Eronneet, lasten asumisjärjestyelyistä kysymys (50/50 asuminen)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja chef
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

chef

Aktiivinen jäsen
16.02.2005
47 399
16
38
Eli kaverilla on tilanne se että eron kohdatessa äiti jäi lapsille lähivanhemmaksi ja isä jäi etäisäksi.

Lapset ovat isällä joka toinen viikko pe-ti ja muun ajan siis äidillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos lapset olisivat isällä joka toinen viikko 2 päivää pidempään (eli pe-to) asuisivat lapset isällä ja äidillä 50/50.

Isä haluaisikin nyt lapset 50/50 sopimuksella. Äidin kanssa asiasta ei olla vielä juteltu mutta periaatteessa äidillä tuskin on mitään asiaa vastaan.

Käytännössä tilanne saattaa olla toinen sillä äidillä on valitettavasti ollut tapana toimia myös epäreilusti ja hän on kiristänyt miestä aiemmin.

Mihin isän pitää ottaa yhteyttä jotta hän pääsee ajamaan asiaansa eteenpäin?

Kaikissa tuntemissani 50/50 "perheissä" on sovittu siten, ettei kumpikaan maksa kummallekaan elatusmaksuja lapsista mutta kuulin nyt huhun, että vaikka äiti suostuisi tuohon 50/50 tyyliin, niin hänen ei tarvitse elatustuesta luopua, pitääkö tämä paikkaansa?

Isä maksaa lapsistaan tällä hetkellä aika sievoisen summan kuussa (ottaen vielä huomioon sen, että jos lapset olisivat isällä 4 päivää kuussa enemmän, lapset käytännössä olisi 50/50 molemmilla vanhemmilla) eikä lasten äiti kyllä siitä rahasta luovu ilman taistelua.

Jos äiti ei elareista luovu, kuuluuko isän silti sitten maksaa puolet päivähoitomaksuista (lapset 3- ja 5v) vai meneekö ne tuolloin sitten niistä elareista?

Onko isällä ylipäänsäkään mitään oikeuksia tällaisissa tilanteissa vai hypitäänkö äidin pillin mukaan?
 
Miksi tällä aina kirjoitetaan "kaverilla on tilanne", "kaverille sattui", "kaverilla on". Mitä te kaverien elämää täällä puitte, vai ettekö uskalla kirjoittaa, että omalla kohdalla on tilanne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi tällä aina kirjoitetaan "kaverilla on tilanne", "kaverille sattui", "kaverilla on". Mitä te kaverien elämää täällä puitte, vai ettekö uskalla kirjoittaa, että omalla kohdalla on tilanne.

No kun tämä nyt ihan totta on kaverin tilanne. Kaverille sanoin, että tulee itse tänne kyselemään mutta kun mulla oli palsta jo auki niin samalla mä itse tän tänne naputin.

Eikä voi olla oma tilanne, kun mun miehellä ei ole lapsia muiden, kun mun kanssa.
 
Sosiaalitoimistoon yhteys. Tosin sosiaalitoimisto ei tuota päätä, vaan lapsen luonapidon päättävät vain ja ainoastaan isä ja äiti yhdessä. Virallinen tapaamissopimus sen sijaan pitää käydä allekirjoituttamassa sossulla.

Usein on niin, että kumpikaan ei maksa mitään ja lähivanhempi saa lapsilisät, jotka menevät mm. päivähoitomaksuihin. Käytännössä lapsen menot ovat isommat kuin pelkkä päivähoitomaksu. Mm. lääkärit, vaatteet, harrastuskamppeet. Kuka nämä maksaa? Jos puoliksi, niin ok. Jos toinen maksaa, niin sitten maksetaan yleensä myös elareita. Elareita maksaa se, jolla on isommat tulot tai se, joka ei osallistu hankintoihin. Käytönnössä siis pitäisi olla niin, että molemmille vanhemmille tulee yhtä paljon kuluja suhteessa palkkaan!!!

Onhan miehen nykyisissä elareissa muuten otettu huomioon luonapitovähennys? Äidin pitää suostua elareiden alentamiseen ja toki myös tapaamissopimuksen muuttamiseen. Jos ei suostu, niin homma ei etene. Sossu ei voi äitiä tähän pakottaa.

Ja jos homma ei etene, niin isä voi oikeuden kautta saada muutoksen tilanteeseen.
 
Tietääkseni noihin elareihin vaikuttaa sekin, ettei lapsilla voi virallisesti olla kuin yksi osoite. Vaikka siis olisivat vanhemmillaan 50/50, niin voivat virallisesti asua vain toisen luona. Samalla tästä vanhemmasta kenen luona lapset virallisesti asuvat tulee "lähivanhempi". Myös lapsilisät menevät sille vanhemmalle, jonka luona lapset asuvat.

Sossuun vaan soitto rohkeasti! :)

Niin ja tuota aikaisemmin mainittua "virallista tapaamissopimusta" ei tarvitse kirjoittaa jolleivät vanhemmat sitä halua. Muutenkin huoltajuusasioissa kaikki on keskenään sovittavissa niin kauan kun se vaan sovussa onnistuu. Erimielisyyksiä kannattaa lähteä setvimään sinne Sossuun jotta saadaan sitten virallinen ja sitova sopimus asioista.
 
Monet lastenvalvojat ei edes suostu vahvistamaan 50-50 sopimusta koska edelleen on se käsitys että lapsella pitää olla vain yksi koti. Ja elareista - vaikka ois 50-50 niin jos toisen tulot on huomattavasti suuremmat joutuu hän vastaamaan lapsen kuluista suuremmalta osalta eli maksamaan niitä elareita.
 
Tuo 50-50 on muuten lasten kannalta todella epäinhimillinen systeemi.
Ja ei noihin raha-asioihin ole mitään lakia vaan ne on sovittavia juttuja. Ja jos ei muu auta niin käräjäoikeus ottaa kantaa.
 
Sossuun kannattaa ottaa yhteyttä, lastenvalvojaan. Valitettavan useinhan näissä tilanteissa kyllä nimenomaan hypitään äidin pillin mukaan. Mullehan se on ollut ainoastaan hyvä, kun meidän lasten isä on oikeasti lusmu, mutta silti. Noissa tilanteissa kun on kunnon isä, on se tietysti hankalaa, toivottavasti löytyy puolueeton lastenvalvoja. Isän kannattaa nimenomaan ottaa itsen yhteyttä lastenvalvojaan, puhua mahdollisimman paljon hänen kanssaan ja luoda hyvä suhde lastenvalvojaan. Olla avoin ja kertoa oma kantansa. Se kyllä edistää omaa asiaa.

Päivähoitomaksut huomioidaan kyllä mun nähdäkseni elatusmaksuissa, kun elatusmaksuissahan nyt kuitenkin lasketaan elatuksen tarve(johon se päivähoitomaksu kuuluu) ja kunkin elatusvelvollisen elatuskyky.

Mun mielestä tossa tilanteessa kannattaa tosiaankin sopia kaikesta kirjallisesti, jos kerran aikaisemminkin on kokemusta siitä, ettei kaikki ole sujunut ihan reilusti. Hienoahan se tietenkin olisi jos kaiken pystyisi vanhemmat keskenään sopimaan mutta aina ei se vaan onnistu. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras22:
Tuo 50-50 on muuten lasten kannalta todella epäinhimillinen systeemi.
Ja ei noihin raha-asioihin ole mitään lakia vaan ne on sovittavia juttuja. Ja jos ei muu auta niin käräjäoikeus ottaa kantaa.

Niin no. Siitäkin on niin monta kantaa! Toisaalta lapsella säilyy läheiset välit molempiin vanhempiin. Ja kumpikin vanhempi saa oman "hengähdystaukonsa" ja jaksaa ehkä olla parempikin vanhempi sitten omalla lähiviikolla. Ja sitten taas toisaalta kova ikävä on varmasti sekä lapsilla, että isällä/äidillä aina etäviikkona... Kalliiksikin tuo 50/50 systeemi tulee kun muksuilla pitää olla omat kamppeet kahdessa kodissa.

Mutta kyllä mun mielestä paras ratkasu on aina se joka omalle perheelle tuntuu parhaalta. Kaiken maailman tutkimukset ja toisten mielipiteet hiiteen! :P
 

Yhteistyössä