V
vierailija
Vieras
Jos asuisimme sodan runtelemassa maassa ja mahdollisuus paeta olisi vain yhdellä perheenjäsenellä, todennäköisesti vaaralliselle pakomatkalle lähtisi yhteisestä päätöksestä mies. Kun hän olisi päässyt turvalliseen maahan, hän voisi perheenyhdistämisen kautta järjestää turvallisemman kuljetuksen muille perheenjäsenille. Vaikka sen onnistuminen ei olisi varmaa, en silti toivoisi että koko perhe kuolee kun kaikkien pakomatkaan ei ole varaa. Itse en hevillä lapsesta eroon lähtisi, mutta arvostaisin jos mies olisi valmis sellaiseen uhraukseen pyrkiessään järjestämään turvallisen tulevaisuuden meille kaikille. Kun mies lähtisi, en jäisi asumaan lapsen kanssa yksin taloon vaikka sellainen jäisikin perheen käyttöön, vaan hakeutuisin asumaan jonkun sukulaisen luokse. Isommassa porukassa tuntuisi turvallisemmalta. Talon saisi siis hyvinkin myydä. Tällainen ratkaisu on siis minusta hyvinkin ymmärrettävä ja järkevä, eikä tarkoita sitä että vaimo ja lapset on vaan hylätty. Itse kannattaisin sitä täysin tasa-arvoisessa suhteessa. Mutta muslimimies ei voi tässä asiassa toimia teidän joidenkin mielestä millään tavalla oikein. Jos lähtee pakomatkalle yksin, hylkää perheensä. Jos lähtee matkaan perheen kanssa ja vaarallisella matkalla jotain sattuu, mies on syyllinen perheenjäseniensä kuolemaan. Aina löytyy syy vihata ja tuomita.
Olettakaamme kuitenkin että esimerkkisi olisi jokin sellainen, joka on kiistatta tuomittava. No vastakysymyksenä voisi heittää, mitä mieltä sinä olet niistä tuhansista perheenisistä, jotka Suomessa hakkaavat vaimojaan ja lapsiaan? Olet itsekin suomalainen, joten oletko siis näihin turvapaikanhakijoihin soveltamasi logiikan mukaisesti syyllinen siihen, että jotkut toiset suomalaiset syyllistyvät vääryyksiin ja julmuuksiin?
Miksi lähtisitte pohjoismaihin turvaan?
Eikö turvapaikkoja löydy lähempää?
Jos meidän perhe olisi vastaavassa tilanteessa menosimme lähimpään maahan tai leitille turvaan.
Emme todellakaan vasrantaisi yhdenkään perheenjäsenen henkeä jonkun paremnan elintason toivossa!