erektiohäiriö ahdistaa

Miten naiset selviätte miehen erektio-ongelman kanssa? Olen seurustellut 8kk 37v ihanan, älykkään ja hauskan miehen kanssa. Olemme molemmat lapsettomia. Ongelma on seksi. Alusta asti seksi hänen kanssaan on ollut vaikeaa. Yleensä miehen erektio lopahtaa viimeistään kun hän on sisälläni. Mitkään temput eivät auta. Alusvaatteet, hieronta, kosketus, suuseksi, ei mikään. Mies sanoo haluavansa minua ja sanoo, ettei vika ole minussa, vika on korvien välissä. Hän masturboi yksin ollessaan. Epämääräisesti hän on sanonut, että ongelmia on ollut ennenkin. Viime aikoina ymmärrykseni on loppunut ja olen erittäin ahdistunut asiasta. Tiedän, että se ei helpota asiaa hänelle yhtään. En pysty enää läheisyyteen miehen kanssa, ikävä olo tulee jo hänen kosketuksestaan. Mies kävi vähän aikaa sitten lääkärissä ja sai reseptin vaivaan, mutta pistin silti suhteen tauolle, koska välillä haluan olla hänelle jopa ilkeä. En tiedä kuinka pääsisin yli ja pystyisin uskomaan, että lääkkeen avulla ehkä asiat korjaantuisivat. Kenelläkään omia kokemuksia? Lääkkeiden avulla koko loppuelämäkö, ei kiitos.

 

Nyt olet toiminut hieman ajattelemattomasti, mutta toisaalta ymmärrän, että olet loukkaantunut ja hämmentynyt.
Sinun pitäisi kiittää Luojaa, että mies on mennyt lääkäriin. Potenssiongelmat ovat jopa tuossa iässä ihan fysiologisia. Vaikka mies miten haluaisi sinua, hän ei silti saa konetta toimimaan. Syitä on monia. Mainitsen muutaman:Liika yritys, liika rakkaus, liika arvostus, vanhat huonot kokemukset, liian iso siitin, jolloin verenkierto voi olla ongelma, alkava diabetes,valtimoissa voi olla alkavaa plakkimuodostusta ja monet monet muut häiriöt.
Mikään erektiolääke ei yksinään auta. Lisäksi tarvitaan halu ja kiihottuminen, jossa sinulle lienee määräävä rooli.

Olen varma, että kaikki onnistuu tuon uuden lääkkeen kanssa kun maltti riittää. Koetko lääkkeen jotenkin loukkaavana ja uhkana naisellisuudellesi? Jos näin, olet hakoteillä ja nyt loukannutkin miestä jo aika pahasti.

Jos rakkautta, yritäpä perääntyä ja aloita kuin alusta. Varaa aikaa, ole hellä ja luottavainen. Kaikki alkaa sujua. Jospa tietäisit kuinka yleinen ongelma tämä on ja toisaalta ei ongelma lainkaan.
On myös mahdollista, että lääkkeen käytön voi myöhemmin lopettaa, mutta mitä sitten jos ei voi. Jos ei ole oikeita ongelmia, sen voi tehdä jopa erektiolääkkeestä.

 

Tiedän, että ongelma on nyt tässä päässä ja mies on kiltti kun meni lääkäriin. Ehkä on vain liian myöhäistä. En koe lääkettä uhkana, kyse on siitä, että jatkuva yrittäminen 8kk ajan on saanut aikaan myös minulle ahdistuksen ja todellisen haluttomuuden. Mistä lääke nyt minulla oleviin ""erektio-ongelmiin""? Paljon huonoja kokemuksia ja pettymyksiä, josta on seurannut halu vain käpertyä itseensä. Tuntuu, että sängyssä pitää tehdä kaikki miehen ehdoilla ja yrittää kaikin tavoin saada tilanne optimaaliseksi hänelle. En ole voinut kertoa edes mistä itse pidän, koska pelkkä asennon vaihtaminen sai erektion lopahtamaan. Ehkä minulla ei vaan riitä henkinen kapasiteetti käsittelemään asioita. Silloin onkin parempi jättää ehkä koko suhde ennen kuin kukaan kärsii enempää.

 

että lopettaa sen onanoinnin välittömästi, jotta olisi enemmän paineita sun kanssa

 

Niin, onko kysymyksessä miehen erektiohäiriö, vai ehkä sinun ylisuuret odotukset seksistä sen määrästä ja tapeellisuudesta. Nykyään kun on onnellisuuden mittariksi noussu seksin ja orgasmien määrä.

Sejälkeen kun Tv aloitti Kauniit ja rohkeat, Ally mc Beal, Sinkkuelämää, Sinkut Nykissä, Levottomat, Salkkarit, yms ohjelmat, niin sitä keskeisemmäksi seksi on tullut ihmisten elämään. Lisäksi media alkoi luomaan asiantuntijahaastatteluineen nielikuvaa seksin autuaalliseksi tekevästä voimasta, niin senjälkeen tyytymättömyys seksin laatuun on noussut joillekin elämää suuremmaksi kysymykseksi.

Lähes päivittäin mediassa julkkikset jauhaa paskaa, kertovat elämänsä onnesta, rakastumisesta, erosta, uudesta suuresta rakkaudesta, elämäni miehestä, uudesta onnesta jne. Tänä päivänä baareissa notkuu epätoivoisia eronneita, karanneita, yksinhuoltajia, munahaukkoja, baarikärpäsiä, toisia naisia, salarakkaita, kissoja, jne. Eli juuri näitä median ja markkinavoimien uhreja.

On se kumma, kun tuhansia vuosia ollaan pärjätty ilman orgasmia, oraali- ja anaaliseksiä, orgasmeja jne, ja siitä huolimatta kansat eivät ole kuolleet sukupuuttoon.
Ennen avioiduttiin ja elettiin pari ja perhesuhteessa, hoidettiin lapset ja perhe, nyt hakeudutaan ""parittelusuhteeseen"" ja jos parittelu ei tuotkaan taivaallisia orkkuja ja onnea, niin sitten tarvitaan potenssilääkkeita ja psykoterapeutteja, tai erotaan ""epätyydyttävästä"" suhteesta.

 

Olen seurustellut aivan ihanan rakastettavan miehen kanssa toista vuotta eikä meillä vielä ole edetty seksiin asti. Kumpikaan ei ole halunnut, koska haluamme olla varmoja ja edetä ihmisinä ensin toistamme turkien ja kuunnellen.
Minua ihmetyttää, että olet ehtinyt puolessa vuodessa jo karkeasti pettyäkin. Kyse ei varmaankaan rakkaudestasi ensinkään. Jos rakastaisit, et ajattelisi noin ollenkaan.Lue mitä sinulle on kirjoitettu, ole niin kiltti ja lakkaa kiusaamasta miestä. On kohtuutonta, että kun mies hakee apua, sinä vetäydyt.

 

Sun itsesi nyt pitäisi mennä terapiaan, ehkä voisitte sitten käydä yhdessäkin joskus!

 

""viivi 35v""

Onko poissuljettua, että keskittyisitte Sinun tyydyttämiseesi? Ettekö voisi harrastaa seksiä niin, että mies tyydyttää Sinut hyväilemällä ja suulla, ja vaikka sen päälle onanoi itse?
Ei ole olemassa mitään yhtä lakisääteistä tapaa harrastaa seksiä, vaikka rajoituksia onkin. Tuntuu oudolta, että te koetatte epätoivoisesti toistaa jotain kaavaa, joka ei toimi. Eihän arkielämässäkään kukaan yritä päästä sillattomassa saaressa olevalle mökille autolla, joka ei ole amfibiokykyinen.

-.-

 

Nimerkki ""Terapia""! Olet k-pää ja voisit terapoida itsesi pois täältä.

 

Viiv, kirjoitit minusta hyvin ja tosi rehellisen tuntuisesti ongelmasta, joka sinua ahdistaa. Ja sen on lupa ahdistaa sinua! Onhan kyseessä ongelma, joka ei ole sinun, vaan tässä tapauksessa miesystäväsi, jonka olet tuntenut vasta alle vuoden.

En kyllä näe mitään syytä, miksi sinun pitäisi 35-vuotiaana ymmärtää tätä miestä loputtomasti! Tarkoitan, että minä en näe edes ""kilttinä sitä, että meni lääkärille"". Mielestäni hänen velvollisuutensa oli mennä lääkäriin - jos ei itsensä takia, niin sinun vuoksesi, jos haluaa suhdetta jatkaa. Millä oikeudella hän valjastaisi sinut seksittömään parisuhteeseen tuon ikäisenä - kun öööö ongelma on HÄNELLÄ. Ei sinulla ole mitään velvollisuuksia häntä kohtaan.

Besserwisser esitti todella hyvän näkemyksen!! Jos miehellä ei seiso, niin MIKSI mies EI tosiaankaan voi nähdä asiaa niin, että hän tyydyttäisi sinut muulla tavoin ja osoittaisi läheisyyttä siten??? Moniko mies odottelisi vastaavassa tilanteessa, jos nainen ei kykenisi yhdyntään?? Hah, ei monikaan - alle vuoden kestäneessä suhteessa.

Ole rehellinen itsellesi - kuten tunnutkin olevan. Sinä et tosiaan ole mikään itsekäs ihminen tai mitään muutakaan, jos toivot ja haluat suhteelta muutakin kuin kädestä kiinni pitämistä!

Ja minusta tuntuu, että mies ei ole rehellinen. Asiasta on varmaan vaikea puhua, mutta luulenpa, että tämä ongelma on ollut hänellä jo kauan.

 

Mielestäni vika ei ole sinussa. Eikä kai miehessäkään, vika on siinä että te ette sovi yhteen. Mies ei pysty tarjoamaan mitä sinä haluat.

Jotain vastaavaa kokeneena, jääköön tarkempi tilitys tekemättä, sanoisin että olet tehnyt oikean johtopäätöksen. Teidän kannattanee erota. Mies ei osaa eikä kykene sinua tyydyttämään, hän ei kiihota sinua. Tämä on sinulle tärkeää. Mikä velvollisuus sinulla on olla tällaisessa suhteessa. Ei kai se olisi oikein edes miestä kohtaan. Hän etsikööt naisen jolle tämä ei ole tärkeää tai jonka hän kykenee tyydyttämään.

 

Täsmälleen sama ongelma. Mies alkaa ""löystyä"" siinä vaiheessa, kun on sisälläni. Saa o:nkin, mutta silloinkin ""löysällä"". Minä en tietenkään tässä juuri mitään tunne. Kyllä täytyy myöntää, että monet kerrat on haluttanut niin, että kyyneleet on nousseet silmiin pettymyksestä, kun ei seksi ole onnistunut. Nyt mies sitten kävi lääkärissä, haki Viagraa. Katsotaan, onnistuisko sen kanssa.

Olemme nelikymppisiä, yhdessäoloa takana puoltoista vuotta. Mies on elämäni suurin rakkaus, en voi kuvitella, että jättäisin ikinä tällaisen vaivan takia. Tottakai tämä asia on välillä ahdistanut. Mutta täytyy tehdä, niinkuin sydän sanoo. Jos tuntuu siltä, ettet kestä, lähde. Jos rakkaus on suurempi, jää! Mitä muuta sitä voisi sanoa...?

 

Olen miettinyt samaa kysymystä; moniko mies suostuu olemaan juuri oloitetussa suhteessa 7-8kk, jossa seksielämä olisi samanlaista kuin naisella erektiohäiriöisen miehen kanssa? Jos vaikka penetraatiosta ei tule mitään tai nainen selvästi aina ahdistuisi seksistä? Luulen, että aika moni mies lähtisi lipettiin tai ongelmainen nainen menisi heti alkumetreillä lääkäriin. Naisen vain oletetaan ymmärtävän miestä loputtomiin, koska sen pitäisi olla geeneissä ja koska erektio-ongelma on niin hävettävä miehelle. En tarkoita, ettenkö tuntisi myötätuntoa miestä kohtaan, mutta on aika myös pitää huolta omista tarpeista ja mielenterveydestä.

 

Olen mietiskellyt jo pitkän aikaa jatkaakko suhdetta vai ei. Moni asia puhuu puolesta ja välillä olen varma, että saamme asiat luistamaan. Sitten jostain tulee tunne, että se tulee aina olemaan tälläistä ja tulee valtava halu vaan pötkiä pakoon koko suhteesta. Jos päätän jäädä, pelkään, että joudun painimaan tämän ongelman kanssa aina ja ikuisesti. Pitkässä juoksussa huono seksielämä ajaa ihmiset pettämään tms.

 

"" En tarkoita, ettenkö tuntisi myötätuntoa miestä kohtaan, mutta on aika myös pitää huolta omista tarpeista ja mielenterveydestä. ""

Sitähän nämä palstat ovat täynnä, omien tarpeiden vaatimista ja niiden puolesta puhumista. Oli tässä ketjussa joku järkeväkin vastaus.
Nykyajan seksikeskeisessä ajassa on perusongelma siinä, että heti hyökätään sänkyyn ja vaaditaan täydellisyyttä puolin ja toisin. Ei ihme, että on rikkinäisiä suhteita ja ihmisiä.

 

Kyllä sinä viivi nyt joudut itse katsomaan peiliin. Nyt teidän ongelmanne on, että miten parsitte suhteenne uudelleen kokoon. Ehkä olisi viisasta antaa miehelle mahdollisuus ymmärtäväisemmän naisen kanssa.

 

Katso netistä osoite tiikeritantra.net muistaakseni on osoite.
Menkää molemmat tantrahierontaan. Se auttaa.
Itse kävin viime syksynä, oli tosi hyvä kokemus.
Menin ihan samoista syistä, seksuaalinen haluttomuus.

Hieronta aukaisee chakran jossa toimii seksuaalisuus.
Itse hieronta ei ole seksiä.

 

Minä olin mieheni täysin vastaavassa tilanteessa kuutisen vuotta sitten. Kumppanini kalu ei seisonut silloin kuin piti... Meitä varmaan ahdisti yhtä paljon molempia.

Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen tilasin hänelle urologilta ajan ja passitin miehen sinne. En enää kestänyt. Nyt jälkikäteen tiedän että vika oli korvien välissä. Hän tuli tyytyväisenä viagraresepti taskussaan takaisin. Tottakai hänelle otti koville mennä lääkäriin, mutta hän halusi itsekin tehdä jotain asialle. Olimme (ja olemme edelleen) mielettömän rakastuneita.

Meidän seksielämä on MAHTAVAA!
Rohkeasti otat nyt härkää sarvista!

 

""??""

Ei aikamme ole mitenkään erityisen ""seksikeskeinen"". Ja oli tai ei, oleellista parisuhteeseeen liittyvässä seksissä on se, että kummankin osapuolen tarpeet tulevat likipitäen tyydytetyiksi, ainakin enimmän osan aikaa.
Ken ei välitä juurikaan seksistä voi hankkia itselleen parisuhdekumppanin, joka ei myöskään välitä seksistä, turha hänen on kiduttaa henkilöä, jolla on voimakkaista seksuaalisia tarpeita.
En ymmärrä, miksi yhteensopimattomuus seksiasioissa on sellainen jota pitäisi vain sietää, ettei vaan syyllistyisi ""omien tarpeiden vaatimiseen""? Eihän kukaan suosittele puheliasta ja seurallista henkilöä seurustelemaan täysin tuppisuun kanssa, josta tämä ei saa mitään irti, vain sen vuoksi, että ei pidä keskittyä omien tarpeidensa tyydyttämiseen.

-.-

 

[Edited by: admin on 18.4.2006 22:00]

 

Hei Viivi35,

Tiedän tarkalleen miltä sinusta tuntuu. Olen seurustellut kaksi vuotta miehen kanssa, jolla erektiohäiriö. Tulee todellakin sellainen olo, että mikä minussa on vikana kun tuo mies ei tahdo minua. Miehellä ei seiso koskaan esileikin aikana, vaan hänet on aina käsin tyydytettävä seisontakuntoon ja hän itse, minä en siihen kelpaa koska en osaa oikeita otteita. Yleensä erektio ei kestä kauaa ja hyvin usein käy niin että lopahtaa juuri kun on sisälläni.

Tiedän, että mies masturboi ja katsoo netistä seksiä. Sekin olisi minusta ihan ok, jos meillä olisi edes jonkinlaista seksiä. Masentaa ihan hirveästi, että mies vetää mielummin käteen kuin rakastelee minua.

Hän on hakenut viagraa ja käyttänytkin sitä ja ne seksikerrat ovat olleet hyviä. Jostain syystä hän ei kuitenkaan halua sitä Viagraa käyttää kovin usein. Muutenkaan hän ei ole mitenkään kovin seksuaalinen ihminen. Seksi ahdistaa häntä selvästi kovasti. Osasyyllinen olen minä, koska alussa tietenkin olisin halunnut seksiä mennen ja tullen ja hän ei. Siitä sitten tuli sanomista. Jostain syystä kuitenkin ollaan pysytty yhdessä, muut asiat ovat suhteessa ok.

Hän on valmis tyydyttämään minua käsin ja suulla, siitä ei ole valittamista. Olenko sitten jotenkin epänormaali, kun tuntuu ettei se riitä minulle? Haluaisin nimittäin oikeaa yhdyntää. Joskus kun aloitamme seksin ja taas ""vatkataan"" ja ei se nouse sieltä millään niin tulee ihan pettymyksestä kyyneleet silmiin ja tekee mieli käpertyä peiton alle itkemään. Sitä en kuitenkaan voi tehdä, koska miestä pitää ymmärtää ettei vaan tule lisää paineita asiasta, koska sitten ei ainakaan onnistu. Voi ahdistus.

En tosiaan tiedä miten tästä eteenpäin. Voimme keskustella aiheesta kylläkin, mutta ei se johda mihinkään. Mitään muutosta ei asioihin tule.

Perheestäkin ollaan puhuttu, mutta mitenkäs niitä lapsia tehdään.....

 

Jos mies vetää käteensä, eikä onnistu naisen kanssa, niin kysymyksessä ei ole fysiologinen vaiva, vaan vika on miehen korvien välissä.

Minusta nettiseksi yms pitäisi lopettaa, jos aikoo naisensa tyydyttää. Tarpeeksi kauan ilman, niin jopa seisoo?

 

[Edited by: admin on 18.4.2006 22:01]

 

Janne 5v on päässyt tietsikalle salaa.

 

Seurustelin 5v tällaisessa suhteessa alle kolmekymppisenä. Nyt, jos katsion taaksepäin, niin olisi kannattanut lopettaa ensimmäisen vuoden aikana.

Mies oli jotenkin kai lukossa, rakasti ja halusi minulle hyvää, mutta jännitti. Sitä kun sitten lähtee ""hoitamaan"" toisen jännittämistä ja itsetuntoa, niin lopputuloksena on suhde missä on isoja asioita joista ei voi puhua, ettei miehen itsetunto kärsi. Hyvin tuhoisaa molempien kannalta.

Kun erosimme, niin hän oli ensin rikki, mutta luulen että löysi sitten itsensä. Minulle taas jäi kammo herkkiä ja rakasvatia miehiä kohtaan, ja pystyin pitkään ihastumaan ainoastaan itsekeskeisiin kusipäihin, joiden tiedän pystyvän tyydyttämään tarpeensa kenen kanssa vaan jännittämättä. Nyt ehkä löytämässä jotain tasapainoa, mutta vieläkin kyllä ihastus lopahtaa saman tien, jos mies alkaa liian varhaisessa vaiheessa paljastaa herkkiä ja haavoittuvaisia puolia itsestään. (vaikka toki jokaisen naisen unelma olisi löytää vahva mies, joka uskaltaisi paljastaa sisimpänsä juuri hänelle).