää ja tosissaan?? Ja miten sen saa taas helläksi ja huolehtivaksi??? :headwall:

Vai kannattaako tässä tosiaan lähtee ja jättää kummallekkin paha mieli, mulle ainakin?! :'(

Nyt se lähti muutamaks tunniks harrastuksiinsa, pelottaa millämielellä se sieltä tulee vai tuleeko ollenkaan kun kerran riidoissa erottiin... :'(

 

Kannattaa lähteä esim. viikonlopuksi tai vähän pitemmäksikin aikaa sen kummempia selittelemättä pois. Tee jotain kivaa ja yritä hetkeksi unohtaa. Älä turhia selittele miehellesi, sano, että olet kaikkesi yrittänyt ja et enää jaksa, haluat ottaa etäisyyttä ja miettiä. Kun tulet takasin, voi olla että miehesi on ajatellut asioita vähän tarkemmin. Jos olette jatkuvasti yhdessä ja jauhatte samaa asiaa, asia ei etene! Meillä tämä toimi vaikka aluksi pelkäsinkin lähteä. Ja kannattaa kokeilla ennen kokonaan lähtemistä.

 

sama homma oli mulla. mies selitti eron jälkeen syynkin: oli mustis vauvasta ja minulla ei ollut enää kuulemma aikaa yhtään hänelle ja hän tunsi itsensä arvottomaksi ja hyödyttömäksi kotona. Ja tottakai valiti´n kun sain olla yksin niin paljon, siitä se vain paheni.