Eroaisitko, jos tilanteenne olisi tällainen:

- Seksiä noin kerran kahdessa kuukaudessa
- Kumppanisi ei ole elämäsi rakkaus, vaan menit hänen kanssaan naimisiin siksi, että kumppanisi on hyvä valinta puolisoksi (kunnollinen, luotettava)
- Teillä ei ole yhteisiä harrastuksia, yhteisiä ystäviä, yhteistä "historiaa"
- Olette luonteiltanne toistenne vastakohtia, mikä aiheuttaa välillä hankaluuksia ymmärtää toista tai hyväksyä toisen käyttäytymistä
- Kumppanisi on sekä sinun että monien muiden mielestä outo (kummalliset jutut, humalassa käyttäytyy aggressiivisesti ja tökerösti puolituttuja kohtaan -> ilmeisesti jotain alemmuudentunnetta, joka purkautuu humalassa ylimielisenä ja röyhkeänä käytöksenä)
- Olette puhuneet erosta usein, molemmat ovat sitä mieltä, että loppuelämää ei voi olla yhdessä
- Kumppanisi on sanonut, ettei halua olla kanssasi, koska tietää ettei ole elämäsi rakkaus
- Sanaharkkaa päivittäin, yleensä laitatte riidoissa nukkumaan
- Ei läheisyyttä, ei kehuja, ei kauniita sanoja
- Yhdessä lähinnä taloudellisista syistä (pystyy elämään leveämmin kun on joku puolittamassa kuluja)

 

Todellakin eroaisin.

 

No ihan varmasti eroaisin. Jos molemmat tietää, että ero tulee ennemmin tai myöhemmin, niin mitä järkeä jatkaa yhdessä.

Jos pystytte juttelemaan ja vielä luotatte toisiinne, voisitte ehkä sopia talouden osalta puolen vuoden tai vuoden jakson, jolloin jelpitte toisianne. Tällä aikaa pitäisi molempien kyetä saamaan oma taloutensa mallille.

 

Jos toisen kanssa ei ole hyvä olla, niin kyllä eroaisin jos toinen osapuoli vielä samoilla linjoilla.

Ei se siihen liity montako kertaa seksiä on, mutta nuo muut asiat kyllä.

 

[QUOTE="niin";27918652]Jos toisen kanssa ei ole hyvä olla, niin kyllä eroaisin jos toinen osapuoli vielä samoilla linjoilla.

Ei se siihen liity montako kertaa seksiä on, mutta nuo muut asiat kyllä.[/QUOTE]

Seksin vähäisyys kertoo siis lähinnä siitä läheisyyden puutteesta.

 

Eroaisin. Jos tilanteesta olisi keskusteltu puolison kanssa ja olisi yritetty parantaa tilannetta tuloksetta, todellakin eroaisin.

 

En

 

en eroaisi, omat harrastukset ja ystävät sekä mielenkiinnon kohteet on vain plussaa pitkissä suhteissa. Sen sijaan katsoisisn peiliin ja miettisin mitä omia käyttäytymismalleja voisin muuttaa kukaan kun ei yksin riitele. Mä olen oppinut hyväksymään mun miehen erilaisia mielipiteitä koska eiväthän ne ole yhtään sen väärempiä kuin omanikaan. Ei ole olemassa vain minun totuutta. Antakaa toisillenne tilaa hengittää ja kasvaa ihmisinä, olkaa paljon lähekkäin, halauksia, suukkoja jne..se jos mikä on terapeuttista ja lisää myös mahdollisuutta sexiin.

 

[QUOTE="vieras";27918602]
- Sanaharkkaa päivittäin, yleensä laitatte riidoissa nukkumaan
[/QUOTE]

Jos puolisoni käyttäisi tällaisia ilmaisuja, niin todennäköisesti eroaisin.

 

Kyllä varmaan jos tuo taloudellinen puoli olisi ainut asia miksi olla yhdessä.

 

No mä ainakin ensin tekisin jotain asialle. Ensinnäkin yrittäisin olla sellainen, että minun kanssa olisi kiva olla. Ehkä siinä itsekin rakastuisi.

 

"- Olette puhuneet erosta usein, molemmat ovat sitä mieltä, että loppuelämää ei voi olla yhdessä"

= Jos molemmat ovat samaa mieltä niin miksi pitkittämään?

 

No en tod. Ihme luovuttajia täällä. Toihan on ihan peruskauraa suurimmalla osalla ihmisistä.

 

kyllä

 

Tuohan olisi sama kun asuisi veljensä kanssa kimppakämpässä.

 

Pakko kysyä, miksi ihmeessä joku menee naimisiin sellaisen kanssa, joka ei tunnu elämänsä rakkaudelta???? Tyhmää...

 

[QUOTE="Sanna";27918616]Todellakin eroaisin.[/QUOTE]

Jep.samaa mieltä!

 

En olisi mennyt tuollaisessa suhteessa kyllä naimisiin! Miksi te menitte?
Ja ei ilmeisesti ole lapsia, ainakaan toivottavasti? Ero tai ei, se on aika sama mitä tekee, jos lapsia
ei ole. Joko jatkat ja parannat suhdetta, tai jatkat kärsimistä, tai eroat. Ketä kiinnostaa?

 

Muslimeita. Oletteko?

 

en eroasi vaan tekisin ongelmille jotain,jos ei yhessä onnistuisi niin sitte etsisin hyvä pari psykoterapeutin!

 

Ehdottomasti.

Parisuhde kysyy aina aikaa, ja aika on minulle niin kallista, etten haluaisi tuhlata sitä turhaan ihmiseen. Raha taas on vain väline irtaimen ja kiinteän omaisuuden sekä palveluiden hankkimiseen, eikä minulle ole tärkeää saada määrällisesti enemmän mitään noista. Ei ainakaan, jos silloin joutuu hukkaamaan aikaa mukavammilta, tärkeämmiltä, mielekkäämmiltä tai hauskemmilta asioilta, ihmisiltä ja tapahtumilta.

 

Varmasti eroaisin.

 

Eroaisin. Kummallakaan ei tunnu olevan edes mielenkiintoa parantaa tilannetta. Mitä hemmettiä tuollainen pari tekee yhdessä?