P
pohdiskelija
Vieras
Onko täällä ketään, joka olisi päässyt pitkän käytön jälkeen eroon xanorista tai muusta vastaavasta rauhoittavasta? Jos olet onnistunut, niin miten?
Itse olen syönyt xanoria jo vuosia, alunperin se määrättiin ahdistuneisuuteen ja paniikkikohtauksiin. Alkuun otin sitä vain silloin tällöin, nyt n. 3 vuoden ajan olen ottanut joka ilta ja myönnän olevani koukussa. Määrät on kuitenkin pieniä, eli 0,5-1mg/vrk. Tuota annosta en ole ylittänyt koskaan, enkä ole edes kokenut tarvetta ottaa enempää. Lisäksi minulla on lääkityksenä citalopram. Viime kesänä yritin lopettaa molemmat ja olinkin jonkin aikaa ilman citalopramia ja xanoriakin otin enää 0,25mg/vrk. Mutta sitten tuli taas vaikea tilanne elämässä eteen, enkä pärjännyt ilman normaalia lääkitystäni, niin se palautettiin ennalleen. Citalopramia aion jatkaa, mutta xanorista haluaisin eroon, ainakin jatkuvasta käytöstä.
Miten niistä vieroitusoireista selviää? Jo annoksen pienentäminen aiheuttaa levottomuutta, vapinaa ja sydämen tykytystä. Entäs kun lopettaa kokonaan? Onnistuuko se?
Itse olen syönyt xanoria jo vuosia, alunperin se määrättiin ahdistuneisuuteen ja paniikkikohtauksiin. Alkuun otin sitä vain silloin tällöin, nyt n. 3 vuoden ajan olen ottanut joka ilta ja myönnän olevani koukussa. Määrät on kuitenkin pieniä, eli 0,5-1mg/vrk. Tuota annosta en ole ylittänyt koskaan, enkä ole edes kokenut tarvetta ottaa enempää. Lisäksi minulla on lääkityksenä citalopram. Viime kesänä yritin lopettaa molemmat ja olinkin jonkin aikaa ilman citalopramia ja xanoriakin otin enää 0,25mg/vrk. Mutta sitten tuli taas vaikea tilanne elämässä eteen, enkä pärjännyt ilman normaalia lääkitystäni, niin se palautettiin ennalleen. Citalopramia aion jatkaa, mutta xanorista haluaisin eroon, ainakin jatkuvasta käytöstä.
Miten niistä vieroitusoireista selviää? Jo annoksen pienentäminen aiheuttaa levottomuutta, vapinaa ja sydämen tykytystä. Entäs kun lopettaa kokonaan? Onnistuuko se?