Espoon mätäpaise: LUONAN vokkibisnes

[vierailija]

Miten tässä nyt näin kävikään. Jotkut käärivät hirmuiset rahat vokkibisneksessä, joka on täysi mätäpaise, kun asioita ei hoideta. Maksetaan kouluttamattomille mamuille vartijan ym palkkoja jne. Lopulta tuokin kääntyy meidän espoolaisten veronmaksajien maksettavaksi, kun Luona ahneuksissaan tyri ja kunnolla. Ja painakaamme tarkasti mieleen niiden poliitikkojen ja yrittäjien nimet, jotka tuota mätäpaisetta pyörittävät.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001184316.html

Omistajista juttu:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092020382471_uu.shtml

 

[vierailija]

Samaa paskaa koko maahanmuutto.

 

[vierailija]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001184316.html

HS: Työntekijöiltä hurjia väitteitä järkyttävistä tilanteista vastaanottokeskuksissa

–Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija, yksi Helsingin Sanomien haastattelemista työntekijöistä väittää lehdelle. Lehden mukaan viime syksy oli vastaanottokeskuksissa kaoottinen. (KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 22.5. 9:07


Pakolaiskriisi
Turvapaikanhakijoiden turvallisuus ja terveys ovat olleet vaarassa Luona-yhtiön perustamissa vastaanottokeskuksissa, väittää Helsingin Sanomat. Yhtiön mukaan akuutit sairastapaukset hoidettiin ja vartijoihin liittyneet ongelmat ovat olleet yksittäistapauksia.
Suomen joutuminen loppukesällä ja syksyllä 2015 tuhansien turvapaikanhakijoiden kohteeksi asetti tilanteeseen varautumattomat viranomaiset suuren haasteen eteen. Turvapaikanhakijoille oli järjestettävä katto pään päälle ja heidän hyvinvoinnistaan oli huolehdittava.

Kun maahanmuuttoviraston, kuntien ja SPR:n vastaanottokeskukset alkoivat täyttyä, alkoivat viranomaiset tiedustella yksityisiltä yrityksiltä, löytyisikö näiltä kapasiteettia turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Yksi haasteeseen tarttuneista yrityksistä oli vuonna 2014 toimintansa aloittanut Baronan tytäryhtiö Luona, entinen Barona Hoiva.

Helsingin Sanomat kertoo yhtiön tehneen syyskuussa päätöksen turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Jo saman päivän aikana ensimmäiset bussit kaarsivat pikavauhtia vastaanottokeskukseksi muutetun entisen pelastusopiston pihalle Espoon Otaniemessä.

Helsingin Sanomien mukaan bisnesidea oli nerokas: Baronan tytäryhtiöllä Forenomilla oli valmista majoituskapasiteettia ja henkilöstöyhtiönä Barona pystyi löytämään nopeasti työvoimaa. Kuukaudessa Luona avasi kahdeksan vastaanottokeskusta pääkaupunkiseudulle. Näihin palkattiin 250 työntekijää.

”Sinne marssi ketä vain”
Helsingin Sanomat on haastatellut kymmentä Luonan perustamissa vastaanottokeskuksissa työskennellyttä työntekijää, jotka ovat antaneet synkän kuvan yhtiön vastaanottokeskusbisneksestä. Työntekijöiden mielestä ongelmia aiheutti henkilökunnan epäpätevyys ja kokemattomuus, mikä sai vastaanottokeskusten tilanteen kaoottiseksi.

– Sinne marssi ketä vain, ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija, yksi haastatelluista kertoo lehdelle.

Osa vastaanottokeskuksiin palkatuista työntekijöistä oli maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ensimmäisessä työpaikassaan. Tämä aiheutti etnisiä konflikteja myös turvapaikanhakijoiden ja työntekijöiden välillä.


Sinne marssi ketä vain, ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija.

– Yksi somaliohjaaja haistatteli arabiaksi, heitteli ihmisten tavaroita ja aiheutti tappeluja, artikkelia varten haastateltu henkilö muistelee.

Väite: Terveydenhuolto retuperällä
Helsingin Sanomien mukaan yhdeksi suurimmista murheenkryyneistä Luonan perustamissa vastaanottokeskuksissa osoittautui asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen turvapaikanhakijoille. Virallisten ohjeiden mukaan jokaisessa vastaanottokeskuksessa tulisi olla yksi terveydenhoitaja ja yksi sosiaalityöntekijä 150:tä asukasta kohti.

Helsingin Sanomien mukaan Luonan keskuksissa terveydenhoitajia oli vain toisinaan ja ihmiset itkivät hoidonpuutetta epätoivoisina. Osa asiakkaista olisi ollut kipeästi hoidon tarpeessa, esimerkiksi asukas, jolta oli ammuttu leuka murskaksi.

– Kouluttamattomat ohjaajat oli asetettu portinvartijoiksi päättämään, pääseekö asukas lääkäriin. Kuumemittarikin olisi siinä auttanut, entinen työntekijä väittää HS:lle.

– Kerran yksi turvapaikanhakija makasi 12 tuntia omassa ulosteessaan ilman, että asialle tehtiin mitään, työntekijä väittää Helsingin Sanomille.

Luona kiistää laajamittaiset ongelmat
Maahanmuuttovirastoon ja eduskunnan oikeusasiamiehille alkoi sadella valituksia Luonan toiminnasta ja tilanne on sittemmin parantunut.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen on kertonut Helsingin Sanomille, että valvontaa olisi voinut olla enemmän.

– Ajateltiin, että hoidetaan majoitus ja perusasiat ensiksi, mutta ohjausmielessä meidän roolin olisi pitänyt olla isompi.

Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi kertoo lehdelle, että akuutit (sairastapaukset) on hoidettu, ja että vartijoihin liittyvät ongelmat ovat olleet yksittäistapauksia, joihin on puututtu. Baronan toimitusjohtaja ei vastannut HS:n mukaan lehden haastattelupyyntöön.

 

[vierailija]

Omistajista juttu:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092020382471_uu.shtml

Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä
Sunnuntai 20.9.2015 klo 07.46

Yksityisen vastaanottokeskuksen hallituksessa istuu entinen ja nykyinen kansanedustaja.


Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy. (ANTTI NIKKANEN)
Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona perustavansa Espoon Otaniemeen vastaanottokeskuksen aikuisille turvapaikanhakijoille.

Viraston mukaan entisen Pelastusopiston kiinteistöön perustettavan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä vastaa Luona Oy.

Kesän alussa nimensä Luonaksi vaihtanut yritys (ent. Barona Hoiva Oy) kuuluu työntekijöitä ja asumispalveluja välittävään Barona-konserniin.

Barona on tarjonnut kriisimajoitusta Helsingin kaupungille toisen tytäryhtiönsä Forenomin kautta. Kriisimajoitus on ollut Baronalle äärimmäisen tuottoisa bisnes.

Uudella vastaanottokeskuksella on aluksi valmius sataan asukkaaseen, mutta paikkamäärää voidaan kasvattaa viikossa jopa 300-400 asukkaaseen.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut yksityisten yritysten ylläpitämiä vastaanottokeskuksia.

Suuria summia

Maahanmuuttoviraston mukaan yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin noin 40 euroa per turvapaikanhakija.

- Tämä valtakunnallinen keskiarvo pätee myös Luona Oy:n kohdalla, viestintäpäällikkö Hanna Kautto maahanmuuttovirastosta sanoo.

Kauton mukaan tilanteen kiireellisyydestä johtuen kirjallinen sopimus on vielä tekemättä.

Suullinen sopimus kuitenkin löytyy ja sen perusteella Luona veloittaa palveluksistaan saman verran kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) tai kunnat.

Sadan turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle noin 4 000 euroa vuorokaudessa eli 120 000 euroa kuukaudessa.

Valtakunnallisen keskiarvon mukaan 400 turvapaikanhakijan majoittaminen on kuukausitasolla jo lähes puolen miljoonan euron suuruinen bisnes.

Vuositasolla puhutaan lähes kuudesta miljoonasta eurosta.

Maahanmuuttoviraston mukaan satoja turvapaikanhakijoita majoittavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen vaatii paljon henkilökuntaa.

- Sata henkeä vaatii 9-10 työntekijää ja kolme sataa jo 18-19 työntekijää. Eli henkilöstökulut ovat varmasti suuret tälle (toiminnan) ylläpitäjälle, Kautto sanoo.

Tuttuja nimiä

Koko Barona-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Barona Hoivan osuus tästä oli 3,5 miljoonaa euroa, mutta tulos painui lähelle nollaa.

Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka siirtyi Baronan leipiin viime vuoden keväällä.

Hädänalaisten ihmisten majoittaminen on Voutilaiselle tuttu bisnes, sillä hän vastasi Helsingin kaupungin hätämajoituksen ostosta vuoden 2012 loppuun asti.

Voutilainen johti myös Helsingin kaupungin asettamaa kriisimajoitustyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa vuoden 2013 lopussa.

Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.


Ulpu Iivari

Sanna Lauslahti
Tavallista bisnestä

Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Iivari kertoo olevansa mukana puhtaasti hallitusammattilaisena.

- Olen ollut aikaisemmin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksessa, joten tämä on tietyllä tavalla jatkoa sille, Iivari sanoo.

Viime vuoden keväällä perustetun Luonan on Iivarin mukaan tarkoitus tuottaa jatkossa myös vanhuksille suunnattuja palveluita.

- Tämä on kokonaan uusi yritys, jota on tässä nyt rakenneltu, Iivari sanoo.

Iivarin mukaan vastaanottokeskus on yritykselle bisnes muiden joukossa.

- Me teemme tätä ihan samoilla ehdoilla kuin SPR:kin. Ei siinä ole mitään sen kummempaa, Iivari sanoo.

Lauslahden mukaan osakeyhtiön tehtävä on tehdä bisnestä. Kuten Iivarikin, Lauslahti on mukana strategisena hallitusammattilaisena, ei osakkeenomistajana.

- Bisnekseen liittyy eettisiä kysymyksiä ja meidän tehtävä on tuoda hallitustyöskentelyssä tätä eettistä puolta näkyviin, kokoomuksen kansanedustaja sanoo.

Kovaa kritiikkiä

Helsingin kaupungin ja Baronan väliseen "hätätilabisnekseen" kiinnitettiin huomiota ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo jätti kaupunginvaltuustolle maaliskuussa 2013 kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt kalliiseen yhteistyösopimukseen Baronan tytäryhtiön Forenomin kanssa.

Honkasalo kertoi saaneensa sosiaali- ja terveysvirastolta tiedon, jonka mukaan Helsingin kaupunki oli maksanut Forenomille tilapäismajoituksen kuluina noin kahdeksan miljoonaa euroa vuosina 2010-2012. Honkasalon mukaan yhteistyö Forenomin kanssa maksoi Helsingille vuonna 2012 lähes neljä miljoonaa euroa.

Honkasalon mukaan sopimus Helsingin kaupungin kanssa kolminkertaisti Forenomin liikevaihdon kolmessa vuodessa 18 miljoonaan euroon.

- Liikevaihtonsa kasvun Forenom on mahdollistanut muun muassa sen kautta, että se pyytää usein tuplasti enemmän vuokraa verrattuna vapailla markkinoilla oleviin vuokra-asuntoihin, Honkasalo kirjoitti blogissaan.

Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Helsingin kaupunki maksoi Forenomille yhden perheen kriisimajoituksesta 2 500 euroa kuukaudessa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) piti Forenomin perimiä hintoja "käsittämättöminä".

 

[vierailija]

Se on aika hurjaa miten matuja haalittiin Luonan vokkeihin Espooseen.

 

[vierailija]

Poliitikot sen kun tienaavat tällä matubisneksellä!