Ero, tapaamiset ja sopimukset.

["vieras"]

Olisiko kenelläkään neuvoja tälläiseen tilanteeseen?

Avioero on vireillä ja harkinta-aika umpeutuu parin kuukauden päästä.
Olemme asuneet erillään 10kk ja alussa kaikki sujui hyvin. Tapaamisten kanssa saatiin sovittua asiallisesti ja välit olivat hyvät. Kesän kynnyksellä kaikki muuttui, posti toi eropaperit ja mies ilmoitti uudesta kumppanista. Mies muuttui ilkeäksi minua kohtaa, mistään ei voida puhua ja miehen käytös menee vuoristorataa.
Käymme perheneuvolassa, jossa mies on hyökkäävä ja syyttävä. Mitään apua tämä ei ole meidän tilanteeseen antanut.
Mies tahtoi tehdä virallisen sopimuksen tapaamisista ja näin teimme. Tämä on ollut käytössä syyskuusta asti. Heti tullut peruutuksia tai ei otakaan kaikkina päivinä lapsia, vaikka itse halusi virallisen sopimuksen.
Isommalla lapsella tullut kesänaikana voimakkaita reaktioita eroon ja hänelle olemme hakeneet myös apua. Hänellä epäillään masennusta.
Mies vähättelee asiaa ja perheneuvolassa asiasta sanottu, että tilanne pitäisi saada tasottumaan. Ei siis uusia järkytyksiä ja uuden ihmisen esittelyä vielä. Mies oli esitellyt salaa naisen lapsille. Vaikka hänelle neuvottu kertomaan tästä naisesta minulle jotain jne. Olen kysynyt suoraan, että millainen tämä uusi on ja mitään vastausta en ole saanut.
Isompi lapsi on ilmoittanut, ettei mene isälleen jos nainen on siellä ja muutenkin ollut välillä vastahakoinen menemisen suhteen.
Mies saattaa unohtaa asioita,valehtelee ja ei huolehdi aina lapsista. Jopa heidän turvallisuus on ollut kyseenalaista.
Mies ilmoitti isommalle lapselle, että tämä nainen muuttaa hänen luokseen ja en tiedä miten tähän reakoisin.
Minua ei henk.kohtaisesti kiinnosta miehen suhde tai tämä ei minua mitenkään haittaa. Mutta eniten olen huolissani lapsen hyvinvoinnista ja siitä, että miten hän saa surra rauhassa tämän eron. Lapsi on ilmoittanut isälle suoraan, että toivoo meidän palaavan yhteen ja tuntee suurta surua asiasta. Tietenkin lapset tätä aina toivoo, mutta olisi tärkeää auttaa ja antaa lapsen käsitellä asia rauhassa. Isompi lapsi on 10vuotias.
Toinen lapsi, nuorempi on myös alkanut reakoimaan eroon paljon ja hän purkaa tätä toisella tapaa.(3v) Levottomuus, itkukohtauksia, itkee perään, alkanut kyselee miksi isä ei asu kotona ja pieniä erilaisia reaktioita.
En tiedä mitä tälläisessä tilanteessa voi tehdä vai voiko edes mitään?
Osaisiko kukaan kertoa tähän jotain rakentavaa neuvoa?

 

["vieras"]

Nopeasti tipahti. Nosto.

 

["noh"]

[QUOTE="vieras";27205481]Olisiko kenelläkään neuvoja tälläiseen tilanteeseen?

Avioero on vireillä ja harkinta-aika umpeutuu parin kuukauden päästä.
Olemme asuneet erillään 10kk ja alussa kaikki sujui hyvin. Tapaamisten kanssa saatiin sovittua asiallisesti ja välit olivat hyvät. Kesän kynnyksellä kaikki muuttui, posti toi eropaperit ja mies ilmoitti uudesta kumppanista. Mies muuttui ilkeäksi minua kohtaa, mistään ei voida puhua ja miehen käytös menee vuoristorataa.
Käymme perheneuvolassa, jossa mies on hyökkäävä ja syyttävä. Mitään apua tämä ei ole meidän tilanteeseen antanut.
Mies tahtoi tehdä virallisen sopimuksen tapaamisista ja näin teimme. Tämä on ollut käytössä syyskuusta asti. Heti tullut peruutuksia tai ei otakaan kaikkina päivinä lapsia, vaikka itse halusi virallisen sopimuksen.
Isommalla lapsella tullut kesänaikana voimakkaita reaktioita eroon ja hänelle olemme hakeneet myös apua. Hänellä epäillään masennusta.
Mies vähättelee asiaa ja perheneuvolassa asiasta sanottu, että tilanne pitäisi saada tasottumaan. Ei siis uusia järkytyksiä ja uuden ihmisen esittelyä vielä. Mies oli esitellyt salaa naisen lapsille. Vaikka hänelle neuvottu kertomaan tästä naisesta minulle jotain jne. Olen kysynyt suoraan, että millainen tämä uusi on ja mitään vastausta en ole saanut.
Isompi lapsi on ilmoittanut, ettei mene isälleen jos nainen on siellä ja muutenkin ollut välillä vastahakoinen menemisen suhteen.
Mies saattaa unohtaa asioita,valehtelee ja ei huolehdi aina lapsista. Jopa heidän turvallisuus on ollut kyseenalaista.
Mies ilmoitti isommalle lapselle, että tämä nainen muuttaa hänen luokseen ja en tiedä miten tähän reakoisin.
Minua ei henk.kohtaisesti kiinnosta miehen suhde tai tämä ei minua mitenkään haittaa. Mutta eniten olen huolissani lapsen hyvinvoinnista ja siitä, että miten hän saa surra rauhassa tämän eron. Lapsi on ilmoittanut isälle suoraan, että toivoo meidän palaavan yhteen ja tuntee suurta surua asiasta. Tietenkin lapset tätä aina toivoo, mutta olisi tärkeää auttaa ja antaa lapsen käsitellä asia rauhassa. Isompi lapsi on 10vuotias.
Toinen lapsi, nuorempi on myös alkanut reakoimaan eroon paljon ja hän purkaa tätä toisella tapaa.(3v) Levottomuus, itkukohtauksia, itkee perään, alkanut kyselee miksi isä ei asu kotona ja pieniä erilaisia reaktioita.
En tiedä mitä tälläisessä tilanteessa voi tehdä vai voiko edes mitään?
Osaisiko kukaan kertoa tähän jotain rakentavaa neuvoa?[/QUOTE]

Eroon on lasten pakko tottua. Ja täytyy rehellisesti sanoa, etteivät isä ja äiti enää palaa yhteen. Ellei teillä ole realistinen tarkoitus palata yhteen?

Kun lapset sen käsittävät, voi surun käsittely vasta alkaa.
Myös se täytyy hyväksyä, että isällä ja/tai äidillä on uusi kumppani jossakin vaiheessa. Niitä lapsiakin voi tulla lisää jommalle kummalle.
Tosi elämä kun menee vaan yleensä näin.

Nimim. näin meni meillä, lasten on vain sopeuduttava.
Eivätkä ne uudet perheet aina pompi päättyneen perheen lasten tarpeiden perusteella. Uudet perheet halutaan pitää kasassa ja niiden etu menee etusijalle, koska on jo koettu kovia.

Toivon teille kaikkea hyvää.



Kai lasten kanssa voi vain keskustella.

 

["JUULI"]

Jos voitte niin sopikaa
paluu yhteen aina hyvä jos vain pystytte jatkossa puhumaan ongelmista
korjatkaa hyvät ihmiset suhteenne

 

["kassu"]

Hei!

Lapset ilmeisesti asuvat luonasi ja viettävät siellä suurimman osan ajastaan. Pyri pitämään oma kotisi ja lasten elämä siellä mahdollisimman tasaisena, ennakoitavana ja rauhallisena. Säilyttäkää yhteydet mummeihin, kummeihin yms. jos heihin on ollut kontakti ja myös isän puolelta tuttuihin turvallisiin aikuisiin. Voit vaikuttaa tässä vaiheessa lähinnä siihen, että millaista arkea lapset sinun luonasi elävät.

Mies kuulostaa hieman "höyrähtäneen" uuteen suhteeseen, mutta näitä asioita työssä käsitelleenä uskon, että joko tämä suhde päättyy yhtä pian kuin alkoikin tai mikäli se jatkuu, alkaa tilanne hahmottua isälle sekä uudelle puolisolle myös lasten näkökulmasta. Näin he ehkä alkavat myös toimia lapsille sopivammalla tavalla.

Isä on lapsille edelleen tärkeä, joten pyri siihen, ettet pura isään kohdistuvaa harmia lapsiin tai heidän läsnäollessaan. Pitäkää riidat siis mahdollisuuksien mukaan aikuisten välisinä, perheneuvolan asiakkuus kuulostaa hyvältä, jotta on tietty paikka ja aika, missä käsittelette keskinäisiä asioitanne. Et tuo esille, oliko eropäätös yhteinen vai vain toisen tahto, mutta perheneuvolakäynneillä kannattaa myös kysyä, mihin lasten isän katkeruus sinua kohtaan perustuu?

Kehottaisin noudattamaan omalta osaltasi tehtyjä sopimuksia - mikäli isä ei tee sitä yhtä lailla jatkossakaan, voit ottaa asian esille suoraan hänen kanssaan. Sopimukseen voidaan myös tarkentaa, kuinka hyvissä ajoin siihen tehtävistä poikkeuksista on ilmoitettava toiselle osapuolelle.

Pikaisesti tuli aika ympäripyöreää tekstiä - voimia sinulle!!

 

["AMA"]

Typerää käytöstä kyllä mieheltä.. Nyt sun pitää vain pysyä aikuisena.

Ensinnäkin voit lopettaa sen uudesta naisesta kyselyn, koska miehesi ei selkeästikään halua hänestä mitään kertoa. Pidät korvat auki, että onko lapsilla isän luona hyvä olla vai johtuuko haluttomuus nähdä uutta naisystävää "säälistä" sinua kohtaan.

Sopimuksista on pidettävä kiinni ja sen voit ilmoittaa miehelle samantien. Tai sitten myös sinulla on oikeus livetä sovituista asioista. Jos mies ei tule hakemaan lapsia sovittuna päivänä, niin pidät lapset sitten kotona sen vierailun ajan. Lähdette vaikka mummolaan jne. ettekä ole enää kotona kyttäämässä milloin mies suvaitsee lapset ottaa, varsinkin jos lapset eivät edes halua tällä hetkellä isälleen mennä. Et anna hänen pompottaa teidän perhettä oman mielensä mukaan.

Jos on syytä olettaa, että lasten turvallisuus on isällään vaarassa tms. niin teet lastensuojeluilmoituksen. Ja pidät huolen, että lapsilla on aina paikka sinun luona, jossa tuntevat olonsa turvalliseksi jne. ettet väkisin käy tyrkkäämässä lapsia isälle, joka ei heidän kanssaan ole kiinnostunut olemaan. Sun pitää oman jaksamisen kannalta ymmärtää, että sä et voi vaikuttaa miehen käytökseen. Hänen valinnat on täysin hänen omalla vastuullaan ja valitettavasti sinä et voi tehdä hänestä hyvää isää, vaikka mitä tekisit.

 

["vieras"]

Kiitos vastauksista. Ero oli miehen päätös ja sitä yritettiin selvittää. Oli kykenemätön puhumaan tai kertomaan syytä. Hänellä kriisi/masennus jakso pitkään ennen tätä ero päätöstä. Itse olen käynyt terapiassa selvittämässä tätä asiaa ja hyväksynyt eron. Kun sain itseni kasaan, niin lapset alkoivat reakoimaan voimakkaasti ja toisella lapsella epäillään masennusta.
Virallinen sopimus tapaamisista tehtiin miehen tahdosta ja sanoi, että niistä pidetään. Vaikka tätä on menty vasta kuukauden päivät, niin jo sieltä tulee peruutuksia omien menojen takia jne.