En minä vaan uskaltaisi...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rv0+0
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

rv0+0

Vieras
Huvittaa välillä, kun lukee vauvakuume/lapsettomuuspalstaa, kun ihmiset plussaa niin sitä ollaan heti niin raskaana niin raskaana.. Viikkoja on hätinä 4 kasassa niin on laitettu tikkerit, jossa on montako päivää/viikkoa synnytykseen.Ja on päätetty vaunun värit ym.

Valitettavaa vaan on, että moni raskaus päättyy ennenkuin se on kunnolla päässyt alkamaan. Malttia vähän ihmiset! Pudotus maan pinnalle on raju!
 
En julistanut raskauttani kun plussasin, mutta suodaan se ilo niille jotka niin haluaa tehdä, ei se ole mitenkään minulta pois, ilotsen heidän puolestaan. Ei aina kannata olla kauhea pessimismi päällä. Iloitkaa vain raskautuneet ihan omalla tavallanne heti tai myöhemmin =)
 
Varsinkin jos plussatulokseen on ollut pitkä ja kivinen tie, mutta sitä suurempi riski on (yleensä) keskenmenoon. Itse en ole km kokenut, mutta jotenkin ajattelen, että olisi vielä vaikeampi siitä kertoa, kun ensin on ilmottanut raskaudestaan. nyt puhun siis just näistä rv 4,5,6
 
Kuten jo tuolla aiemmin mainitsin etten omaa raskauttani kertonut kenellekkään ennen kuin joku kysyi huomattuaan vauvamahani. Ja poikani syntyi keskosena ja ei mulla ole jäänyt oloa että sen takia tai km riskin takia pitäs olla kertomatta hyvissä ajoin. Jokanen elää tätä elämäänsä omalla tavallaan ja kunnioitan sitä. Jos on riemu rinnassa ja halu kertoa niin siitä vain =)
 
Mekin olemme kertoneet vasta jonkin ultran jälkeen, tosin ollaan touhotettu sen verran että yleensä joku on jo ehtinyt aavistelemaan :D

Kaksi viimeisintä raskautta ovat vähän antaneet odottaa, joten olen kyllä heti kaikkea suunnitellut jne. Ihan vain siksi että jos kesken menee niin olen ainakin ehtinyt iloita asiasta.
 
No ei se pudotus sen rajumpi ollut vaikka kaikille asiasta kerroinkin, ei tarvitse yksin surra. Vielä kurjempi olo mul ois, jos en ois kenellekkään asiasta kertonu ja nyt yksin kärsisin.
 
niin, no...

Mutta sitten vasta söpöä onkin, kun ei tullut kertoneeksi ja keskenhän se meni ja valuit ja valuit ja jouluaatonaattona kaavinnan kautta apelle joulua juhlimaan.

Ei sitä siinä enää voinut paukauttaa, sitten vaan juhlittiin. :xmas:
 
En mä sitäkään ymmärrä, et raskaudesta ei kerrota kellekkään ja salataan viimeseen asti. Mikä siinä on niin salaista. Ja musta olisi mukavampaa sitten "surra"sitä keskenmenoa yhdessä kun yksin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Malviina:
No ei se pudotus sen rajumpi ollut vaikka kaikille asiasta kerroinkin, ei tarvitse yksin surra. Vielä kurjempi olo mul ois, jos en ois kenellekkään asiasta kertonu ja nyt yksin kärsisin.
Peesi tälle. Koin paremmaksi, kun meni kesken ( kaksi km takana), että muut jo tiesivät raskaudestani niin oli helpompi surra. Ei tarvinnut alkaa alusta selvittämään miksi mieli apea ja itku herkässä.. Aikaisessa vaiheessa kerroin vaan ihan lähimmille, muille kun oli 12rv täys ja sydänäänet kuuluneet. Olen molempien lasten odotuksen aikana käynyt vaan rakenneultrassa myöhemmässä vaiheessa.

 
Mä taas ymmärrän hyvinkin, jos täällä haluaa kertoa heti plussattuaan, mut ei muille. Johonkin sitä iloaan on pakko päästä purkamaan,varsinkin jos on pitkään yritetty. Enkä mäkään kyllä kertos kellekään ennenku olis ultrattu, vaikka voihan se mennä kesken millon vaan. Jokainen tavallaan.
 

Yhteistyössä