P
psykiatrin vaimo
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Öö jos mua tarkoitat niin minä en tuota kirjoittanut. Tiedän ilman miestänikin varsin hyvin kuinka tärkeää vertaistuki voi olla!
Öö jos mua tarkoitat niin minä en tuota kirjoittanut. Tiedän ilman miestänikin varsin hyvin kuinka tärkeää vertaistuki voi olla!
Alkuperäinen kirjoittaja öh miten:
Anteeksi sekaannus, luulin, että olet tuo nimimerkki psykiatrin vaimo.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tärkeintä tuossa tilassa on kuulla että on muita jota ovat tunteneet samaa. Juuri siitä lopulta saa sen voiman tunnustaa voimattomuutensa kokonaisuutensa ja hakea ja vastaanottaa apua niin että siitä on hyötyä.
Niin kauan kun käy läkärissä esittämässä tervettä, homma ei etene.
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Anteksi, en huomannut edes lukea nimierkkiä :snotty:
Hiukan kommenttia ihmettelin, mutta vedin pikaisen paltajohtopäätöksen, etä joku joka ei ole psykiatria ikinä nähnytkään haluaa nyt olla tärkeä ja käskeä toista hoitoon osaamatta samaistua mitenkään itse asiaan.
P
psykiatrin vaimo
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Nou hätä. Erehdykset on inhimillisiä
Ap:lle toivon kaikkea hyvää, ja ota apu vastaan!
A
ap
Vieras
Nostanpa tämän aloittamani ketjun kiittääkseni teitä jotka neuvoitte minua etsimään apua ja kerroitte omista kokemuksistanne. Kiitos, LisaMarie ja "psykiatrin vaimo"
Soitin sinne psykapolille jossa ei vastattu ja puhelu ohjattiin keskuksen kautta sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Jo keskustelu helpotti, mutta he ehdottivat josko he kuitenkin tulisivat vielä meille käymään, ja meillä oli rattoisa ja rauhoittava keskustelutuokio johon myös mieheni osallistui.
Minua ihan todella ihmetytti ja järkytti ja kosketti se, miten huolissaan he tuntuivat minusta olevan, mutta nyt kun luen tuon kirjoittamani aloitustekstin niin eipä ollut mikään ihme.
Käynnistä seurasi lastensuojeluilmoitus ilmeisesti lähinnä minun ahdistukseni ja itsetuhoisuuteni vuoksi - vauva nukkui autuaasti koko vierailun ajan ja tilanne oli muutenkin ihan normaali ja rauhallinen. Jatkotoimista ei ole vielä päätetty. Jossain vaiheessa yrittävät myös ehtiä tapaamaan meidän perhettä.
Joka tapauksessa jo tuo keskustelu ammattilaisten kanssa on auttanut, ja myös mieheni on ollut sen jälkeen jotenkin "huolehtivaisempi".
Näillä mennään
Soitin sinne psykapolille jossa ei vastattu ja puhelu ohjattiin keskuksen kautta sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Jo keskustelu helpotti, mutta he ehdottivat josko he kuitenkin tulisivat vielä meille käymään, ja meillä oli rattoisa ja rauhoittava keskustelutuokio johon myös mieheni osallistui.
Minua ihan todella ihmetytti ja järkytti ja kosketti se, miten huolissaan he tuntuivat minusta olevan, mutta nyt kun luen tuon kirjoittamani aloitustekstin niin eipä ollut mikään ihme.
Käynnistä seurasi lastensuojeluilmoitus ilmeisesti lähinnä minun ahdistukseni ja itsetuhoisuuteni vuoksi - vauva nukkui autuaasti koko vierailun ajan ja tilanne oli muutenkin ihan normaali ja rauhallinen. Jatkotoimista ei ole vielä päätetty. Jossain vaiheessa yrittävät myös ehtiä tapaamaan meidän perhettä.
Joka tapauksessa jo tuo keskustelu ammattilaisten kanssa on auttanut, ja myös mieheni on ollut sen jälkeen jotenkin "huolehtivaisempi".
Näillä mennään
A
ap
Vieras
^ Tarkennus kun tuli vähän epäselvästi: Siis lastensuojelu ei ole vielä päättänyt mihin meitä ohjataan, ja tapaamisaikoja on heikonlaisesti kesällä mutta yrittävät nyt kuitenkin jossain vaiheessa sellaisen järjestää.
F
fdhjd
Vieras
Similar threads
- apinapiika
- Aihe vapaa
- "alkup"
- Aihe vapaa 2
