Eron partaalla kai

["Aapee"]

Mies sai äsken raivarin. Oli nälkäinen, hänellä kaatui maitopurkki ja kohta se oli mun vika ja heitti ruokalautasen lattialle.

Häntä harmitti jo valmiiksi, kun esikoinen hukkasi puhelimensa (tai todennäköisesti se varastettiin) ja oli muutakin vastaavaa vastoinkäymistä.

Tämmöisiä on noin 2-3kk:n välein, joskus harvemmin (noin kerran puolessa vuodessa). On ollut noin 6 v. Mitään ei tapahtunut kun nämä alkoivat. Työpaineita on.

Ajattelen että olen nyt ymmärtänyt ihan helvetin tarpeeksi ja haluan eron. Se vaan on ikävä kyllä niin, että mies tienaa yli 2 kertaa enemmän kuin minä. Jos jään yksinhuoltajaksi, esikoinen ei enää voi ratsastaa, eikä nuorempi käydä musiikkiopistoa. Mun palkalla niitä ei makseta, vaikka olisi yh-lapsilisät ja elarit.

Mutta väsyttää tämä kuitenkin.

 

["Aapee"]

Minulta jää siis palkasta käteen noin 1400 e verojen jälkeen. Asumme Helsingissä joten asumiskulut ovat hirveät. Meillä on omistusasunto mutta se on pitkälti velkaa, eli tästä ei irtoa kuin pieni apu.

 

[vieraa]

Mielenkiintoista.. Ihan meinasit jo näin heti kättelyssä alkaa yksinhuoltajaksi vaikka eron kulusta ei vielä tietoakaan.... Juupa juu..

 

[???]

Olisko mahdollista keskustella miehen kanssa ensin...

 

[astrolabe]

Ettei nyt tulis molemmilla kärpäsestä härkänen?

Arkeen jaksamista ja tukea vaan teille, ei tuossa nyt oo aihetta eroon.

 

["Aapee"]

Mielenkiintoista.. Ihan meinasit jo näin heti kättelyssä alkaa yksinhuoltajaksi vaikka eron kulusta ei vielä tietoakaan.... Juupa juu..

Mitä tällä tarkoitat?

 

["aapee"]

Olisko mahdollista keskustella miehen kanssa ensin...

On nämä aina keskusteltu ja mä oon sitten ymmärtänyt ja antanut nuo lapselliset kiukuttelut anteeksi. Alan olla vaan kurkkua myöten täynnä niitä. Äsken kun siivosin keittiön (mies meni nukkumaan) ajattelin että oon näemmä joko kotiapulainen tai huora tai näiden yhdistelmä. Olen tässä vain rahasta.

 

["aapee"]

Ettei nyt tulis molemmilla kärpäsestä härkänen?

Arkeen jaksamista ja tukea vaan teille, ei tuossa nyt oo aihetta eroon.

Mieti omalle kohdallesi tuollaista lapsellista kiukuttelua monta kertaa vuodessa. Ei se ole herkkua.

 

["Aapee"]

Mitä sitten itse tekisitte? Ymmärtäisitte edelleen?

 

["Aapee"]

Eikö ole mitään neuvoja?

 

["Ihmettelen"]

Miksi isä ei eron jälkeen haluaisi osallistua lasten harrastuskuluihin?

 

["pipari"]

[QUOTE="Aapee";29341175]Mitä sitten itse tekisitte? Ymmärtäisitte edelleen?[/QUOTE]

Mulla on juurikin tuollainen mies Kilahtaa silloin tällöin ihan mitättömistä asioista.. tilanteisiin ei liity kuitenkaan mitään väkivaltaa/haukkumista/kiroilua, kunhan vain tiuskii ja äksyilee.

Meillä haastava uusperhekuvio, pieniä lapsia, hänellä paljon työpaineita ja niin edelleen. Saamme purettua tilanteet ja yritämme luoda jotain järjestelmää siihen, että molemmat ovat oikeutettuja poistumaan paikalta siinä vaiheessa, kun kuppi meinaa mennä nurin tuollaisista mitättömyyksistä. Tiedämme molemmat olevamme toisillemme niitä oikeita ihmisiä ja uskomme, että ero ei ole hyvä ratkaisu vaikka joskus (tuollaisissa tilanteissa) se mielessä häivähtääkin.

Jos teillä on hyvä keskusteluyhteys, yritä keskustella ja avata niitä tilanteita. Kerro, että ymmärrät, mutta että haluaisit tuollaisten ylilyöntien loppuvan. Tsemppiä!

 

["Aapee"]

[QUOTE="Ihmettelen";29341285]Miksi isä ei eron jälkeen haluaisi osallistua lasten harrastuskuluihin?[/QUOTE]

Minä ne olen nytkin maksanut. Mies sitten enemmän osallistunut arkielämän kustannuksiin.

En tiedä. Vittuillessaan? Koska otin eron? Koska ei pidä niitä niin tärkeinä asioina?

Voinhan olla väärässäkin, mutta epäilen että elarit tulee, muuta ei.

 

[Data]

Se ei ole sanottua miten lapset asuisivat tuon jälkeen vai onko mies sanonut että eron tullessa sinä olisit vastuussa lapsista?

Toiseksi, miksi ihmeessä sinä siivoat jos mies on heittänyt ruokansa lattialle?

 

["Aapee"]

[QUOTE="pipari";29341294]Mulla on juurikin tuollainen mies Kilahtaa silloin tällöin ihan mitättömistä asioista.. tilanteisiin ei liity kuitenkaan mitään väkivaltaa/haukkumista/kiroilua, kunhan vain tiuskii ja äksyilee.

Meillä haastava uusperhekuvio, pieniä lapsia, hänellä paljon työpaineita ja niin edelleen. Saamme purettua tilanteet ja yritämme luoda jotain järjestelmää siihen, että molemmat ovat oikeutettuja poistumaan paikalta siinä vaiheessa, kun kuppi meinaa mennä nurin tuollaisista mitättömyyksistä. Tiedämme molemmat olevamme toisillemme niitä oikeita ihmisiä ja uskomme, että ero ei ole hyvä ratkaisu vaikka joskus (tuollaisissa tilanteissa) se mielessä häivähtääkin.

Jos teillä on hyvä keskusteluyhteys, yritä keskustella ja avata niitä tilanteita. Kerro, että ymmärrät, mutta että haluaisit tuollaisten ylilyöntien loppuvan. Tsemppiä![/QUOTE]

Meillä ei väkivaltaa, mutta uhkailua, kiroilua... Ei uusperheitä.

Minä ole niin väsynyt tuohon paskaan. Ei tunnu että rakastan enää. Ei ole tuntunut ainakaan vuoteen.

 

["Aapee"]

Se ei ole sanottua miten lapset asuisivat tuon jälkeen vai onko mies sanonut että eron tullessa sinä olisit vastuussa lapsista?

Toiseksi, miksi ihmeessä sinä siivoat jos mies on heittänyt ruokansa lattialle?

Minä en antaisi niitä tuolle hullulle niin, että minä tapaisin kerran kahdessa viikossa. Heidän etunsa ei ole olla tuon kilahtelijan armoilla edes vuoroviikoin.

Siivosin koska en halua että lapset kävelevät niihin ruokiin (ne oli niin että keittiössä ei olisi päässyt jääkaapille ilman että menee niiden lävitse). Muuten olisin jättänyt siihen.

 

[Vätti Räsynyt]

[QUOTE="Aapee";29341139]Mitä tällä tarkoitat?[/QUOTE]

Sähän et sitä päätä oletko yh vai et jos miehesi ei siihen suostu.

 

["Aapee"]

Mies uhkailee noissa itse erolla ja kuinka ei sitten aio tavata lapsia enää. Tuskin on näin, mutta ei hän ole mitään vuoden isä-ainesta.

 

["Aapee"]

Sähän et sitä päätä oletko yh vai et jos miehesi ei siihen suostu.

Siis eihän mies voi väkisinkään tulla mun hommaamaan asuntoon asumaan. Joten ei mies sitä päätä.

 

[Data]

[QUOTE="Aapee";29341362]Minä en antaisi niitä tuolle hullulle niin, että minä tapaisin kerran kahdessa viikossa. Heidän etunsa ei ole olla tuon kilahtelijan armoilla edes vuoroviikoin.

Siivosin koska en halua että lapset kävelevät niihin ruokiin (ne oli niin että keittiössä ei olisi päässyt jääkaapille ilman että menee niiden lävitse). Muuten olisin jättänyt siihen.[/QUOTE]

Kerää nyt ensin hiljakseen todisteita miehen kilahteluista ja siitä että hän olisi vaaraksi lapsille. Äitinä olet vahvoilla, mutta jos oikeuteen mennään niin lapset kärsivät taistelusta paljon. Lisäksi oikeudessa isät taitavat saada lapset samalla todennäköisyydellä, teillä vielä isä on kykenevämpi elättämään heidät.

 

["Aapee"]

Kerää nyt ensin hiljakseen todisteita miehen kilahteluista ja siitä että hän olisi vaaraksi lapsille. Äitinä olet vahvoilla, mutta jos oikeuteen mennään niin lapset kärsivät taistelusta paljon. Lisäksi oikeudessa isät taitavat saada lapset samalla todennäköisyydellä, teillä vielä isä on kykenevämpi elättämään heidät.

En usko että käy tappelemaan. On aika perinteinen mies.

Mutta millaisia todisteita? Tämän näki kummatkin lapset. Videoinko mä ne kilahdukset vai miten hankin todisteet? Hän ei siis lyö tms. eikä mitään sellaista jälkeä jää.

 

["Aapee"]

Minä olen oikeasti kiltti ihminen enkä kiroile tai hauku muita hulluksi jne. Nyt olen vaan itse raivona ja yritän rauhoittua että pääsen nukkumaan.

 

[Data]

[QUOTE="Aapee";29341401]En usko että käy tappelemaan. On aika perinteinen mies.

Mutta millaisia todisteita? Tämän näki kummatkin lapset. Videoinko mä ne kilahdukset vai miten hankin todisteet? Hän ei siis lyö tms. eikä mitään sellaista jälkeä jää.[/QUOTE]

Pelkät kilahdukset tuskin auttavat, muuten moni olisi heikoilla. Sinulla ei varsinaisesti ole syytä miksi hän ei kävisi isäksi tai miksi yhteishuoltajuus etän suurin tapaamisoikeuksin ei toimisi. Koska hän on varakkaampi, niin viikko-viikko hänen vastatessa suurimmasta osasta kuluja lähivanhempana voisi olla ratkaisu. Kyse on teidän tulehtuneista väleistä, ei huonosta vanhemmuudesta.

 

["Aapee"]

Pelkät kilahdukset tuskin auttavat, muuten moni olisi heikoilla. Sinulla ei varsinaisesti ole syytä miksi hän ei kävisi isäksi tai miksi yhteishuoltajuus etän suurin tapaamisoikeuksin ei toimisi. Koska hän on varakkaampi, niin viikko-viikko hänen vastatessa suurimmasta osasta kuluja lähivanhempana voisi olla ratkaisu. Kyse on teidän tulehtuneista väleistä, ei huonosta vanhemmuudesta.

No minusta on selvää, että aikuinen ihminen joka kiukuttelee noin ja heittelee ruokiaan kun itse kaatoi maitopurkin, ei ole ihan sitä A-ryhmää, millainen on ihannevanhempi tai edes sellainen keskiverto hyvä vanhempi, millaisia suurin osa on.

Hän suuttui alemmin esikoiselle kun puhelin katosi, antoi arestia jouluun asti ja tunnin päästä perui. Hän ei ole yhtään johdonmukainen vanhempi.

 

["Aapee"]

Edellisen vastaavan hermoromahduksen aihe oli muistaakseni kun mulla oli 3 iltana peräkkäin menoja (osa liittyy vanhemman luokkaan) vaikka hän oli ajatellut, että silloin siivotaan varasto. Eli kun en pompannut käskystä, niin hän katsoi asiakseen suuttua ja hajotti rahallaan sieltä varastosta yhden tuolin ja mun äidiltäni saaman lahjan (joka oli olohuoneessa).