Toggle sidebar

Ensi rakkaus joka ei koskaan kestä vai kestääkö sittenkin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja moona81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
moona81

moona81

Aktiivinen jäsen
19.01.2010
5 822
1
36
Kuopio
Juurikin tajusin... ensi vuonna seurustelua miulla ja miehellä tulee täyteen jo 20 vuotta.

On meillä ollut alamäetkin useimmin johtuen minusta. Mutta niistä on selvitty.

Vieläkin yhdessä sen oikean ensirakkauden kanssa. Ja en osaisi kuvitellakkaan elämää ilman häntä.

Ei se elämä ole täydellistä nytkään. Mutta en voi parempaa toivoakkaan.

Joten ensi rakkaus iski 13 vuotiaana. Ja tässä edelleen ollaan
 
=) hienoa, onnea teille. Miksei se ensirakkauskin voisi kestää?
Juuri sellaiset pitkän yhteisen tien kulkijat, jotka ovat ns. alusta asti olleet yhdessä,
ovat varmaan kokeneet niin paljon yhdessä, kasvaneet yhdessä, että se voi olla niin tiivisti yhteenliittävä tekijä, että rakkaus kestää, vaikka sitä koeteltaisiinkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kävit sit tollasen kertomassa;28024436:
Siinäpä sit olet, mutta kyllä ton ikäsen kuuluu jo osata kirjoittaa ensirakkaus. Miehes häikästyy joka päivä sun älystäs!
Click to expand...

Ja siun tuleva kumppani toivon mukaan jaksaa siun takertumisen jokaiseen pieneen asiaan. Tokikaan ei ole tarvetta olla onnellinen syystä. Ehdottomasti aina pitää löytää se negatiivinen asia. Ja ehdottomasti tuoda se esille.

Muutenhan itse olisi mitätön nolla. Miksi olla olemassa. Jos ainut asia elämässä olisi puuttua keskustelupalstalla yhteen kirjoitusvirheeseen.

Mutta äidinkielentaitajat ja opettajat kiittävät sinua. Joten loppujen lopuksi ei mennyt tuokaan kommetti hukkaan :)
 
Jos mulla olis ollut teininä ensirakkaus, ei ollut, niin ei varmasti olisi kestänyt. En tajua ettei koskaan muka tunnu että pitäisi saada kokeilla muutakin ja varsinkin vapautta. Yhdessä lapsesta saakka kuulostaa lähes ahdistavalta.
 
  • Tykkää
Reactions: moona81
Minun ensirakkaus on tuo vieläkin vierellä kulkeva ukko.
Olin 17v kun tavattiin.Ukko 20v.
Tässä sitä 25v ja kohta 8 lasta myöhemmin voi vaan ihmetellä josko joku olis silloin aikanaan
moista kertonut- olisinko uskonut?
 
  • Tykkää
Reactions: moona81
[QUOTE="vieras";28024458]Jos mulla olis ollut teininä ensirakkaus, ei ollut, niin ei varmasti olisi kestänyt. En tajua ettei koskaan muka tunnu että pitäisi saada kokeilla muutakin ja varsinkin vapautta. Yhdessä lapsesta saakka kuulostaa lähes ahdistavalta.[/QUOTE]

Mua ei ole vielä 15 vuoteen ahdistanut. :) Vapauttakin on ollut sopivasti, kun ollaan opiskeluaikoina asuttu välillä eri paikkakunnilla.

Mulle ei tule sellaista fiilistä, että tarvitsisi päästä kokeilemaan muita, mulla ei syty mikään lamppu edes hyvännäköisen miehen kohdatessani, että pitäisi päästä "kokeilemaan" sitä. Ajatus siitä, että päästäisi vieraan miehen iholle tai ottaisi siltä vaikka suihin, enemmänkin puistattaa. Enkä edes ole mikään siveyden sipuli, omassa parisuhteessa meillä on mahtavaa seksiä. Kaikenlaista on kiva kokeilla oman luottokumppanin kanssa.

Toisen ihmisen "kokeileminen" tai "testiajo" eli pääasiassa yhden illan suhteet kuulostavat mun korvaan kurjalta. En haluaisi itsekään olla kertakäyttöinen. En kylläkään tuomitse niitä, jotka niin tekevät, kunhan mun ei itse tarvitse tehdä niin. :) Jokainen tavallaan.

Jos mieheni kuolisi tai pettäisi, pitäisi ehkä totutella ajatukseen jostakusta muusta miehestä, muuten olen tyytyväinen.
 
Mä seurustelin 1,5 vuotta erään pojan kanssa, kunnes vaihdoin tähän nykyiseen. Eli ei ihan ensirakkaus, mutta liki kuitenkin :). Ja 20 vuotta ollaan oltu yhdessä, 16-vuotiaasta saakka. Kyllä mä joskus mietin, että onko multa jäänyt jotain kokematta ja näkemättä, olisinko mä voinut päätyä elämässäni johonkin muuhun tilanteeseen jos ei oltais roikuttu yhdessä jne. Mutta en mä siltikään kadu mitään. Jos olisin jatkanut seurustelua tuon ekan kanssa, olisin todennäköisesti tänä päivänä narkomaani kuten hänkin. Ja tämä nykyinen on kaikin puolin kiltti ja luotettava jne. En näe syytä vaihtaa :).
 
[QUOTE="jojo";28024837]Mua ei ole vielä 15 vuoteen ahdistanut. :) Vapauttakin on ollut sopivasti, kun ollaan opiskeluaikoina asuttu välillä eri paikkakunnilla.

Mulle ei tule sellaista fiilistä, että tarvitsisi päästä kokeilemaan muita, mulla ei syty mikään lamppu edes hyvännäköisen miehen kohdatessani, että pitäisi päästä "kokeilemaan" sitä. Ajatus siitä, että päästäisi vieraan miehen iholle tai ottaisi siltä vaikka suihin, enemmänkin puistattaa. Enkä edes ole mikään siveyden sipuli, omassa parisuhteessa meillä on mahtavaa seksiä. Kaikenlaista on kiva kokeilla oman luottokumppanin kanssa.

Toisen ihmisen "kokeileminen" tai "testiajo" eli pääasiassa yhden illan suhteet kuulostavat mun korvaan kurjalta. En haluaisi itsekään olla kertakäyttöinen. En kylläkään tuomitse niitä, jotka niin tekevät, kunhan mun ei itse tarvitse tehdä niin. :) Jokainen tavallaan.

Jos mieheni kuolisi tai pettäisi, pitäisi ehkä totutella ajatukseen jostakusta muusta miehestä, muuten olen tyytyväinen.[/QUOTE]

Teinistä saakka koko elämä yhdessä vastaan yhdenillan suhteet ja testiajot ja kertakäyttöisyys. Muuta ei tietenkään osaa kuvitella, ymmärrän. Niinpä niin.
 
Tapasin mieheni, kuin oli 18v. Siitä reilun vuoden päästä naimisiin ja tänä vuonna tulee 14 hääpäivä + jos kaikki menee hyvin, meillä pitäisi olla keväällä toinen nyytti talossa. Eka lapsi on koululainen.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa