kateellinen
entinen jätkäkaverini nykynen tyttöystävä odottaa vauvaa,ja luultavasti syntyy pian,olen kateudesta ihan helvetin katkera,on kuitenkin ollut aikaa sulattaa asia jo juhannuksesta asti mutta ei vaan onnistu,nyt mieleeni on juolahtanut kaikki se mitä aika voi tuoda tullessa vielä vauvalle,esim että hän voi menehtyä,tai muuten vaan tapahtua jotain,lapsen kuuluisi olla minun eikä sen tytön,vaikka erosimme jo 5vuotta sitten mutta tämä asia riepoo mieltäni,haluan vaan koko ajna pahaa sille lapselle ja sen äidille. vaikka sen tiedän että se on väärin. olen jopa yrittänyt pilata sen lapsen perheen(siinä tosin en onnistunut edes pääsemään alkuunkaan) tää kateus on tehnyt minut sairaaksi ja vaikka joka aamu lupaan itselleni olla ajattelematta asiaa ni silti se on mielessä. onko jotain hoitoja vai onko minusta tullut mielisairas? 