V
vieras
Vieras
Poika on nyt opetellut kalenteria ja kelloa, mutta vaikka luulisi että se tuottaa iloa niin se tuottaakin minusta enemmän harmistusta. Kellon tuijottelusta on tullut sellaista "mitä - kello on jo viisi, miten se voi olla jo viisi kun se oli äske vasta neljä. Miksi toi kello kulkee noin nopeesti eteepän??!" Ja kauheaa narinaa asiasta useammankin kerran päivässä.
Ja kalenterin kanssa sitten taas pohtii, että koska on ohjelmassa mitäkin ja sitten laskee esim. sitä että kuinka pitkä kesäloma on. Tai siis kuinka lyhyt. Kauhea huuto ja poru. Sitten kun eskarissa oli kerrottu, että koulua käydään yhdeksän luokkaa niin kysyi, että miten monta kalenteria se on... no yhdeksän... arvatkaas mikä huuto siitä tuli.
Vastaavia juttuja jatkuvasti. Kai tuo ohi menee, mutta sitä ennakkoon luulisi että noiden asioiden oppiminen on kivaa, mutta meidän poika näkee niissä kaikkea negatiivista.
Ja kalenterin kanssa sitten taas pohtii, että koska on ohjelmassa mitäkin ja sitten laskee esim. sitä että kuinka pitkä kesäloma on. Tai siis kuinka lyhyt. Kauhea huuto ja poru. Sitten kun eskarissa oli kerrottu, että koulua käydään yhdeksän luokkaa niin kysyi, että miten monta kalenteria se on... no yhdeksän... arvatkaas mikä huuto siitä tuli.
Vastaavia juttuja jatkuvasti. Kai tuo ohi menee, mutta sitä ennakkoon luulisi että noiden asioiden oppiminen on kivaa, mutta meidän poika näkee niissä kaikkea negatiivista.
ei sille mitään voi
