Erilaisista asioista lapselle kertominen

["kahden äiti"]

Miten suoraan/totuuden mukaisesti kerrotte lapselle erilaisista asioista, kun lapse kyselee? Itse ole pyrkinyt kertomaan lapsen ikätason huomioon ottaen niin kuin asia on. En ole väistänyt kysymyksiä, mutta olen saattanut sanoa, että nyt täytyy vähän miettiä (jos on asia on vaikea / mielipiteitä jakava).

Samalla tavalla minullekin on asioita kerrottu lapsuudessani.

Nyt vain on alkanut mietityttää, kun olen kuullut miten vähän pari tuttua kertovat asioista lapsilleen. Esim. jos pihassa on kuollut lintu ja 4-vuotias kyselee, että mikä linnulla on nukkuuko se, herääkö se, niin tuttuni väistää kysymyksen ja vaihtaa puheenaihetta. Itse olisin kertonut, että lintu on ollut ehkä sairas tai lentänyt jotain päin ja on kuollut ja ei enää herää. Minusta on parempi, että esim. kuolemasta puhutaan, kun lapsi alkaa kysellä ja asiaa käsitellään pikku hiljaa sen mukaan mitä lapsi kyselee / haluaa tietää. Koska onhan se aika kova asia lapselle, jos kuolemasta kuulee ensimmäisen kerran, kun vaikka joku isovanhemmista tai muu läheinen kuolee...

Miten muuten vastaisitte lapsen kysymykseen, voiko setä ja setä tai täti ja täti mennä keskenään naimisiin ja asua samassa kodissa?

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Minä kerron lapselle vain samanlaisista asioista.

 

[Jätkä]

Olen aina vastaillut totuudenmukaisesti lapsen kysymyksiin, tietysti ikätasoisesti, en nyt ihan 4veelle alkaisi kuoleman yksityiskohtia luettelemaan yms,,

Tuosta täti+täti ja setä+setä asiasta olen tietysti kertonut totuuden, että on aivan luonnollista asua sen ihmisen kanssa jota rakastaa ja jonka kanssa on hyvä olla.

 

[Kerpele]

Toisissa asioissa ehkä vähän hassuttelen... "saunatonttuko se siellä kolisteli?"

Toiset asiat yritän kertoa mahdollisimman totuudenmukaisesti. "Se on kuollut, se ei enää liiku mihinkään" kun lapset näkivät isänsä tipauttavan hiiren hiirenloukusta pihalle ja kehottivat sitä juoksemaan. Mulle vaikeampaa kuin lapsille (omissa dramaattisissa mielikuvissani hämmentynyt pieni lapsi joka ei vaan voi käsittää että hiiri on kuollut, siis tuo suloinen pieni otus, ei enää koskaan liiku tai hengitä), he vain kysyivät että mitä sille hiirelle sitten tehdään. Ja kun kerrotaan että heitetään metsänlaitaan ja joku eläin saa siitä päivällistä, niin lapset ovat vaan että "aha" tai "aijaa" ja jatkavat jotain muuta puuhaa.

Ja homokysymyksiin nyt vastaan niin kuin asiat ovat. Se nyt ei minun mielestäni ole mikään hämmentävä asia, en ole missään vaiheessa edes ajatellut että mitä sanoisin asiasta lapsille.

 

["kolmen äiti"]

Yritän vastata lapsen kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti mutta lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.
Tottakai esim vauvan alkuun saattamiseen liittyviin kysymyksiin vastataan hieman eritavalla 9-vuotiaalle ja 2-vuotiaalle.

Ja esikoisen kysyessä hankalia, ehdotan monesti, että keskustelemme niistä kahden kesken (jotta pienemmät sisarukset eivät kuule ikäänsä sopimattomia asioita)