Epäselvä puhe ja varpaillaan kävely

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huolissaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"huolissaan"

Vieras
3-v. poikamme on koko lapsuusiän kulkenut jatkuvasti varpaillaan. Vain harvoin käyttää koko jalkaa askellukseen. Lisäksi lapsen kielellinen kehitys on ollut verraten hidasta. Ensimmäinen sana tuli vasta lähempänä kahta ikävuotta ja vaikka nyt kolmevuotiaana puhuu jo lauseilla, on puhe huomattavan epäselvää. Läheskään aina en ymmärrä mitä lapsi tarkoittaa. Muuten poika on sosiaalisilta taidoiltaa aivan normaali joskin erittäin vilkas kotioloissa (suuremmissa ryhmissä ujostelee melko tavalla).

Muistelen lukeneeni jonkin lastenlehden kolumnin jossa nämä "oireet" liitettiin mahdollisiin oppimisvaikeuksiin myöhemmällä iällä. Onko kenelläkään mitään mielikuvaa tai muuta tietoa mistä mahtaa olla kyse? Kamalan huolissani en osaa tästä olla, mutta olisi mielenkiintoista tietää, kun opintojeni vuoksi juuri perehdyn lasten kielellisen kehityksen häiriöihin.
 
Kysy pääsisikö neuvolan kautta esim. toimintaterapiaan? siellä havaitaan kyllä ns. erikoiset toimintatavat jne. ja ohjataan sitten arvioinnin mukaan oikeaan tukimuotoon jos tarvetta.
 
Meillä varpaillaan kävelyyn puututtiin hyvin aikaisessa vaihessa, käytiin fysioterapiassa muista syistä siis. On sellaisia kenkiä jotka ohjaa jalan oikeaan asentoon. pyydä neuvolasta/lääkäristä lähete lasten fysioterapiaan, meillä auttoi hyvin nopeasti.Mitä nopeammin se hoidetaan kunton, sen parempi. Sillä varvastuksella voi olla siis jotain vaikutusta just liikkumisen ja muun motoriikan kehittymiseen ja siksi se on hyvä hoitaa.

Tuo puhepuoli on kai aika yksilöllistä, muy puheterapiassa käynti ei varmasti haitanne jos vaan sellaiselle pääsisitte. Se voi tehdä arvion tarvitseeko jotain apua, läheskään kaikki ei tarvii vaikka hitaammin puhe kehittyisikin.
 
Soitin suoraan puheterapeutille ja pääsimme jonoon.Sieltä suositus foniatrille ja diagnoosiksi saatiin puheenkehityksen erityisvaikeus. Voi olla oppimisvaikeuksia tiedossa.
 
onko lapsi joutunut kokemaan jotain pahaa, esim. vanhempien ero, uhkaileva vanhempi tmv

Kotiolot on olleet koko ajan tasapainoiset. Poika on kolmesta lapsesta keskimmäinen (isoveli 7 v. ja pikkusisko 3 kk) ja mitään isompia kriisejä ei ole ollut. Ei myöskään ole ollut vielä ulkopuolisessa hoidossa, vaan on saanut olla mummun hoidossa töissä ollessani, joten sieltäkään ei ole mitään ikäviä tilanteita tullut.

Tuota dysfasiaa olen miettinyt välillä itsekin, mutta sitten taas tuo varpistelu liittyy ilmeisesti myös autismiin. Toisaalta mitään muita autistisia piirteitä ei lapsella ole. Otan asian esille neuvolassa ensi viikolla. Tuli vain tänään tässä mieleen, kun lueskelen aiheesta tenttiä varten.
 
Dysfaiaa tai jotain muuta... Nämä diagnoosit voivat pienillä vaihtua melkein vuosittain. Lisäksi usein on "sekatapauksia" eli oireet eivät ole suoranaisesti esim vain dysfasiaa. Meillä puheenkehityksenerityisvaikeus ja lisäksi motorisia ongelmia. Kannattaisi kuitenkin hakeutua tutkimuksiin niin lapsesi saisi mahdollisimman nopeasti oikean kuntoutuksen - jos sitä tarvitsee. Meillä ei neuvola asiaan ottanut lainkaan kantaa vaan hakeuduin yksityiselle lääkärille. Meillä oli puheen kehitys myöhässä ja siitä syystä läksin viemään asiaa eteenpäin.
 
päivähoito voisi tehdä hyvää, kun pitää saada itseänsä ilmaistua vieraille. Mummu ja kotiväki ymmärtää, vaikka ei puhuisikaan selvästi, kun ovat oppineet lapsen ilmaisukeinot. Meidän esikoinen oppi ihan oikeasti puhumaan paljon paremmin viidessä päivässä kun olin synnyttämässä pikkuveljeä kun oli ollut isovanhemmilla hoidossa ja isin kans kahdestaan kotona pari viimeistä päivää ja oli pakko oppia ilmaisemaan itseään niin että muutkin kuin äiti ja isi ymmärtää! :)
 
[QUOTE="huolissaan";23462342]3-v. poikamme on koko lapsuusiän kulkenut jatkuvasti varpaillaan. Vain harvoin käyttää koko jalkaa askellukseen. Lisäksi lapsen kielellinen kehitys on ollut verraten hidasta. Ensimmäinen sana tuli vasta lähempänä kahta ikävuotta ja vaikka nyt kolmevuotiaana puhuu jo lauseilla, on puhe huomattavan epäselvää. Läheskään aina en ymmärrä mitä lapsi tarkoittaa. Muuten poika on sosiaalisilta taidoiltaa aivan normaali joskin erittäin vilkas kotioloissa (suuremmissa ryhmissä ujostelee melko tavalla).

Muistelen lukeneeni jonkin lastenlehden kolumnin jossa nämä "oireet" liitettiin mahdollisiin oppimisvaikeuksiin myöhemmällä iällä. Onko kenelläkään mitään mielikuvaa tai muuta tietoa mistä mahtaa olla kyse? Kamalan huolissani en osaa tästä olla, mutta olisi mielenkiintoista tietää, kun opintojeni vuoksi juuri perehdyn lasten kielellisen kehityksen häiriöihin.[/QUOTE]

Voi kuinka kuulostaa poikanne ihan samanlaiselta kuin meidän! Meillä tosin nuorempi versio, poika on 2v 3kk. Ensimmäinen sana tuli n. kaksivuotiaana, nyt sanoja on n. 20. Epäselviä moni niistä (esim. kaivinkone - kahhikii). Erittäin vilkas kotona, ryhmässä ujostelee. Ei ehkä varvasta ihan yhtä paljon kuin teidän poikanne, mutta ihan vähän väliä kävelee varpaillaan. Tänään oikein seurasin: joka kerta kun poika vaihtaa kävellen paikkaa, hän jossain välissä varvastaa (useimmiten hän kuitenkin juoksee).

Puheen suhteen meidän pojalle eniten tuottaa vaikeuksia mielestäni erilaisten äänteiden tuottaminen. Se näyttääkin hankalalta, ihan kuin poika ei oikein hahmottaisi miten suun pitää mennä. Jotain dysfasiaa olen alkanut miettiä, ehkä verbaalista dyspraksiaa? Joka tapauksessa aion pyytää lähetteen puheterapeutille, en usko siitä ainakaan mitään haittaa olevan.
 

Yhteistyössä