eskari ei maistu

Meidän innokas ja itsenäinen eskarilainen
on täysin pettynyt ja päätti kahden päivän
jälkeen, että tätä lajia riittää. Kun siellä ei
tehdä mitään oikeaa hänen mielestään
(nikkaroida, opita laskemaan, lukemaan,
tutkita tulivuoria tms) ja kun kukaan ei leiki
yhdessä hänen kanssaan. On hieman ujo,
mutta aina tätä ennen sulanut tosi nopeasti.
Vaan ei nyt!! Onko kenelläkään vastaavaa
tilannetta? On niin surkeaa viedä aamulla, kun
palava innostus on vaihtunut apeudeksi.

 

Meillä aikoinaan tytöllä oli vähän samanlaisia ongelmia. Kaveria ei tahtonut löytyä ja vaikka juttelin ohjaajien kanssa eivät osanneet tilanteessa auttaa. Olivat sitä mieltä että reippaasti leikkiin mukaan vaan, eivät osanneet "arvostaa" ujompaa lasta. Alkaa täälläkin olla tuota jenkkien meininkiä et kaikkien lapsien pitäs olla suuna päänä joka paikassa. Joululta vaihdettiin eskaria ja tilanne muuttui täysin, tyttö sai kavereita ja opet suhtautuivat neidin luonteeseen hienosti. Rohkaisten mutta kunnioittaen.Nyt ollaan juteltu asiasta tytön kanssa ja olen tullut siihen tulokseen ettei hänelle löytynyt samanhenkistä kaveria ekasta eskarista. Tyttö on vieläkin (9v) aika valikoiva kavereiden suhteen, ei mene kaikkien juttuihin mukaan, liekkö äitiinsä tullut. Kannattaa jutella eskarin henkilökunnan kanssa asiasta, ketään ei saisi jättää yksin.

 

Heips!
Poikani aloitti myös nyt eskarin, on kyllä tykännyt.
Eskarihan on vasta ihan alkutekijöissään, opetellaan sääntöjä, tutustutaan jne. Varsinaiset hommat alkaa vasta myöh. Oletko maininnut lapsen haluttomuudesta eskariopeille? Yhdessä voisitte kai jutella asiasta jolloin tilanne ehkä laukeaisi? Kurjaa jos antoisa eskarivuosi tyssäisi näin pian...

 

Ihanaa, kun kuuntelette! Olen kyllä kertonut opeille,
että poika on ihan lyöty - varsinkin kun oli niin innostunut
ja odotukset korkealla. Kerroin eilen opeille myös, että
poika oli huolissaan, ettei pikkusisko vaan saa tulla
eskaripuolelle , kun vie kaikki kaverit häneltä.. Ja tänä
aamuna tuntui pahalle, kun pojalla oli elektroniikkalelu
kädessä, yksi kaveri juoksi tutkimaan, että hei mitä sulla
on - ja opettaja nappasi lennosta tätä kaveria kauluksesta
kiinni kun lelut pitää kerätä. Ja siinä seisoi meidän poika,
ihan hämillään. Ei tuntunut äidistä hyvälle jättää siihen
seisomaan... pakko tässä on jotain tehdä ja heti, nyt ei
ole kaikki kohdallaan, kun menee noin lukkoon. Tiedän,
että alkumetreillä ollaan, mutta suunta kun on väärä.
Ei taida auttaa, jos menen itse mukaan?