Erilainen yh...

Onko sellaisia jolla on avokki, puoliso, poika-/tyttöystävä kärsimässä tuomiota jostakin rikoksesta vankilassa? Tai vaikka vaan joku läheinen ihminen muuten vaan? Miten olette jaksaneet ja muutenkin kuinka arjen pyöritys sujui lapsen tai lasten kanssa yksin kotona? En tiedä et onko tää oikea palsta, mut aloitinpahan kuitenki tänne... En halua tarinoita syistä et miksi sai tuomion, vaan ihan et kuinka selvisitte raskaista vaiheista jne. jne. Itsellä mies vankilassa ja ajattelin, et josko löytyis kanssasisaria.
 
Lanella
Voimia. Kyllä se varmaan henkisesti on helpompaa, vaikka toinen on poissa, kuin että olisit jätetty yksin.
Lähtökohta yksinolemiselle kuitenkin vaikuttaa hyvin paljon, muodostuuko arjesta raskasta vaiko ei.

Jätettynä suruissaan on arki sellaista, että pahimmassa kriisissä en omin avuin selviä, mutta taas kun erossa on esimerkiksi työreissun takia, eikä viikkoihin ole mitään apua kotona, ei arki olekkaan mitään helvettiä, vaikka väsyttää voi alkaa.

Joku provo voi tulla tähän v-tuilemaan jotain, mutta tiedäthän itsekkin, että sinä et oo tehny mitään "pahaa" ja linnareissu ei ole mikään pakottava tarve erota itselleen hyvästä kumppanista.
 

Yhteistyössä