en tunnista lastani enää

[harmailee]

hänestä on tullut ihan outo... 1,8 vuotias poikani. kiusaa ja tönii muita sekä kiukkuaa minkä kerkeää... tää mamma ei pysy perässä... mihin katosi se pieni ja herkkä poika joka leikitteli ja nauroi. nyt tämä vain kiukkuaa.... hoidostakin tulee vaan negatiivista palautetta. taas on tyrkitty, raavittu, kiusattu...ja tuon ikäinen! en todellakaan enää tnnista lastani. ihan kuin joku demoni olisi vaihtanut suloisen pienen poikani johonkin kamalaan otukseen.... :'( :'( :'(

 

[annukka83]

Se on sitä uhmaikää...
Siitä ku ei voi kukaan laistaa...
Joillakin se on vakavampaa.
Meillä ei onneksi esikko ole viel tarhassa,mut kiusaa kuitenkin pikkuveikkaa ja äitiä. JA mitään ei usko.

 

[Miskan äiskä]

Uhmaikä taitaa pukata päälle ja jos hoitotäti on yhtään perillä lapsista, niin kyllä hänen pitäisi tietää ja osata neuvoa ja antaa myös positiivista palautetta. Rajoja ja rakkautta peliin ja pitkää pinnaa, niin kyllä se siitä. Tsemppiä ja jaksamista.

 

[Himpula 03]

=) juu, uhmaa se on. Nyt tarvitaan pitkää pinnaa, eli sitä rauhallista ja rakastavaa mutta samalla jämäkkää otetta lapseen. Eli alle kaksi vuotias on vielä niin pieni, että arestihuone tai nurkka ei toimi. Hänet pitää rauhottaa sylissä tai jättää riehumaan siihen missä riehuu ja kun rauhottuu niin sitten voi asiasta keskustella...siitä se pikkuhiljaaa..... :hug: