Ero ... helpotusko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Miten se voi tuntua siltä että tietynlainen helpotus muka..just ollaan muuttamassa erilleen.Toistamiseen ja tällä kerralla lopullisesti ja lähtee avioero paperit vetämään.Kaikki asiat on saatu puhuttua ja yhteis ymmärryksessä ollaan siitä että rakkaus on muuttunut meidän välillä..ei se ole sitä mitä pitäis olla.

12 vuotta yhdessä..se on pitkä aika.Alkaa totuttelu uuteen,kaikki alkaa alusta.Miten te eronneet ootte jaksanu/saanut asiat rullaamaan?Kertokaa mulle se niin saan toivoa että mulla on vielä elämässä jotain jonka vuoksi jaksaa.Muutakin kun lapset.
 
joka ikisessä päivässä on jotain jonka vuoksi elää! niitä pitää vaan osata etsiä.
sulla on nyt jo niin hyvä suhtautuminen eroon ja sen tuomaan elämän muutokseen, joten miksi alkaa murehtia?
ota minuutti kerrallaan ja muistuta välillä itseäsi siitä että olet.

ja hyvänenkia ika nainen hymyile! mene peilin eteen ja hymyile niin kaunis hymy kuin osaat ja sitten niin ruma hymy kun osaat ja huomaat yhtäkkiä kikattavasi lattialla!

huomenna nousee aurinko! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja nibbler:
joka ikisessä päivässä on jotain jonka vuoksi elää! niitä pitää vaan osata etsiä.
sulla on nyt jo niin hyvä suhtautuminen eroon ja sen tuomaan elämän muutokseen, joten miksi alkaa murehtia?
ota minuutti kerrallaan ja muistuta välillä itseäsi siitä että olet.

ja hyvänenkia ika nainen hymyile! mene peilin eteen ja hymyile niin kaunis hymy kuin osaat ja sitten niin ruma hymy kun osaat ja huomaat yhtäkkiä kikattavasi lattialla!

huomenna nousee aurinko! :D


Tää oli niin ihana että kävi näin: :D Heh.Kiitos,tätä mä just tarvitsinkin.Kyllä se tästä,kuitenkin tuntuu itestäkin hyvältä näin joten mitäs sitä murehtimaan ja pelkäämään yksin jäämistä/yksinäisyyttä. =) Uskon kuitenkin että kun aikaa kuluu,molemmat huomaa että ollaan paljon onnellisempia ilman toisiamme.Ystävinä vielä toivon mukaan joku päivä...mutta mieheksi ja vaimoksi meistä ei ole.Parempi luovuttaa nuorena kun katua vanhana. =)
 
Kyllä eron tuskallisuus tulee varmasti vastaan. Eikö kannattaisi vielä miettiä yhteen palaamista? Jos ostaisit vaikka jotain uusia alusasuja ja kävisit kampaajalla, niin miehesi varmasti ottaisi sinut takaisin. Rakkaus ei kuitenkaan koskaan katoa, niin Sanakin sanoo, ja totta se on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakka-akka:
Kyllä eron tuskallisuus tulee varmasti vastaan. Eikö kannattaisi vielä miettiä yhteen palaamista? Jos ostaisit vaikka jotain uusia alusasuja ja kävisit kampaajalla, niin miehesi varmasti ottaisi sinut takaisin. Rakkaus ei kuitenkaan koskaan katoa, niin Sanakin sanoo, ja totta se on.


Heh.Kampaajalla juuri käyty.Alusvaatteista puhumattakaan.Erottu on kerran ja yhteen palattu.päätetty että vielä yritetään.Ja kun siitä yhdessä elossa ei mitään enää tule,taitaa se olla parempi näin. Se ei ole kiinni siitä että ottaisko mieheni mut takasin vaan molemmin päin.Kumpikaan ei taida jaksaa yrittää toisensa kanssa enää.Totta,rakkaus ei koskaan katoa - ei tässäkään tapauksessa.Mutta muuttua sen laatu voi.

Kaikella ystävyydellä tämä. =)
 

Yhteistyössä