Etävanhempi muuttaa toiselle paikkakunnalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Junkkala
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Junkkala

Uusi jäsen
19.03.2019
7
0
1
35
Etävanhempi on muuttamassa toiselle paikkakunnalle 50-60km elikkäs on nyt meinaamassa hakea päivähoitopaikkaa omille hoitoviikoillensa.tähän asti menty viikko/viikko systeemillä ja lapsi on päivähoidossa kulkenut minun tyköä 8km ja etän tyköä 20km. Tuleeko hän saamaan sen hoitopaikan toisesta kunnasta ja pitääkö minun suostua tähän järjestelyyn ja onko se tosiaan lapsen edun mukaista kulkea kahdessa hoitopaikassa 2kaverit 2eri hoitajat yms ja lapsi on 2v10kk nyt ? Kertokaa toki aiheesta mullekki tv.tietämätön
 
Lapsen edun mukaista ei ole vaihtaa kotia joka toinen viikko. Kokeilepa itse, kuinka kivaa on kantaa tavaroita aina mukanaan ja kuitenkin juuri "se tärkein" on toisessa kodissa.
 
Lapsen edun mukaista ei ole vaihtaa kotia joka toinen viikko. Kokeilepa itse, kuinka kivaa on kantaa tavaroita aina mukanaan ja kuitenkin juuri "se tärkein" on toisessa kodissa.
En muista oliko täällä palstalla juttua vai luinko jostain lehdestä, mutta jotkut olivat hoitaneet erotilanteen niin, että vanhemmilla oli omat asunnot ja vuoroviikoin asuivat lapsen luona. Eli lapsella oli kokoajan sama koti, hoitopaikka ja kaverit. Toki vaatii sen, että vanhempien työt yms. menot ovat samalla/läheisillä paikkakunnilla. Ja toki toisen vanhemmista tulee olla lapsen osoitteessa kirjoilla ja ns. lähivanhempi...
 
En muista oliko täällä palstalla juttua vai luinko jostain lehdestä, mutta jotkut olivat hoitaneet erotilanteen niin, että vanhemmilla oli omat asunnot ja vuoroviikoin asuivat lapsen luona. Eli lapsella oli kokoajan sama koti, hoitopaikka ja kaverit. Toki vaatii sen, että vanhempien työt yms. menot ovat samalla/läheisillä paikkakunnilla. Ja toki toisen vanhemmista tulee olla lapsen osoitteessa kirjoilla ja ns. lähivanhempi...
En ikinä suostuisi tuollaiseen. Tuollainen olisi ahdistavaa. Ensinnäkin molemmilla on uudet puolisot ja lapsia näiden kanssa. Toisekseen tuollaiseen ei olisi ikinä ollut varaa eikä ole nytkään.

Oma lapsi ainakin puhuu kahdesta kodista eikä välimatka ole niin pitkä etteikö mahdollisesti unohtuneen tavaran voisi hakea toisen vanhemman luota. Lisäksi lapsi on niin iso, että voi vapaasti itse kulkea. Ei teinin puolesta enää päätetä jatkuvasti missä milloinkin on. Johan tuo osaa olla yksinkin kotona eikä täysi-ikäisyyteen ole kuin parisen vuotta. Omien vanhempiensa yhdessäoloa teini ei muista eikä osaa kuvitella meitä yhdessä.

Kunniselta ei tosiaan saa etävanhempi hoitopaikkaa koska lapsella on jo yksi hoitopaikka. Eikä kyllä ole mielestäni hyvä, että lapsella vaihtuu hoitopaikkakin koko ajan. Siinä on ihan tarpeeksi, että vanhemmat ovat eronneet ja sen takia vaihtaa välillä paikkaa. Lisäksi se, että kun lapsella alkaa eskari ja koulu niin pakko se on olla vain yhdellä paikkakunnalla.

En usko, että lastenvalvojakaan pitää tuollaista kahden hoitopaikan järjestelmää hyvänä.
 
En ikinä suostuisi tuollaiseen. Tuollainen olisi ahdistavaa. Ensinnäkin molemmilla on uudet puolisot ja lapsia näiden kanssa. Toisekseen tuollaiseen ei olisi ikinä ollut varaa eikä ole nytkään.

Oma lapsi ainakin puhuu kahdesta kodista eikä välimatka ole niin pitkä etteikö mahdollisesti unohtuneen tavaran voisi hakea toisen vanhemman luota. Lisäksi lapsi on niin iso, että voi vapaasti itse kulkea. Ei teinin puolesta enää päätetä jatkuvasti missä milloinkin on. Johan tuo osaa olla yksinkin kotona eikä täysi-ikäisyyteen ole kuin parisen vuotta. Omien vanhempiensa yhdessäoloa teini ei muista eikä osaa kuvitella meitä yhdessä.

Kunniselta ei tosiaan saa etävanhempi hoitopaikkaa koska lapsella on jo yksi hoitopaikka. Eikä kyllä ole mielestäni hyvä, että lapsella vaihtuu hoitopaikkakin koko ajan. Siinä on ihan tarpeeksi, että vanhemmat ovat eronneet ja sen takia vaihtaa välillä paikkaa. Lisäksi se, että kun lapsella alkaa eskari ja koulu niin pakko se on olla vain yhdellä paikkakunnalla.

En usko, että lastenvalvojakaan pitää tuollaista kahden hoitopaikan järjestelmää hyvänä.
Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Jokaisen perheen erotilanteessa on omat ongelmansa ja haasteensa. Paras, kun ei ero olenkaan eikä varsinkaan hanki lapsi henkilön, jota ei ole valmis sietämään loppuelämäänsä, kanssa.
 
Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Jokaisen perheen erotilanteessa on omat ongelmansa ja haasteensa. Paras, kun ei ero olenkaan eikä varsinkaan hanki lapsi henkilön, jota ei ole valmis sietämään loppuelämäänsä, kanssa.
Voi luoja tuota pätemisen määrää taas. Kun suunnitellusti silloisen avomiehen kanssa lapsen saimme, niin en todellakaan ajatellut, että jonakin päivänä eroamme. Kyllä mä ajattelin, että yritämme pian toista lasta. Sitten elämä kolhi pahemman kerran, lapsihaaveista sai tuolloin unohtaa ja oli vaikeita aikoja. Tiedä sitten vaikutti nuo vaikeudet lopulta eropäätökseen. Vaikeudet jotka alkoivat eivät siis olleet parisuhteessa, mutta kyllä ne siihen silti vaikutti.
 
Voi luoja tuota pätemisen määrää taas. Kun suunnitellusti silloisen avomiehen kanssa lapsen saimme, niin en todellakaan ajatellut, että jonakin päivänä eroamme. Kyllä mä ajattelin, että yritämme pian toista lasta. Sitten elämä kolhi pahemman kerran, lapsihaaveista sai tuolloin unohtaa ja oli vaikeita aikoja. Tiedä sitten vaikutti nuo vaikeudet lopulta eropäätökseen. Vaikeudet jotka alkoivat eivät siis olleet parisuhteessa, mutta kyllä ne siihen silti vaikutti.
Hyvä parisuhde auttaa jaksamaan myös muut vaikeudet. Tottakai jos nuorena menee yhteen, niin paljon kasvamista ja kypsymistä tapahtuu kummassakin vuosien mittaan. Ne pitää vaan osata hyödyntää yhteiseksi parhaaksi.
 
Hyvä parisuhde auttaa jaksamaan myös muut vaikeudet. Tottakai jos nuorena menee yhteen, niin paljon kasvamista ja kypsymistä tapahtuu kummassakin vuosien mittaan. Ne pitää vaan osata hyödyntää yhteiseksi parhaaksi.
Aha. No me kuitenkin erottiin vuosia sitten ja oikeastaan hyvä vain koska muuten en olisi nykyisen mieheni kanssa. Molemmilla on nykyään hyvät parisuhteet. Joskus vain käy niin, että ihmiset eroaa. Ei se vain aina toimi enkä tajua miksi pitäisi väkisin olla yhdessä jos ei suhde enää toimi. Kyllä on nähty niitäkin, että väkisin ollaan yhdessä ja lapsetkin kärsii siitä touhusta. Ei erota vaikka lapsetkin sitä jo toivoo. Ei sellainen ole mikään terve ympäristö lapsille.

Se, että ei ole eronnut ei tee ihmisestä mitenkään parempaa. Tai se, että on eronnut ei tee ihmisestä mitenkään huonompaa. Elämä vain joskus on sellaista.
 
Aha. No me kuitenkin erottiin vuosia sitten ja oikeastaan hyvä vain koska muuten en olisi nykyisen mieheni kanssa. Molemmilla on nykyään hyvät parisuhteet. Joskus vain käy niin, että ihmiset eroaa. Ei se vain aina toimi enkä tajua miksi pitäisi väkisin olla yhdessä jos ei suhde enää toimi. Kyllä on nähty niitäkin, että väkisin ollaan yhdessä ja lapsetkin kärsii siitä touhusta. Ei erota vaikka lapsetkin sitä jo toivoo. Ei sellainen ole mikään terve ympäristö lapsille.

Se, että ei ole eronnut ei tee ihmisestä mitenkään parempaa. Tai se, että on eronnut ei tee ihmisestä mitenkään huonompaa. Elämä vain joskus on sellaista.
Elämä on.

Fiksut tekevät omat valintansa oman tilanteen pohjalta ja vielä fiksummat osaavat pitää turpansa kiinni ja olla kommentoimatta muiden valintoja. Tai sitten ei...
 
Elämä on.

Fiksut tekevät omat valintansa oman tilanteen pohjalta ja vielä fiksummat osaavat pitää turpansa kiinni ja olla kommentoimatta muiden valintoja. Tai sitten ei...
Niin no sähän tässä aloit viisastella ja kommentoida mun valintoja. Ensimmäisessä viestissä tähän ketjuun kerroin vain, että mä en ikinä suostuisi sellaiseen systeemiin, että lapsi yhdessä kodissa ja vanhemmat vaihtelee kotien välillä.

Eli se siitä sun fiksuudesta.
 
Mitä se ap:ta rassaa jos etävanhempi järjestää asiallisesti lastenhoidon yksityiseltä tuottajalta?
Eikä tuo edes kauaksi muuta.
Taidat olla kateellinen ja etsiä keinoja millä hankaloittaa etävanhemman ja lasten yhdessä oloa.
 
Mitä se ap:ta rassaa jos etävanhempi järjestää asiallisesti lastenhoidon yksityiseltä tuottajalta?
Eikä tuo edes kauaksi muuta.
Taidat olla kateellinen ja etsiä keinoja millä hankaloittaa etävanhemman ja lasten yhdessä oloa.
Aika monet ovat sitä mieltä, että alle 3-vuotias on ylipäänsä liian pieni päiväkotiin. Saati sitten kahteen erilliseen ja täysin eri ympäristöön.
Lapsen kehityksen ja turvallisuudentunteen kannalta olisi optimiratkaisu, että lapsella on yksi koti ja muutenkin pysyvä arki. Ei kukaan tuollaiseen toki kuole, mutta jos nyt parasta ratkaisua haetaan, nin tuo jatkuva seilaaminen ei sellainen ainakaan ole.
 
No aika pieni lapsi tuollaisiin kodin- ja kaupunginvaihtoviikkoihin.
Odottaisin ainakin pari vuotta, sitten miettisin uudelleen.
Ja sitten siitä parin vuoden päästä lapsella alkaa eskari ja sen jälkeen koulu. Pakko silloin viimeistään olla yksi paikka missä on jokaisen arkipäivän. Eli parempi luopua viikko-viikkosysteemistä kokonaan nyt kuin venkslata edestakaisin parin vuoden välein.
 
Ja sitten siitä parin vuoden päästä lapsella alkaa eskari ja sen jälkeen koulu. Pakko silloin viimeistään olla yksi paikka missä on jokaisen arkipäivän. Eli parempi luopua viikko-viikkosysteemistä kokonaan nyt kuin venkslata edestakaisin parin vuoden välein.
No itse näkisin näin.
Tuo 50 km ei ole pitkä matka (jos esim. työn tähden muuttaa), joten sen voisi kulkea helposti päivittäin ja jatkaa itse asumista lapsensa kanssa samassa kaupungissa.
 
No itse näkisin näin.
Tuo 50 km ei ole pitkä matka (jos esim. työn tähden muuttaa), joten sen voisi kulkea helposti päivittäin ja jatkaa itse asumista lapsensa kanssa samassa kaupungissa.
No kyllä munkin mielestä 50km:n matkan voi kulkea päivittäin töissä. Olen itsekin kulkenut joskus ja miehelläni on 70km:n päivittäinen työmatka.

No toki me ei tiedetä miksi se etävanhempi on muuttamassa. Voihan olla, että uusi kumppani ja muuttaa tämän kanssa yhteen.
 

Yhteistyössä