En mä vaan enää jaksa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

...

Vieras
Mulla siis 2 lasta, joiden piti isäänsä tänään tavata. mutta yllätys yllätys isäpä ei vastaa. Edellinen putki kesti kuukauden, tässä välissä oli vajaa viikko kun oli selvinpäin. näki muksuja parisen tuntia, ja pyysi itse että veisin lapset tänään käymään kun ei silloin reissunsa jälkeen jaksanut kauempaa.
Ja se mikä tässä on ongelma, on tietty tuon isomman lapsen ikävä ja siitä seuraavat ongelmat. Ensin tyttö ikävöi tuon kuukauden, kiukutteli ja on ollut muutenkin vaikea. Mikä on ihan ymmärrettävää ja parhaani teen auttaakseni häntä. Sitten he hetken näkivät, ja sen jälkeen taas ollut vaikeampaa kun tyttö kovin odotti tätä tämänpäiväistä tapaamista, laski öitä ja koko ajan puhui siitä.

Mä en tahdo jaksaa enää tytön pettymystä(yleensä pidän tapaamiset salassa niin kauan kunnes on varmaa että tapaaminen toteutuu, nyt ei onnistunut), hän purkaa kaiken muhun ja mun on vaan yritettävä tukea ja jaksaa ja ja ja.. lisäksi mä toivoin että lapset olis huomenna päässeet ihan yökylään ja mä olisin saanut pitkästä aikaa olla yhden päivän rauhassa. itku tulee eikä vähiten tytön puolesta. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miten:
uskallat moiselle isälle antaa lapset yökylää jos on noin kova alko ongelma????

Mä tunnen sen ja tiedän millon se on kunnossa ja sillon kun on niin hoitaa lapset hyvin. Ja toiseksi, en antas jos se asus yksin, mutta kun siellä asuu myös lasten mummi, ukki ja täti jotka taatusti ovat luotettavia.

Miks ihmiset takertuu aina siihen epäolennaiseen?
 

Yhteistyössä