V
"vieras"
Vieras
Lapseni ei ole lihava. Näyttää ihan hoikalta/sopusuhtaiselta, eikä tämä ole vain äidin mielipide. On aina ollut ikäisekseen kookas ja aikuisten bmi:hin verraten, niin varmaan lapsen bmi olisi noin 24,5-26.
Lapsi liikuu todella paljon. Päiväkotiulkoilut tottakai. Kerran viikossa 2h uimahallissa ja joka torstai 45min "tenavajumppa". Iltaisin ulkoillaan paljon ja viikonloppuisin voidaan olla 4-5h ulkoilemassa ja kesällä koko päivä.
En myöskään usko, että kovin monen 5,5vuotias lapsi hiihtää 10km lenkin.
Meillä on normaalia kotiruokaa, eikä todellakaan lapsi saa mitään mäkkihöttöä, kuin joskus. Lapsi on ennemmin jopa pieniruokainen, koska monina päivinä ei hoitopäivän jälkeen syö illan aikana mitään muuta kuin pari ruokalusikallista päivällista ja iltapalaa ei usein halua.
Nyt moni varmasti ajattelee, että "no sä äitinä tiedät totuuden, joten mitä sä neuvolan sanomisista välität"..
Mä olen itse sairastanut syömishäiriötä lähes koko elämäni. Mulla on myös heikko itseluottamus. Mä edelleen joskus oksentelen ruokia, pidän syömälakkoa ja saatan itkeä tuntitolkulla läskejäni, vaikka olen normaalipainoinen.
Sanat ylipainoinen,lihava,läski jne ovat pahinta mitä voin kuulla.
Jos neuvolantäti vihjailisi vähänkin jotain ylipainoon viittavaa, niin mulle se olisi maailmanloppu. Mä en välttämättä sulattaisi sitä asiaa ikinä ja se voisi vaikuttaa myös minun äitinä oloon.. En halua, että lapsi saa mitään viitteitä ylipainosta tms, koska suuri riski on että hänkin saa syömishäiriön jne. Vielä kun on tyttö.
Lapsi on ollut viimeksi neuvolassa 3,5-vuotiaana. Rokotukset ollaan otettu yksityisellä.
Lapsi liikuu todella paljon. Päiväkotiulkoilut tottakai. Kerran viikossa 2h uimahallissa ja joka torstai 45min "tenavajumppa". Iltaisin ulkoillaan paljon ja viikonloppuisin voidaan olla 4-5h ulkoilemassa ja kesällä koko päivä.
En myöskään usko, että kovin monen 5,5vuotias lapsi hiihtää 10km lenkin.
Meillä on normaalia kotiruokaa, eikä todellakaan lapsi saa mitään mäkkihöttöä, kuin joskus. Lapsi on ennemmin jopa pieniruokainen, koska monina päivinä ei hoitopäivän jälkeen syö illan aikana mitään muuta kuin pari ruokalusikallista päivällista ja iltapalaa ei usein halua.
Nyt moni varmasti ajattelee, että "no sä äitinä tiedät totuuden, joten mitä sä neuvolan sanomisista välität"..
Mä olen itse sairastanut syömishäiriötä lähes koko elämäni. Mulla on myös heikko itseluottamus. Mä edelleen joskus oksentelen ruokia, pidän syömälakkoa ja saatan itkeä tuntitolkulla läskejäni, vaikka olen normaalipainoinen.
Sanat ylipainoinen,lihava,läski jne ovat pahinta mitä voin kuulla.
Jos neuvolantäti vihjailisi vähänkin jotain ylipainoon viittavaa, niin mulle se olisi maailmanloppu. Mä en välttämättä sulattaisi sitä asiaa ikinä ja se voisi vaikuttaa myös minun äitinä oloon.. En halua, että lapsi saa mitään viitteitä ylipainosta tms, koska suuri riski on että hänkin saa syömishäiriön jne. Vielä kun on tyttö.
Lapsi on ollut viimeksi neuvolassa 3,5-vuotiaana. Rokotukset ollaan otettu yksityisellä.