ETTÄ MUA V*TUTTAA tuttavan apinointi = MATKIMINEN??!

Kyse on kymminkin liki nelikymppisestä ihmisestä. Luulisi sen ajan jo jääneen taakse, kun haluttiin aina samalainen kun kaverillakin.

IHAN sama mitä ostan tai meidän perheeseen hankitaan, he ostavat hetken päästä samanlaisen, noh, hiukan uudemman ja hiukan paremman toki.

Jos minulla on uudet korvikset, kyselee mistä olen ostanut ja seuraavalla viikolla laittaa vietin; Kyllä nää korvikset on NIIIIIN ihanat, hain samanlaiset!

Jos sisustan jotenkin, hän käy meillä ja KAPPAS seuraavan kerran kun vieralen heilä, on tuttu laittanut tismalleen saman sisustusratkaisun.

VITTU MUA SIEPPAA. Mies sanoi, että mun pitäisi olla tyytyväinen kun mulla on niin hyviä ideoita ja niin hyvä tyyli että sitä kopioidaan. Mutta minua ainoastaan ärsyttää.

Lapseni sai kannettavan, kuinka ollakaan, kun tuttuni lapsi täytti vuosia...Arvatkaa mitä se sai lahjaksi....TATTADA DAA... *rumpujen pärinää*




UUDEN LÄPPÄRIN!. Hiukan kalliimman ja paremman toki kuin meidän lapsella.

Kun ostan lapselleni vaatteita, tutun apsi tulee seuraavalla viikolla kouluun tismalleen saman merkin saman tyylisissä uusissa vaatteissa.

Onko teidän muiden lähipirissä tämmöisiä apinoijia? Eikö muita vituta?

Tiedän, en ole patentoinut mitän juttuja että saa ihan varmasti muutkin käyttää, mutta MIKSI kaikki ideat ja jutut pitää kopsata toiselta??!

 

En ole tuollaisiin törmännyt, ainakaan noin pahoihin tapauksiin, mutta etpä sille taida mitään voida. Joten anna olla ja yritä olla miettimättä. Ei oikein voi sanoa toiselle että ostin tällaiset korvikset, että et sitten osta samanlaisia.

 

Et yhtään ymmärrä ystävyyden päälle? Ystävän tunnistaa halusta olla samiksii.

 

Joo, tuttua on. Hyvä ystäväni matkii mua ihan kaikessa, on tehnyt sitä jo teini-iästä saakka. Mutta meillä tämä ärsyttää miestäni suunnattomasti ja mua taas ei niin haittaa. Pyrin ajattelemaan juuri noin kun miehesikin, sitähän pitäisi olla vaan imarreltu kun on selvästikkin jonkun idoli!

 

Ei oikein voi sanoa toiselle että ostin tällaiset korvikset, että et sitten osta samanlaisia.

No joo, ei...Ihan tosissaan kyrpii, kun tein erän sisustuksellisen ratkaisun, aika räväkänkin...Sitten uttu kävi meillä ja ilmoitti ihan pokkana myöhemmin viestillä, että kyllä oli HIENO se teidän sisustusjuttu, TEEN/TEIN meille samanlaisen.

Olin että WTF??!

 

On tuo nyt niin vaarallista?

 

Jospa osa noista on nyt ihan yhteensattumia? Esim. tuo läppäri.. kai nykypäivänä aika moni ostaa lapselleen synttärilahjaks läppärin? ja mikäli joku ns.matkii toista, niin tuskimpa pahalla tarkoittaa.
Pitää vain sun ideoita/juttuja kivoina!

Vai kaihertaako tässä tuo "uudempi, parempi" enimmäkseen? Pistä paremmaks jatkossa, jos sulla siitä mieli paranee. Tyypillistä suomalaista naapurikilpailua jot kellä varaa parhaimpaan.. noidankehä joka ei lopu jos sen aloittaa..
(ostin suht jämerän ruohonleikkurin eräänä vuonna, naapuri päivittteli sitä ja haki seuraavana päivänä päältäajettavan paremman mallin. Itse hain sen jälkeen sellasen kivikautisen moottorittoman työnneltävän ja kunto kohenee samalla.. päätin hypätä taaksepäin ja hymyillä )

 

Onko tolla oikeesti jotain väliä? Tuttavas selkeesti tykkää sun tyylistä, ja osaa kehuakin sitä. Mutta sinä vissiin haluaisit olla ainoa laatuas?

 

nyt alat vaan kehumaan että olet ostanut sitä ja tätä.. naureskelettes itten miehen kanssa kun tää kuluttaa rahansa typeryyksiin, näin me tehtiin yhdelle työkaverille.. mm ostin acerin peruskannettavan kehuin että on 2 paras malli ni johan tää urvelo hommasi heti se parhaan ym ym
Alkaa olla yleinen vitsi kyseinen jannu, kaikkine huippuluokan tavaroineen joita ei edes tarvitse..

 

tulee mieleen entisen poikaystävän äiti

Tosin hän aina arvosteli minun valintoja mutta kun selän käänsit oli hänellä samanlainen , oikeesti tosi jotenkin noloa :X

Esimerkkejä, värjäsin hiukseni punaiseksi niin tämä arvosteli ja nyrpisteli nenäänsä, kuinkas ollakaan hän meni kohta parturiin ja oikein parturi oli ehdottanut samaa punaista kuin minulla

Ostin uuden paidan, tämä ihminen tietysti kysyi mistä ostin ja en nyt kuvitellut sen salaisuus olevan, ei kehuja ei mitään onko minun päälläni kaunis vaiko ruma vaan siis töks mistä ostit paljon makso,
ja taas oli hetken kuluttua hänellä samanlainen.

Rakastan koruja mutta kuitenkin sillai hillitysti, tämä ihminenhaukkuu ja kertoo vihaavansa koruja.
Kuinka ollakaan hän alkoi pitämään koruja kun sittemmin erosin poikaystävästä

 

Mun kaverilla on tuommonen kamu. Ystäväni on välillä ihan raivona kun ei voi kertoo/näyttää mitään uutta tälle tyypille kun saman tien tää toinen kopsaa ihan identtisesti.

 

Ehkä nämä ihmiset ovat sellaisia, joilla ei ole rohkeutta tai kykyä nähdä omia tarpeitaan tai luoda mitään omintakeista? Jos ei ole minkäänlaista mielipidettä mistään, eikä yksinkertaisesti ole silmää esimerkiksi sisustukselle, silloinhan on pakko kopioida muilta. Kopioitavaksi joutuu yleensä se, joka näyttää olevan tyytyväisin omiin ratkaisuihinsa tai näyttää olevan varmin oman tyylinsä suhteen.

Jos tällaisesta mielipiteettömästä, itselleen sokeasta ihmisestä tuntuu, että omasta elämästä puuttuu jotain, hän ei kykene analysoimaan omia tunteitaan niin, että ymmärtäisi mikä se jokin on. Siispä hän kääntää katseensa toisiin ihmisiin ja hakee asioita, jotka tuottavat tyydytystä noille muille, kopioivat sen, ja yrittävät löytää siitä tyydytystä myös omaan elämäänsä. Surullisinta on, että tällainen kopio-eläjä ei välttämättä koko elämänsä aikana, missään vaiheessa, tutustu itseensä, opi tuntemaan kuka on ja mitä haluaa, mistä tykkää ja millaisia asioita hänen OIKEASTI pitäisi tavoitella niiden naapurin tai ystävän tavoitteiden sijaan.

Minusta se on surullista. Kyllä, ärsyttävääkin, mutta myös surullista.

 

tuttua tarinaa!!!! aloin voida totaalisen pahoin tällaisen ystävän läsnäollessa. Hän jopa saattoi soittaa, ennen yhteistä shoppailureissua, että mitä mä laitan päälleni?!?!?!? Tai minkävärisiä vaatteita aion lapsilleni laittaa, että ollaan sitten HYVÄN NÄKÖISIÄ YHDESSSÄ. voi perseen perse.... ja aina kyläillessään luuhasi koko meidän kodin läpi etsimässä ja kyselemässä MITÄS UUTTA SITÄ ON NYT HANKITTU... eipä olla ystäviä enää. jotenkin salaa päästin hiipumaan sen ystävyyden....

 

No totta puhuen alkais muakin ärsyttää jos joka asiassa matkittais, ois kyse sitten ihan samasta tai vähän paremmasta.

 

Tutulta kuulostaa...
Vuosia sitten olin ihan imarreltu, kun eräs silloinen ystäväni halusi lainata hääpukuani. Lainasinkin. Mutta sitten ilmeni, että huntu, kampaus ja kimppukin olivat lähestulkoon identtiset... Ei ihan, mutta tunnistin kyllä ja mieskin katsoi, että onpas aika samannäköinen morsian..

 

Hmm.
Ehkä pitää paikkansa mitä sanot. Tosin aika outoa jos noin on.
Tuosta läppäristä, sehän on ehkä suosituin lahja mitä koululaisille ostetaan, kännykän lisäksi.
ja monet lapsiperheet käyttävät samoja vaatemerkkejä lapsille. siis jos on kaverit jonkun kanssa niin usein samantyyliset ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan ja hän saattaa luonnostaan pitää samanlaisesta.

ja tottakai lähiympäristöstä voi saada vinkkejä kivoista jutuista. itse en pahastuisi moisesta yhtään.
sisustuskin on melkein kaiksisa blogeissa juuri samankaltaista kaikilla, jotenkin sekin saattaa olla sinun päässäsi.

en nyt väitä että kaikki olisi sinun omassa päässä, mutta minusta se on erittäin suuri mahdollisuus.
ystäväsi on kuitenkin avoin ja kertoo että osti samanlaiset korvikset kun tykkäsi niistä.

Jos sinua asia kiusaa ja tunnet että matkitaan, niin voithan vaihtaa seuraa?

 

Ehkä nämä ihmiset ovat sellaisia, joilla ei ole rohkeutta tai kykyä nähdä omia tarpeitaan tai luoda mitään omintakeista? Jos ei ole minkäänlaista mielipidettä mistään, eikä yksinkertaisesti ole silmää esimerkiksi sisustukselle, silloinhan on pakko kopioida muilta. Kopioitavaksi joutuu yleensä se, joka näyttää olevan tyytyväisin omiin ratkaisuihinsa tai näyttää olevan varmin oman tyylinsä suhteen.

Jos tällaisesta mielipiteettömästä, itselleen sokeasta ihmisestä tuntuu, että omasta elämästä puuttuu jotain, hän ei kykene analysoimaan omia tunteitaan niin, että ymmärtäisi mikä se jokin on. Siispä hän kääntää katseensa toisiin ihmisiin ja hakee asioita, jotka tuottavat tyydytystä noille muille, kopioivat sen, ja yrittävät löytää siitä tyydytystä myös omaan elämäänsä. Surullisinta on, että tällainen kopio-eläjä ei välttämättä koko elämänsä aikana, missään vaiheessa, tutustu itseensä, opi tuntemaan kuka on ja mitä haluaa, mistä tykkää ja millaisia asioita hänen OIKEASTI pitäisi tavoitella niiden naapurin tai ystävän tavoitteiden sijaan.

Minusta se on surullista. Kyllä, ärsyttävääkin, mutta myös surullista.

Minusta ihminen joka kiusaantuu jos huomaa toisten ostavan jotain samaa on aika epävarma itsestään.

varsinkin kun se mitä hänen mielestään matkitaan on sellaista, mitä aivan kaikki ostelevat ja mikä kaikilla ihmisillä on samanlaista.

jos ap:n sisustus on tyyliin 70-80-lukua ja ystävä kopioi, niin ok. erikoista. mutta jos se on samaa lokkilamppua mitä kaikki blogit, samaa tyyliä, niin hänhän itse kopioi silloin yleistä trendiä ja vielä vaattii että muut eivät saa.

 

Nää on vähän kaksiteräisiä juttuja. Että vaikea loppujen lopuksi päättää kuka seuraa kenenkin elämää vähän turhan tarkasti. Mä en ymmärrä miksi ei voisi olla samanlaisia korviksia?? Jos ne ei ollut siis erikseen teetetyt?

Lasten läppärit. Olisiko mahdollista, että suhtkoht samanikäiset lapset saavat suht samoihin aikoihin läppäreitä? Kun ei se kaveri teiltä suoraan kauppaan rynnännyt vaan sen lapsi sai synttärilahjaksi sen läppärin. Samanmerkkiset vaatteet? Oikeesti, tää meni jo sun puolelta överiksi...

 

Tietyn ikäiset lapset käyttävät tiettyjä vaatemerkkejä. Jos on monta kaveria niin on aika vaikea ostaa vatteet lapsile jos ei saa ostaa samaa merkkiä kuin joku toinen.

kun ne vaatteet on tietyllä merkeillä samantyyliset. apua. nyt on matkinut sinua vaikka ei ole edes samoja vaatteita ostanut.

 

Kyllä tympäsee muakin apinointi!!

Mulla on:
-sisko, joka matkii vaatteissa ja sisustuksessa. (Tyyliin, hommaa täsmälleen samanlaiset taulut, kuin minulla)
-Kaveri, joka kopioi erikoiset sisutusjutut, vaikka ensin arvosteli niitä negatiivisesti.
-Koulukaveri, joka matkii koruissa -> ostaa samoja koruja heti kun on nähnyt niitä mulla.
-Tuttu, joka matkii sisutuksessa (ja on muuten täyskaima, siis sekä etu- että sukunimet samat!)
-Naapuri, joka kopioi lasten nimet. (Onhan se kiva, että 'meidän' nimet kelpaa muillekin, mutta kun tietoisesti halusin lapsille erilaiset nimet kuin naapurustossa...)


Yhdestä pahasta apinasta oon vissiin herkistynyt aiheeseen niin pahasti, että tympii heti kun joku hommaa mitään samanlaista kuin itse.

 

Meillä taas miehen sukulaiset laittoivat saman harvinaisen nimen vauvalleen kuin meidän vauvalla jo on etunimenä ja lapset syhtyneet samana vuonna, tosin muutama kuukausi ikäeroa, mitä kertoo mielikuvituksesta Joskus tämä matkiminen ottaa aivoon!

 

[QUOTE="vieras";28047941]Meillä taas miehen sukulaiset laittoivat saman harvinaisen nimen vauvalleen kuin meidän vauvalla jo on etunimenä ja lapset syhtyneet samana vuonna, tosin muutama kuukausi ikäeroa, mitä kertoo mielikuvituksesta Joskus tämä matkiminen ottaa aivoon![/QUOTE]

Joskus ihminen on voinut haluta laittaa lapselleen sen nimen jo aikaisemmin, mutta sattuu saamaan lapsen samaan aikaan.

Minua korpesi kun olisin halunnut antaa lapselle nimeksi joko Emma, Emilia tai Sofia ja nämä kaikki nimet löytyivät jo miehen suvusta. Ihmisiä joita emme edes juuri koskaan tapaa, mutta sit ei voi antaa lapselle nimeksi samaa nimeä koska se olisi matkimista.

Voihan olla että hän myös matkii, mutta esim. lapsen nimi on sellainen että en jättäisi kivaa nimeä antamatta vaikka jollain lapsella jo se nimi olisi. Omalleni löysimme onneksi sopivan nimen joka ei ollut "varattu".

 

[QUOTE="hmmm";28047683]Minusta ihminen joka kiusaantuu jos huomaa toisten ostavan jotain samaa on aika epävarma itsestään.

varsinkin kun se mitä hänen mielestään matkitaan on sellaista, mitä aivan kaikki ostelevat ja mikä kaikilla ihmisillä on samanlaista.

jos ap:n sisustus on tyyliin 70-80-lukua ja ystävä kopioi, niin ok. erikoista. mutta jos se on samaa lokkilamppua mitä kaikki blogit, samaa tyyliä, niin hänhän itse kopioi silloin yleistä trendiä ja vielä vaattii että muut eivät saa.[/QUOTE]

Tämäkin on totta tietyssä määrin. Jos huomioi aivan kaiken, mitä toinen ihminen tekee samalla tavalla kuin itse on tehnyt, ja kyttää merkkejä tällaisesta kopioimisesta, eikä saa rauhaa ajatukselta, että jollakin toisella on jotain samanlaista kuin itsellä on - tai tekee ylipäätään kaikesta sen päätelmän, että toisen on täytynyt matkia häntä - toki tällainen ihminen on jollain tavalla rauhaton ja kenties epävarmakin. Mutta minä tulkitsin ap:n kirjoituksen niin, että tuollaisia sattumia on tapahtunut kauan ja tämä 'matkija' myös itse on useaan otteeseen myöntänyt matkineensa (täytyy tietenkin muistaa, ettei matkiminen aina ole pahasta, mutta toisen valintojen jatkuva kopioiminen on todella häiritsevää). Silloin siinä ei varmaan ole enää kyse siitä, että ap on liian tietoinen omista ja toisten valinnoista. Paha mennä sanomaan, kun en tunne aloittajaa, enkä ihmistä, josta aloittaja kirjoittaa. Arvailuahan tämä tällainen keskustelupalstoilla jutustelu aina on.

 

Ps. Viesti vähä myöhäs . Vittu kun mun pikkuveli matkii ihan kaikessa esim. Koneet Vaattet Matkat jne .

 

Kyse on kymminkin liki nelikymppisestä ihmisestä. Luulisi sen ajan jo jääneen taakse, kun haluttiin aina samalainen kun kaverillakin.

IHAN sama mitä ostan tai meidän perheeseen hankitaan, he ostavat hetken päästä samanlaisen, noh, hiukan uudemman ja hiukan paremman toki.

Jos minulla on uudet korvikset, kyselee mistä olen ostanut ja seuraavalla viikolla laittaa vietin; Kyllä nää korvikset on NIIIIIN ihanat, hain samanlaiset!

Jos sisustan jotenkin, hän käy meillä ja KAPPAS seuraavan kerran kun vieralen heilä, on tuttu laittanut tismalleen saman sisustusratkaisun.

VITTU MUA SIEPPAA. Mies sanoi, että mun pitäisi olla tyytyväinen kun mulla on niin hyviä ideoita ja niin hyvä tyyli että sitä kopioidaan. Mutta minua ainoastaan ärsyttää.

Lapseni sai kannettavan, kuinka ollakaan, kun tuttuni lapsi täytti vuosia...Arvatkaa mitä se sai lahjaksi....TATTADA DAA... *rumpujen pärinää*




UUDEN LÄPPÄRIN!. Hiukan kalliimman ja paremman toki kuin meidän lapsella.

Kun ostan lapselleni vaatteita, tutun apsi tulee seuraavalla viikolla kouluun tismalleen saman merkin saman tyylisissä uusissa vaatteissa.

Onko teidän muiden lähipirissä tämmöisiä apinoijia? Eikö muita vituta?

Tiedän, en ole patentoinut mitän juttuja että saa ihan varmasti muutkin käyttää, mutta MIKSI kaikki ideat ja jutut pitää kopsata toiselta??!

Olen törmännyt ja on kyllä hyvin raivostuttavaa, jopa v...tavaa...