Ensimmäinen IVF 2016

Heippa! Olen 31-vuotias nainen ja mieheni on 33. Olemme yrittäneet lasta luomusti kauan, lähes 10 vuotta. Alustavat tutkimukset tehty muutama vuosi sitten, ja silloin löytyi laparoskopiassa lievä endometrioosi, joka ei kuitenkaan kuulemma vielä selitä meidän kohdalla lapsettomuutta. Koin tutkimukset jostain syystä silloin raskaiksi, joten emme olleet vielä halukkaita lähtemään hedelmöityshoitoihin. Kesällä haimme lähetteen vihdoin uudestaan tutkimuksiin, ja helmikuun 2016 aikana todennäköisesti on ensimmäinen IVF. Aika hoidon suunniteluun on tammikuussa. Meillä siis siirrytään suoraan "järeimpiin" hoitoihin, koska lapsettomuus on kestänyt niin kauan.
Löytyisikö täältä muita ivf-hoitoihin jonottavia ensimmäistä raskautta toivovia? Olisi mukavaa vaihtaa kokemuksia ja tuntemuksia

 

Heippa! Olen 31-vuotias nainen ja mieheni on 33. Olemme yrittäneet lasta luomusti kauan, lähes 10 vuotta. Alustavat tutkimukset tehty muutama vuosi sitten, ja silloin löytyi laparoskopiassa lievä endometrioosi, joka ei kuitenkaan kuulemma vielä selitä meidän kohdalla lapsettomuutta. Koin tutkimukset jostain syystä silloin raskaiksi, joten emme olleet vielä halukkaita lähtemään hedelmöityshoitoihin. Kesällä haimme lähetteen vihdoin uudestaan tutkimuksiin, ja helmikuun 2016 aikana todennäköisesti on ensimmäinen IVF. Aika hoidon suunniteluun on tammikuussa. Meillä siis siirrytään suoraan "järeimpiin" hoitoihin, koska lapsettomuus on kestänyt niin kauan.
Löytyisikö täältä muita ivf-hoitoihin jonottavia ensimmäistä raskautta toivovia? Olisi mukavaa vaihtaa kokemuksia ja tuntemuksia

Moikka! Itse olen 29-vuotias nainen ja mieheni on 34. Olemme yrittäneet n.2 vuotta lasta tuloksetta ja diagnoosina on naisesta johtuva määrittämätön lapsettomuus. Meille tehtiin nyt elokuussa ensimmäinen inssi, jonka tuloksia odotellaan ja tämän jälkeen pääsemme myöskin IVF jonoon (koska toisessa munanjohtimessani on jotakin häikkää) eli hoidot alkavat varmaankin suurinpiirtein samoihin aikoihin teidän kanssa Itse ainakin odotan IVF hoitoja suht positiivisin mielin, koska niissä on kuitenkin melko hyvät onnistumismahdollisuudet ja eipä tarvitse tuhlata ns. turhaa aikaa inssiyrityksiin.

 

Heippa Cerezah! Kiva kuulla että löytyi heti ainakin yksi "kohtalotoveri"! Eli teillä on vielä mahdollisuus, että tästä vasta tehdystä inssistä onnistaa? No mutta hyvä että pääsette sitten Ivf-jonoon, jos ei onnista nyt, niin mahdollisuudet paranee! Mulla on yhdellä ystävällä lapsi syntynyt inssistä, ja toisella ystävällä Ivf-hoidolla, joten lähipiirissä on onnistuneita hoitoja. Mutta valitettavasti on myös muutamia jotka eivät ole onnistuneet, ja ovat sitten luopuneet lapsihaaveesta Saa nähdä miten rankat ne hoidot meille on, riippuu varmaan ihmisestä miten kokee hormonien heittelyt yms. Kiva olisi olla kuulolla tässä ennen hoitoja ja niiden aikana!

 

Juu, mahdollista on toki että tästä inssistä tärppäisi, mutta odotukset ei kyllä kovin korkealla ole, kun lääkäri sanoi että onnistumismahdollisuus on vain n.5-10% korkeampi kuin luomuyrityksellä, joka ei tosiaan ole tärpännyt kahteen vuoteen Piikittelin nyt Gonal-f pikkuannoksella 9 päivän ajan, ja siitä ei ainakaan tullut minkäänlaisia oireita. Toki sitten, kun munasoluja kypsytellään IVF:ää varten niin annos on lääkärin mukaan moninkertainen... saa nähdä minkälaisia oireita sitten tulee :/ mutta kaikkihan se on toki sen arvoista jos vielä jonain päivänä oman pikkuisen saisi! Itsekin olen kuullut monen monta tarinaa siitä, kuinka hoidoilla on onnistuttu saamaan lapsia. Yritän olla ajattelematta sitä toista puolta, että olisi myös mahdollista että näin onnekkaasti ei kävisi. Tietysti täytyy ajatella, että meillä molemmilla kun on ns. määrittämätön syy, niin miksipäs emme raskautuisi IVF hoidoilla

 

Ai siinä inssissä on niin pienet mahikset... No eipä ihmekään, että meidät passittivat suoraan IVF-jonoon! Jotenkin vaan odotukset ei super korkealla ole, koska en kertaakaan ole tämän lähes 10 vuoden aikana plussannut, joten jotain outoa siellä varmaan on Mut joo, ei todellakaan mitään tappiomielialaa nyt saa ruokkia, kun hoidot ei oo edes vielä alkaneet! Kaverilla napsahti ekasta IVF:stä, joten joskus niinkin!

 

Heippa! Olen 31-vuotias nainen ja mieheni on 33. Olemme yrittäneet lasta luomusti kauan, lähes 10 vuotta. Alustavat tutkimukset tehty muutama vuosi sitten, ja silloin löytyi laparoskopiassa lievä endometrioosi, joka ei kuitenkaan kuulemma vielä selitä meidän kohdalla lapsettomuutta. Koin tutkimukset jostain syystä silloin raskaiksi, joten emme olleet vielä halukkaita lähtemään hedelmöityshoitoihin. Kesällä haimme lähetteen vihdoin uudestaan tutkimuksiin, ja helmikuun 2016 aikana todennäköisesti on ensimmäinen IVF. Aika hoidon suunniteluun on tammikuussa. Meillä siis siirrytään suoraan "järeimpiin" hoitoihin, koska lapsettomuus on kestänyt niin kauan.
Löytyisikö täältä muita ivf-hoitoihin jonottavia ensimmäistä raskautta toivovia? Olisi mukavaa vaihtaa kokemuksia ja tuntemuksia

Moikka!

Täälläkin ensimmäiseen ivf hoitoon odotteleva. Ollaan yritetty jo myös melkein 10 vuotta, mut mitään ei ole tapahtunut. Meillä olisi ollut mahdollisuus 5 vuotta sitten inseminaatioon, mutta elämäntilanteeseen ei silloin se sopinut. Nyt sitten päätettiin että mennään loppuun asti. Neuvolasta saatiin lähete viime vuoden puolella lähete ja nyt ollaan siinä vaiheessa että olen aloittanut nenäsumutteen käytön tällä vkolla (meillä siis pitkän kaavan mukaan) ja jos kaikki menee nappiin niin huhtikuussa olisi se itse prosessi. Kumpikin on tutkittu ja mitään ei ns. ole löytynyt. Minä itse olen sairastanut kilpirauhasen liika ja vajaatoiminnan, joten sillä myös varmaan hieman merkitystä. Lääkitystä ei ole ollut vuosikausiin. Myös ylipaino on estänyt minua hakemasta hoitoihin, vaan sekin on korjattu. Tällä hetkellä hieman jännittynyt ja sekava mutta odottava olo kaikesta. Olen itse jo 35, mies on nuorempi.

 

Heipsan Eden84. Itsekin emmin aluksi tänne kirjoittaa, mutta lueskeltuani muiden kirjoituksia, ajattelin että vertaistuki on kuitenkin tärkeä kanava jakaa ajatuksia ja ehkä saada ja antaakin neuvoja. Lapsettomuus on ollut varmastikin koko ajan mielessä, välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta työkiireet ja parisuhteen epävakaus ja elämäntilanne on ehkä ollut syy lsottain siihen että hoitoihin ei lähdetty aiemmin tosissaan. Toisaalta, minulla on useita ystäviä, jotka pari vuotta tapaa,isesta, menivät naimisiin, rakensivat talon ja tekivät lapsia ja ovat nyt jo eri teillä, sillä suhteet eivät kestäneetkään niin suuria muutoksia kerralla. Sekin on ehkä pistänyt kapuloita rattaisiin ja pistänyt miettimään sitä, että halusin olla enemmän varmempi että tässä ollaan tosissaan. Toisaalta eihän sitä voi soltikään tietää. Nauroin tuossa yx päivä, kun aloitin sumutteiden käytön ja jossakin keskustelussa luki että joku oli saanit melkoisia kiukkupuuskia, niin sanoin avomiehelleni että "muista, josa alan kilahtelemaan, niin minä en välttämättä ole oma itseni", niin mieheni sanoi, että "on mulla korvatulpat ja pelttorit tallissa, jos niitä tarvin". Silloin tiesin yhä varmemmin sen että mies on täysillä mukana, kun sama mies olisi sanonut vuosia sitten, että painu muualle sitten siksi aikaa kärtyämästä.
Mietin tuossa että toivottavasti menis kaikki nyt sujuvasti. Menkkojen pitäis vissiin alkaa 5-10 päivää sumutteen alkamisesta, sitä jännällä nyt odottelen että alkaako ne ajallaan. Jännän ääressä, tässä siis.
Miten sinulla sumutteen jälkeen sujunut, tuliko menkat ajallaan? Mulla pitäis aloittaa ne pistokset Menopurilla, sit ekan ultran aikoihin.

 

Heippa taas! Mäkin oon ollut pääasiassa lueskelulinjalla pitkään, jotenkin en ole vaan jaksanut alkaa kirjoittelemaan, kun useimmat keskusteluryhmät on niin suuria, ja kirjoittelijat niin aktiivisia, ettei niissä oikeen pysy mukana... Ja kun hoidot eivät olleet alkaneet, niin ei niistä keskusteluista oikeen ymmärtänytkään mitään, kun kaikki käyttää lempinimiä lääkkeille yms. Mutta nyt kun homma etenee, niin tuntuu, että haluaa tosiaan jakaa asoita samassa tilanteessa olevien kanssa.
Se on varmasti hyvä että olette odottaneet hoitojen kanssa vakaata tilannetta suhteessa. On tää kuitenkin sen verran rankkaa aikaa, että samalla puolella on paras puolison kanssa olla. Meillä lapsettomuus on ollut yhdistävä tekijä, ja ollaan kyllä niin hitsauduttu yhteen, että vaikee olis kuvitella ikinä eron tulevan. Ja hyvä niin, ei ole itsestään selvyys, että näin käy.
Mulla alkoi menkat sumuttelun jälkeen täysin ajallaan, ja oli muutenkin lähes normaalit. Pari päivää pidempään jatkuivat kuin yleensä. Se oli vaan karseeta, kun Panadol ei vie mulla kipuja läheskään pois, enkä halunnut nyt ottaa ibuprofeenia, jos sillä on pienikin hedelmöittymistä heikentävä vaikutus. Normaalisti käytän aina buranaa, kun kivut on aika kovat menkkojen aikaan. No, toivottavasti nää oli vikat menkat!
Huomenna mennään siis punktion ajoitus käynnille, wish me luck! Toivottavasti saadaan punktio jo keskiviikolle, ja "istutus" perjantaille!! Sit olis jännää.... Mut kyllä myös se punktio vähän jännittää, kun tuntuu että jo normaali sisätutkimus on epämiellyttävää, saati sitten toi...

 

Heippa taas! Mäkin oon ollut pääasiassa lueskelulinjalla pitkään, jotenkin en ole vaan jaksanut alkaa kirjoittelemaan, kun useimmat keskusteluryhmät on niin suuria, ja kirjoittelijat niin aktiivisia, ettei niissä oikeen pysy mukana... Ja kun hoidot eivät olleet alkaneet, niin ei niistä keskusteluista oikeen ymmärtänytkään mitään, kun kaikki käyttää lempinimiä lääkkeille yms. Mutta nyt kun homma etenee, niin tuntuu, että haluaa tosiaan jakaa asoita samassa tilanteessa olevien kanssa.
Se on varmasti hyvä että olette odottaneet hoitojen kanssa vakaata tilannetta suhteessa. On tää kuitenkin sen verran rankkaa aikaa, että samalla puolella on paras puolison kanssa olla. Meillä lapsettomuus on ollut yhdistävä tekijä, ja ollaan kyllä niin hitsauduttu yhteen, että vaikee olis kuvitella ikinä eron tulevan. Ja hyvä niin, ei ole itsestään selvyys, että näin käy.
Mulla alkoi menkat sumuttelun jälkeen täysin ajallaan, ja oli muutenkin lähes normaalit. Pari päivää pidempään jatkuivat kuin yleensä. Se oli vaan karseeta, kun Panadol ei vie mulla kipuja läheskään pois, enkä halunnut nyt ottaa ibuprofeenia, jos sillä on pienikin hedelmöittymistä heikentävä vaikutus. Normaalisti käytän aina buranaa, kun kivut on aika kovat menkkojen aikaan. No, toivottavasti nää oli vikat menkat!
Huomenna mennään siis punktion ajoitus käynnille, wish me luck! Toivottavasti saadaan punktio jo keskiviikolle, ja "istutus" perjantaille!! Sit olis jännää.... Mut kyllä myös se punktio vähän jännittää, kun tuntuu että jo normaali sisätutkimus on epämiellyttävää, saati sitten toi...

Heippa taas! Mäkin oon ollut pääasiassa lueskelulinjalla pitkään, jotenkin en ole vaan jaksanut alkaa kirjoittelemaan, kun useimmat keskusteluryhmät on niin suuria, ja kirjoittelijat niin aktiivisia, ettei niissä oikeen pysy mukana... Ja kun hoidot eivät olleet alkaneet, niin ei niistä keskusteluista oikeen ymmärtänytkään mitään, kun kaikki käyttää lempinimiä lääkkeille yms. Mutta nyt kun homma etenee, niin tuntuu, että haluaa tosiaan jakaa asoita samassa tilanteessa olevien kanssa.
Se on varmasti hyvä että olette odottaneet hoitojen kanssa vakaata tilannetta suhteessa. On tää kuitenkin sen verran rankkaa aikaa, että samalla puolella on paras puolison kanssa olla. Meillä lapsettomuus on ollut yhdistävä tekijä, ja ollaan kyllä niin hitsauduttu yhteen, että vaikee olis kuvitella ikinä eron tulevan. Ja hyvä niin, ei ole itsestään selvyys, että näin käy.
Mulla alkoi menkat sumuttelun jälkeen täysin ajallaan, ja oli muutenkin lähes normaalit. Pari päivää pidempään jatkuivat kuin yleensä. Se oli vaan karseeta, kun Panadol ei vie mulla kipuja läheskään pois, enkä halunnut nyt ottaa ibuprofeenia, jos sillä on pienikin hedelmöittymistä heikentävä vaikutus. Normaalisti käytän aina buranaa, kun kivut on aika kovat menkkojen aikaan. No, toivottavasti nää oli vikat menkat!
Huomenna mennään siis punktion ajoitus käynnille, wish me luck! Toivottavasti saadaan punktio jo keskiviikolle, ja "istutus" perjantaille!! Sit olis jännää.... Mut kyllä myös se punktio vähän jännittää, kun tuntuu että jo normaali sisätutkimus on epämiellyttävää, saati sitten toi...

Ei muutakuin hirmuisasti tsemppiä tähän päivään. Ilmoittele sit kuulumisia.

 

Kiitos tsempeistä! Ihan hyvin meni käynti! Seitsemän hyvänkokoista follia oli molemmin puolin, ja lisäksi muutamia pienempiä. Saattavat kuulemma vielä kasvaa nekin. Huomenna illalla otan Ovitrel-irroituspiikin. Punktio ajoittui nyt siis torstaille. Se tietää viljelyä blastokysta-vaiheeseen saakka. Lääkäri sanoi blastokystavaiheeseen odottamisessa olevan hyviä ja huonoja puolia. Huonot puolet ovat, että alkion jakautumisen mahdollisuudet ovat huonommat maljassa kuin kohdussa, siksi siirto tehdään normaalisti aiemmin. Meillä sopiva päivä olisi lauantai, ja silloinhan ei julkisella olla töissä... Mutta hyvä puoli on kuulemma se, että jos alkio jatkaa jakautumista blastokystavaiheeseen, niin raskauden jatkumisen todennäköisyys on suurempi. Siina saadaan siis enemmän infoa meidän soluista. Eli en nyt tiedä ollako tyytyväinen vai ei...
Milloin teillä on siis pistosopetuskäynti?

 

Kiitos tsempeistä! Ihan hyvin meni käynti! Seitsemän hyvänkokoista follia oli molemmin puolin, ja lisäksi muutamia pienempiä. Saattavat kuulemma vielä kasvaa nekin. Huomenna illalla otan Ovitrel-irroituspiikin. Punktio ajoittui nyt siis torstaille. Se tietää viljelyä blastokysta-vaiheeseen saakka. Lääkäri sanoi blastokystavaiheeseen odottamisessa olevan hyviä ja huonoja puolia. Huonot puolet ovat, että alkion jakautumisen mahdollisuudet ovat huonommat maljassa kuin kohdussa, siksi siirto tehdään normaalisti aiemmin. Meillä sopiva päivä olisi lauantai, ja silloinhan ei julkisella olla töissä... Mutta hyvä puoli on kuulemma se, että jos alkio jatkaa jakautumista blastokystavaiheeseen, niin raskauden jatkumisen todennäköisyys on suurempi. Siina saadaan siis enemmän infoa meidän soluista. Eli en nyt tiedä ollako tyytyväinen vai ei...
Milloin teillä on siis pistosopetuskäynti?

Tuossa varmaankin on sekä hyvät että huonot puolet, mutta hieno homma että siellä on noinkin monta follia n.valmiustilassa. Torstaihin pitää siis jännittää. Onko sinulla ollut kipuilua kun follit on kasvaneet vai oletko muuten pystynyt elelemään normaalisti?

Toivotaan nyt että homma lähtee rullaamaan maljoissa.

Meillä ensimmäinen ultra olis 23.3:tta. Mietin tuossa että toivottavasti noi menkat nyt alkaisi ajallaan, eikä sen suhteen tulisi nyt mitään viivytyksiä.
Parina päivänä on kummallisesti huimannut, mut kai se on ihan normaalia tuon Suprecurin kanssa.

 

Moi! Parin päivän pistelyn jälkeen alkoi olla turvonnut olo alavatsassa. Siinä vaiheessa ajattelin vielä voivani vähän jumppailla kotona, mutta ei se enää hyvältä tuntunut, joten jouduin lopettamaan kesken. Nyt viimeiset kolme päivää on välillä tuntunut pieniä vihlaisuja ja turvotusta on myös tullut. Paineen tunne on myös melkoinen. Eilen kävin kävelyllä illalla, ja normaalissa reippaassa vauhdissa alkoi kunnolla hengästyttämään, niin piti hiljentää tahtia. Hengästymisen jälkeen huimasi hieman, hengittelin varmaan vähän liian kiivaasti. Väsyttänyt on myös tavallista enemmän. Mutta pääasiassa voisin sanoa, ettei ole ollut mitenkään rankka lääkitys, vaikka niin pelkäsin. Ystäväni, joka on myös saanut lapsen IVF:lla, kertoi irrotuspiikin aiheuttaneen hänelle valtavan tunnereaktion. Sitä odotellessa, kun tänään pistetään se!

Onko sulla yleensä ollut säännöllinen kierto? Mulla on, ja menkat alkoi 5 tai 6 päivää ennen ultraa. Mutta jännitti joo, että alkaako! Ootko muuten kuullu siitä, että Synarela itsessään parantaa raskauden mahdollisuuksia, varsinkin jos on endometrioosista johtuva lapsettomuus? Meille sanottiin, että välillä on tullut vastaan IVF-hoidossa olevia pariskuntia, joilla raskaus onkin lähtenyt alulle jo Synarelan aikana!

 

Hei Eden84
Menkat alkoivat eilen, joten toistaiseksi siis aikataulussa.

Juu, olen lukenut että on mahdollista tulla raskaaksi ko. aikana. Säästyisi ainakin osaksi koko prosessilta.

 

Moi! Hyvin meni punktio! Ei ollut karmea kokemus. Sattui vain vähän. Jännitti kyllä kovasti toimenpidehuoneeseen mennessä, mutta lääkkeillä sitten helpotti. 14 munasolua saatiin, eli ihan hyvä tulos! Nyt odotellaan tiistaihin, jos ei soittoa kuulu, mennään sovitusti klinikalle siirtoon. Pitkiä päiviä tulee olemaan...
Hyvä kun sullakin homma etenee niin kuin pitää!! Palataan ensi viikolla asiaan taas!

 

Moi kaikille, varovasti uskaltaudun mukaan kun tämä ketju näyttää minulle sopivammalta Olen 30 vuotias ja yrittämistä aloittajan kanssa saman verran eli 10 vuotta.

Hoitohistoriasta sen verran että 2009 clomit + terot ja niillä saatiin aikaiseksi useita kohdunulkoisia raskauksia Sen jälkeen itsellä oli olo että nyt riitti ja tänä vuonna päätimme yrittää uudelleen.

Olin alkuviikosta punktiossa jossa saatiin 7 solullista munasolua, niistä 4 hdelmöittyi ja 3 alkoi jakautumaan. Eli lopputulos että perjantaina siirrettiin 1 kahdeksan soluinen ja kaksi muuta kaveria meni pakkaseen.¨Nyt jännittää hitosti mutta yritän elää normaalisti. Tällä hetkellä lääkityksenä lutinus.

Minunkin mielestä punktio ei ollutkaan niin järkyttävä kuin kuvittelin

Missä päin olette hoidossa tai yksityisellä/julkisella?
Me ollaan keski-suomessa ja fertinovassa,

 

Heippa taas, ja mukavaa viikon alkua! Kiva kun tulit mukaan kirjoittelemaan Emmiina85! Tosi samat lähtökohdat ja ajoitus sullakin siis!! Ja jänniä aikoja nyt elelet!! Huh, toivottavasti kaikki menee hienosti!!! Milloin on verikoepäivä? Onko mitään oireita???

Mä oon kanssa nyt niiiiiin tulisilla hiilillä....!! Joutuu ihan taistelemaan, ettei soita klinikalle, ja tiedustele, että elääkö siellä yksikään??! Kauheeta odottaa vaan, että toivottavasti eivät soita. Sydän pysähtyy jokaisesta puhelimen kilahduksesta No, enää 1 vuorokausi kestettävänä. Mäkin aloitin eilen Lugesteronit. Sanoin just miehelle, että mielummin pistelisin vielä, kuin laittaisin noita pillereitä...

Mites teza, ylihuomenna ultra ja pistosopetus, eiks? Mitkä fiilikset?

Ainiin, Emmiina85 kysymykseen, asutaan pk-seudulla ja ollaan hoidossa Naistenklinikalla.

 

Voi vitsi, huomennako teillä Eden84 on siirto? Itse jännitin kanssa ihan älyttömästi hedelmöittyykö yksikään ja sen jälkeen että lähteekö jakautumaan Ootte kyllä saanu hyvän määrän kerättyä joten eiköhän siirto onnistu Itse kävin siirrossa kesken työpäivän ja oli tosi outoa sen jälkeen mennä vaan normaalisti töihin, tuntui siltä että teki mieli nostaa jalat ylös ettei alkio tipahda

Nyt on siis mulla meneillään pp3. Rinnat ja varsinkin nännit on tosi arat, mitään muita oireita ei ole. Paitsi että oon tosi herkällään ja kaikki asiat itkettää Varmaan johtuu kaikista hormooneista mitä pistetty yms. 2.4 pitäis tehdä kotitesti ja sit 4.4 verikoe. En kyllä malta varmaan tuonne asti odottaa

 

Ainiin, meidän klinikalta aina soitettiin että hedelmöittykö ja lähikö jakautumaan yms. Toisaalta helpottavaa mutta toisaalta huolestuin kun koko ajan tippui määrä

 

Huomenta! Tänään on siirto!! Ei ole tullut soittoa, joten varmaan siellä on kaikki kunnossa. Satasoluinen alkio siellä pitäisi siis odotella! Iltapäivällä mennään, ja kylläpä kädet hikoaa pelkästä ajatuksestakin! Mut ihanaa että homma etenee.
Ai teillä Emmiina85 on siis kotitestin teko ensimmäisenä? Naikkarin käytäntö on, että suoraan verikokeisiin 2 viikkoa punktiosta. Ja kuulemma normitestejä ei suositella tehtäväksi, sillä irrotuspiikki saattaa vielä aiheuttaa valheellisen plussan. Hassua miten erilaiset käytänteet. Sulla on kyllä vielä tosi pitkä aika odotettavana!! Meilä verikoe on jo 31.3., jos sinne asti päästään.

 

Voi vitsi, onnea siirtoon <3

Mulla oli irrotuspiikkinä pregnyl ja se puolittuu vuorokaudessa, annostus oli 5000 eli hoitajan mukaan huomenna pitäis olla poistunut kehosta kun pp5.

Minkäikäisiä alkioita sulle siirretään? Mulla oli 3 päiväinen ja ärsyttää kun täältä luin että pitkällä viljelyllä ehkä ois ollu paremmat mahikset :/ Seuraavaks kuulemma siirretään 2 jos tää ei onnistu.

Jännittää ihan hitosti ja mielialat vaihtelee koko ajan. Välillä oon varma että onnistu mut sit taas välillä et ihan sama, ei kuitenkaan onnistunu. :S kuluispa aika nopeemmin

 

Heippa!
Tää ketju tuntuu siltä, että voisin kirjoittaa. Meillä yritystä takana 4 vuotta inseminaatioita tehty 4 eikä plussan plussaa mutta ei oo löytynyt myöskään mitään vikaa. Meillä nyt menossa eka ivf naistenklinikalla. Punktio tehtiin viikko sitten ja torstaina siirrettiin alkio piina päiviä elellään . Verikokeisiin meen 29.3 ja tuloksista soitetaan 31.3

 

Huomenta taas! Kivaa, täällä on nyt kolme piinailijaa, ja kohta myös neljäs (Teza)!! Tervetuloa juttelemaan Tähti87!
Emmiina85, no sittenhän on ihan selkeää, miksi myös kotitestin voitte tehdä! Meillä oli Ovitrel irrottajana, joten siinä vissiin vaikutus kestää pidempään. Jotenkin tuntuu että olisi kiva tehdä perinteinen testi kotona, ja saada edes kerran elämässä nähdä siinä se +. Ehkä teen sen verikokeen jälkeen huvikseen, jos kokeissa todetaan plussa.
Meillä oli siis tosiaan eilen siirto, ja täytyy sanoa, ettei parempia uutisia olisi voitu saada. 14 solusta 10 oli hedelmöittynyt, ja jopa 7 oli jaksanut blastokystivaiheeseen saakka!! Hyvälaatuisia ilmeisesti olivat, nyt siirrettiin siis yksi ja 6 meni pakkaseen. Voi siis hieman helpommin hengittää, kun jos tästä ei vauvaa tule, niin muutama on kuitenkin jemmassa. Blastokystihän on siis jo 5pvän ikäinen alkio, jolla on ilmeisesti 100 solua. Pitkässä viljelyssä on kuulemma riskit, ettei kohtuolosuhteissa raskauteen saakka muuten selvinneet alkiot välttämättä selviä maljassa niin pitkälle. Mutta jos alkio on niin vahva että selviää tuohon asti maljassa, on kuulemma raskauden todennäköisyydet paremmat kuin aikaisemmassa siirrossa. Olen nyt todella toiveikas, että tämä saattaa onnistua, pitäisi varmaan hieman palata maan pinnalle ja valmistautua myös pettymyksen mahdollisuuteen....

 

Ainiin, pitikin kysymäni, että onko teillä siirron jälkeen tullut haalean vaalean ruskeaa niukkaa vuotoa? Mulla tuli eilen ja nyt aamulla, ja mietin että onko ihan normaali juttu... Selvästi on siis ruskeaan taipuvaa normaalin valkoisen luteaalivuodon sijaan.

 

Kuulostaa hyvältä Eden84! Tosi hyvä saalis!

Mulla ei tullut vuotoa siirron jälkeen mutta lapuissa jotka sain klinikalta niin luki että normaalia jos tulee Eli ei hätää.

Mulla on jotenkin välillä tosi pettynyt olo että ei tästä mitään tuu ja välillä taas kuulostelen oireita yms
Mikä sulla oli tukilääkityksenä?
Mulla on tuo Lutinus joka luultavasti tekee mut ihan heikkohermoiseksi, itkettää yms. Huoh

tähti87 Onko sulla ollut mitään oireita? Meillä on melkein sama siirtopäivä, mulla siirrettiin perjantaina

 

Kuulostaa hyvältä Eden84! Tosi hyvä saalis!

Mulla ei tullut vuotoa siirron jälkeen mutta lapuissa jotka sain klinikalta niin luki että normaalia jos tulee Eli ei hätää.

Mulla on jotenkin välillä tosi pettynyt olo että ei tästä mitään tuu ja välillä taas kuulostelen oireita yms
Mikä sulla oli tukilääkityksenä?
Mulla on tuo Lutinus joka luultavasti tekee mut ihan heikkohermoiseksi, itkettää yms. Huoh

tähti87 Onko sulla ollut mitään oireita? Meillä on melkein sama siirtopäivä, mulla siirrettiin perjantaina

Jotain tuntemuksia alavatsassa on ajoittain, voi olla kuvitelmia. Rinnat tuntui aroilta pari päivää sitten. Muita oireita en osaa oikein sanoa... mulle nousi kuume alkion siirron jälkeisenä päivänä. Ja sitä oon pohtinut että meniköhän tää magia tässä... meillä kun ei suoraan mennyt mitään pakkaseen vaan kaksi jäi vielä viljelyyn jotka toivottavasti saadaan pakastettua. Onko sulla oireita ? Mulla menee nyt tukilääkityksenä lugersteron 3 * 200mg. Toivottavasti tarraa kovin kiinni. Mua niin haluttaisi tehdä testi mutta mullakin oli ovitrelle irrotuspiikkinä niin en tiedä viitsinkö jos antaa väärän plussan...