Äiskä-76
Kirjotin tunteistani "vauva"- otsikon alle kun en huomannut kattoa näitä eri "kategorioita". Jaksatteko käydä siellä lukemassa ja antamassa vinkkejä? Kiitos! 
Angela
Meillä on vähän sama tilanne.
Sikäli koomista, että kun aloimme seurustella (vuonna papu) tilanne oli aivan erilainen. Mies olisi bailannut kaikki viikonloput ryypäten tietysti sunnuntaihin asti. Lapsen syntymä ei juuri muuttanut tilannetta. Vähitellen rauhoittui onneksi itse. Älysi kaiketi ettei ole ikinuori ja ettei ole lapsellekaan kauhean kivaa herätä aamulla pissalle ja kompastua vessan lattialle sammuneeseen isukkiin.
Nykyisin siis ukko ei käy juuri muualla kuin töissä ja verstaalla. Oma yritys pitää kiireisenä, eikä aikaa pahemmin muuhun ole. Lisäksi minun työni on melkoisen sitovaa, joten vapaat viikonloput ovat todella harvassa. Lapsenvahtiakin on vaikea saada.
Viimeiseen kolmeen vuoteen en ole mieheni menoista juuri valittanut. Ei ole ollut aihetta, koska käy niin harvoin kaljalla. Töitähän ei lasketa. Mutta annas olla jos itse olen menossa jonnekin. Siitähän "riemu" syntyy! Mies ei halua, että käyn yksin ulkona. Tai enhän minä yksin käy, tyttökaverieni kanssa tietysti. Mutta sepäs se onkin kun hän pitää näitä kavereitani epäluotettavina. Yksi on kuulemma pettäjä ja toinen on hakupäällä oleva sinkku. Sehän tekee minustakin samanlaisen, eikö vaan...
Viimeksi olen ollut yksin ulkona noin 1.5 kk sitten. Senkin reissun mies sabotoi järjestämällä riidan ennen lähtöä ja koska lähdin siitä huolimatta, lähetteli hän v-maisia tekstiviestejä puhelimeeni koko illan.
Varmin tapa tuhota suhde, on alkaa rajoittaa toisen elämää.
Sikäli koomista, että kun aloimme seurustella (vuonna papu) tilanne oli aivan erilainen. Mies olisi bailannut kaikki viikonloput ryypäten tietysti sunnuntaihin asti. Lapsen syntymä ei juuri muuttanut tilannetta. Vähitellen rauhoittui onneksi itse. Älysi kaiketi ettei ole ikinuori ja ettei ole lapsellekaan kauhean kivaa herätä aamulla pissalle ja kompastua vessan lattialle sammuneeseen isukkiin.
Nykyisin siis ukko ei käy juuri muualla kuin töissä ja verstaalla. Oma yritys pitää kiireisenä, eikä aikaa pahemmin muuhun ole. Lisäksi minun työni on melkoisen sitovaa, joten vapaat viikonloput ovat todella harvassa. Lapsenvahtiakin on vaikea saada.
Viimeiseen kolmeen vuoteen en ole mieheni menoista juuri valittanut. Ei ole ollut aihetta, koska käy niin harvoin kaljalla. Töitähän ei lasketa.
Mutta annas olla jos itse olen menossa jonnekin. Siitähän "riemu" syntyy! Mies ei halua, että käyn yksin ulkona. Tai enhän minä yksin käy, tyttökaverieni kanssa tietysti. Mutta sepäs se onkin kun hän pitää näitä kavereitani epäluotettavina. Yksi on kuulemma pettäjä ja toinen on hakupäällä oleva sinkku. Sehän tekee minustakin samanlaisen, eikö vaan...Viimeksi olen ollut yksin ulkona noin 1.5 kk sitten. Senkin reissun mies sabotoi järjestämällä riidan ennen lähtöä ja koska lähdin siitä huolimatta, lähetteli hän v-maisia tekstiviestejä puhelimeeni koko illan.
Varmin tapa tuhota suhde, on alkaa rajoittaa toisen elämää.
Kaupallinen yhteistyö: Storytel