en mä jaksa tätä enää tätä elämää... kun mies tajuais jättää mut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
mä en vaan jaksa enää. en kai mä itsemurhaa tee mutta ei paljon puutu. jos ei olis omia vanhempia ja sisaruksia niin sit voisin tehdäkin.

mä oon varmaan maailman paskin vaimo ja äiti. en osaa yhtään. miks mä edes hankin vauvan. ja vielä hankkiuduin idiootti uudelleen raskaaksi. nyt oon viikolla 17 tai jotain ja toivon että olisin tehny abortin, toivon että tää lapsi ei ikinä syntyis. mä en vaan jaksa.

mies on joutunu huolehtimaan vauvasta paljon viime aikoina. tai no ainakin välillä, onhan se töissä aina iltaan asti kun väsää sitä väikkäriään kasaan, se loppu vaan vaatii sellasta paneutumista, kyllä mä sinä aikana vauvan kanssa oon. enkä mä silleen ihan paska ole, vauva hoituu ja on iloinen.

mä en vaan jaksa. juon iltaisin usein ison lasin viiniä vaikka oon raskaana, ja poltan tupakan kun ei mikään muu auta. mulla on niin paha olla.

otin neuvolaan yhteyttä ja sain terapeutin joka nyt sit jäi kesälomalle. eikä se ehkä tajua miten paha mun on olla. mulla on aina niin ok kaikki kun tapaan sen. mä oon niin akateeminen ja cool ja kasassa.
 
en mä tiedä kiinnostaako mun miestä lainkaan miten mä voin. jos mä ryyppään sen mielestä se on huvittavaa. jos mä huudan olen idiootti. jos mä itken olen säälittävä. jos mä viiltelen itseäni olen typerä.

niin mä oonkin.

mä haluaisin että se jättäis mut ja ottais tuon vauvan multa pois. se löytäis taatusti jonkun ihanan äidin, paremman. ihanan vaimon. nätin ja fiksun. sellaisen joka ei hajoile.

mun kavereilla menee kaikki niin hyvin. ne on kaikki niin uskovaisia. ehkä tää on rangaistus kun harrastin seksiä ennen avioliittoa. kun otin ei niin uskiksen miehen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
otin neuvolaan yhteyttä ja sain terapeutin joka nyt sit jäi kesälomalle. eikä se ehkä tajua miten paha mun on olla. mulla on aina niin ok kaikki kun tapaan sen. mä oon niin akateeminen ja cool ja kasassa.

Tähän sitä yleensä kompastutaan apua hakiessa...Mutta perkele kun on pakko pitää itsensä koossa, muutenhan vois joutua...niin, mitä??? Muuttamaan elämäänsä, seh se suurin peko mulla oli! Mä halusin että joku muu on vastuussa mun pahasta olosta ja antaa mulle semmosia nappuloita mitä syömällä mulle tulee hyvä olo. En mä halunnu itse mitään tehdä, enkä asennettani muuttaa. Mä kävin 7 vuotta terapiassa ja vedätin sitä lääkäriä 6-0.
Ja nyt osaan sanoa vaan, että ennen et pääse eteenpäin, ennen kun pystyt tunnustamaan tilasi ja lopettamaan sen terveen näyttelemisen kun terapeutille pääset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Psykiatrin vaimo:
Mene heti päivystykseen ja kerro tuo! Saat vaikka heti psykiatrin tai muun juttukaverin ja tarvitsemaasi hoitoa.
kiitos. ehkä mä meenkin.

mä haluaisin kaikkein eniten sairastua vakavasti, alkaa saada vaikka jotain supistuksia ja kohdunsuu avautuis niin että joutuisin sairaalaan. haluaisin pyörtyä yhtäkkiä niin että ambulanssi hakisi.

niin että joku oikeesti vaan hoitais mua.

mä en ikinä pyörry. mulla ei ikinä ole edes flunssaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mä haluaisin että se jättäis mut ja ottais tuon vauvan multa pois. se löytäis taatusti jonkun ihanan äidin, paremman. ihanan vaimon. nätin ja fiksun. sellaisen joka ei hajoile.

Miks sen miehen pitää jättää sut? Miksi sä et lähde, ja rakenna itsellesi elämää, jossa saat voida hyvin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Ja nyt osaan sanoa vaan, että ennen et pääse eteenpäin, ennen kun pystyt tunnustamaan tilasi ja lopettamaan sen terveen näyttelemisen kun terapeutille pääset.
niin kai se on. mutta tuntuu että sehän pitäisi mua ihan... hulluna jos mä kertoisin kaiken. eihän kukaan käyttäydy näin kuin mä!

niin tiedän. käyttäytyy, pahemminkin. ja vaikka ei käyttäytyisi, niin viis siitä, pitäisi vaan puhua, myöntää, kertoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mä haluaisin että se jättäis mut ja ottais tuon vauvan multa pois. se löytäis taatusti jonkun ihanan äidin, paremman. ihanan vaimon. nätin ja fiksun. sellaisen joka ei hajoile.
Miks sen miehen pitää jättää sut? Miksi sä et lähde, ja rakenna itsellesi elämää, jossa saat voida hyvin?
en mä rehellisesti sanoen usko että tää on mun elämäntilanteesta kiinni. muutoin kuin että tästä tilanteesta en pääse samalla tavalla pakoon kuin sillon kun olin sinkku ja vapaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Psykiatrin vaimo:
Mene heti päivystykseen ja kerro tuo! Saat vaikka heti psykiatrin tai muun juttukaverin ja tarvitsemaasi hoitoa.
kiitos. ehkä mä meenkin.

mä haluaisin kaikkein eniten sairastua vakavasti, alkaa saada vaikka jotain supistuksia ja kohdunsuu avautuis niin että joutuisin sairaalaan. haluaisin pyörtyä yhtäkkiä niin että ambulanssi hakisi.

niin että joku oikeesti vaan hoitais mua.

mä en ikinä pyörry. mulla ei ikinä ole edes flunssaa.

Mene nyt HETI. Ja kerro tuokin! Todella tärkeää, että kerrot tuon kaiken. Älä jää nyt yksin vaan mene sinne päivystykseen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:

mä haluaisin kaikkein eniten sairastua vakavasti, alkaa saada vaikka jotain supistuksia ja kohdunsuu avautuis niin että joutuisin sairaalaan. haluaisin pyörtyä yhtäkkiä niin että ambulanssi hakisi.

Mä kutsun tätä tunnetta nykyään haluksi vähän kuolla.
Mä halusin psykiatriselle osastolle lepäämään, mutta kun ei kantti kestäny ikinä puhua siitä järkevästi terapeutille, vaan piti järjestää jos jonkinlaisia kilauksia ja sekoilua, olin vähällä päästä putkaan, ei muuta. Apua sillä keinolla ei saa. Ainoa keino saada apua on olla niin hyvässä kunnossa, että pystyy suht järkevästi nuo tuntemukset lääkärille kertomaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Psykiatrin vaimo:
Mene heti päivystykseen ja kerro tuo! Saat vaikka heti psykiatrin tai muun juttukaverin ja tarvitsemaasi hoitoa.
kiitos. ehkä mä meenkin.

mä haluaisin kaikkein eniten sairastua vakavasti, alkaa saada vaikka jotain supistuksia ja kohdunsuu avautuis niin että joutuisin sairaalaan. haluaisin pyörtyä yhtäkkiä niin että ambulanssi hakisi.

niin että joku oikeesti vaan hoitais mua.

mä en ikinä pyörry. mulla ei ikinä ole edes flunssaa.

Mene nyt HETI. Ja kerro tuokin! Todella tärkeää, että kerrot tuon kaiken. Älä jää nyt yksin vaan mene sinne päivystykseen!
Jos mä nyt asun vaikka Espoossa niin meenkö mä vaan Jorviin?


Mä voisin tuosta napata pyörän, sinne on alle 5km meiltä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mä haluaisin että se jättäis mut ja ottais tuon vauvan multa pois. se löytäis taatusti jonkun ihanan äidin, paremman. ihanan vaimon. nätin ja fiksun. sellaisen joka ei hajoile.
Miks sen miehen pitää jättää sut? Miksi sä et lähde, ja rakenna itsellesi elämää, jossa saat voida hyvin?
en mä rehellisesti sanoen usko että tää on mun elämäntilanteesta kiinni. muutoin kuin että tästä tilanteesta en pääse samalla tavalla pakoon kuin sillon kun olin sinkku ja vapaa.

Just tuota mä tarkoitin, että parantaisko se sun oloa oikeasti, jos mies jättäs sut? :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:

mä haluaisin kaikkein eniten sairastua vakavasti, alkaa saada vaikka jotain supistuksia ja kohdunsuu avautuis niin että joutuisin sairaalaan. haluaisin pyörtyä yhtäkkiä niin että ambulanssi hakisi.

Mä kutsun tätä tunnetta nykyään haluksi vähän kuolla.
Mä halusin psykiatriselle osastolle lepäämään, mutta kun ei kantti kestäny ikinä puhua siitä järkevästi terapeutille, vaan piti järjestää jos jonkinlaisia kilauksia ja sekoilua, olin vähällä päästä putkaan, ei muuta. Apua sillä keinolla ei saa. Ainoa keino saada apua on olla niin hyvässä kunnossa, että pystyy suht järkevästi nuo tuntemukset lääkärille kertomaan.

Ei pidä paikkaansa. Sulle on sattunut todella huono ja epäpätevä lääkäri vastaan. Nuo oireet oikeasti vakavia ja ne täytyy ottaa huomioon. Ap vielä raskaana, joten todella kiirellinen tapaus. Mene sinäkin nyt omalla lääkärillesi tai yksityiselle ja kerro REHELLISESTI aivan kaikki miltä tuntuu. APUA ON SAATAVILLA!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Jos mä nyt asun vaikka Espoossa niin meenkö mä vaan Jorviin?


Mä voisin tuosta napata pyörän, sinne on alle 5km meiltä...

No sanotaan vaikka näin, että lähimpänä apua mä olen ollut kun vaan menin psykiatrisen osaston aulaan istumaan ja itkemään. Pääsin melko heti juttelemaan läkärin kanssa, mutta sit iskikin taas se "ei tässä mitään, kaikki ihan hyvin" kun se lääkäri otti mut tosissaan ja kuunteli muo, nin olohan oli jo ihan hyvä ja kaikki kunnossa :headwall: |O Miten se voi olla niin vaikeaa tunnustaa oma heikoutensa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Psykiatrin vaimo:
Mene heti päivystykseen ja kerro tuo! Saat vaikka heti psykiatrin tai muun juttukaverin ja tarvitsemaasi hoitoa.
kiitos. ehkä mä meenkin.

mä haluaisin kaikkein eniten sairastua vakavasti, alkaa saada vaikka jotain supistuksia ja kohdunsuu avautuis niin että joutuisin sairaalaan. haluaisin pyörtyä yhtäkkiä niin että ambulanssi hakisi.

niin että joku oikeesti vaan hoitais mua.

mä en ikinä pyörry. mulla ei ikinä ole edes flunssaa.

Mene nyt HETI. Ja kerro tuokin! Todella tärkeää, että kerrot tuon kaiken. Älä jää nyt yksin vaan mene sinne päivystykseen!
Jos mä nyt asun vaikka Espoossa niin meenkö mä vaan Jorviin?


Mä voisin tuosta napata pyörän, sinne on alle 5km meiltä...

No mene vaikka pyörällä tai bussilla kunhan menet. SINÄ OLET RASKAANA ja tarvitset nyt apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:

Ei pidä paikkaansa. Sulle on sattunut todella huono ja epäpätevä lääkäri vastaan. Nuo oireet oikeasti vakavia ja ne täytyy ottaa huomioon. Ap vielä raskaana, joten todella kiirellinen tapaus. Mene sinäkin nyt omalla lääkärillesi tai yksityiselle ja kerro REHELLISESTI aivan kaikki miltä tuntuu. APUA ON SAATAVILLA!

Ei, vaan mä en koskaan kertonu sille omalle terapeutille totuutta, kas kun sinne ei koskaan pässy just kun oli tilanne pällä ja kaikki oli hyvin ja kulissit ehditty paikkaamaan jo kun päsi teraputille ja niitä kilahduksia mä sit koitin järjestä kotona, etä ambulanssi tulis ja hakis.
Mä siis en järjestäny nitä kohtauksia sille terapeutille, sen luona kaiki oli aina hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:

Ei pidä paikkaansa. Sulle on sattunut todella huono ja epäpätevä lääkäri vastaan. Nuo oireet oikeasti vakavia ja ne täytyy ottaa huomioon. Ap vielä raskaana, joten todella kiirellinen tapaus. Mene sinäkin nyt omalla lääkärillesi tai yksityiselle ja kerro REHELLISESTI aivan kaikki miltä tuntuu. APUA ON SAATAVILLA!

Ei, vaan mä en koskaan kertonu sille omalle terapeutille totuutta, kas kun sinne ei koskaan pässy just kun oli tilanne pällä ja kaikki oli hyvin ja kulissit ehditty paikkaamaan jo kun päsi teraputille ja niitä kilahduksia mä sit koitin järjestä kotona, etä ambulanssi tulis ja hakis.

Siis järjestitkö sä niitä kohtauksia sen takia, että saisit jonkun näköistä hoitohenkilökuntaa paikalle? Vastaa rehellisesti, haetko sä lääkärin tai sairaanhoitajan huomiota ihan tietoisesti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:

Ei pidä paikkaansa. Sulle on sattunut todella huono ja epäpätevä lääkäri vastaan. Nuo oireet oikeasti vakavia ja ne täytyy ottaa huomioon. Ap vielä raskaana, joten todella kiirellinen tapaus. Mene sinäkin nyt omalla lääkärillesi tai yksityiselle ja kerro REHELLISESTI aivan kaikki miltä tuntuu. APUA ON SAATAVILLA!

Ei, vaan mä en koskaan kertonu sille omalle terapeutille totuutta, kas kun sinne ei koskaan pässy just kun oli tilanne pällä ja kaikki oli hyvin ja kulissit ehditty paikkaamaan jo kun päsi teraputille ja niitä kilahduksia mä sit koitin järjestä kotona, etä ambulanssi tulis ja hakis.
Mä siis en järjestäny nitä kohtauksia sille terapeutille, sen luona kaiki oli aina hyvin.





Nyt ei ole kyse susta. Ap tarvitsee apua. Nyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:

Ei pidä paikkaansa. Sulle on sattunut todella huono ja epäpätevä lääkäri vastaan. Nuo oireet oikeasti vakavia ja ne täytyy ottaa huomioon. Ap vielä raskaana, joten todella kiirellinen tapaus. Mene sinäkin nyt omalla lääkärillesi tai yksityiselle ja kerro REHELLISESTI aivan kaikki miltä tuntuu. APUA ON SAATAVILLA!

Ei, vaan mä en koskaan kertonu sille omalle terapeutille totuutta, kas kun sinne ei koskaan pässy just kun oli tilanne pällä ja kaikki oli hyvin ja kulissit ehditty paikkaamaan jo kun päsi teraputille ja niitä kilahduksia mä sit koitin järjestä kotona, etä ambulanssi tulis ja hakis.

Siis järjestitkö sä niitä kohtauksia sen takia, että saisit jonkun näköistä hoitohenkilökuntaa paikalle? Vastaa rehellisesti, haetko sä lääkärin tai sairaanhoitajan huomiota ihan tietoisesti?

Siis mä puhun menneestä, ajasta yli 2,5 vuotta sitten.
Ja kyllä, hain tietoisesti huomiota, soittelin 112 yms.
Mulla oli yksityinen psykiatri, jonka luona kävin, mutta hänen luokseen ei tietenkään päässy keskellä yötä ja juuri silloin kun tilanne oli päällä. Halu vähän kuolla oli kokoajan läsnä, herättää siis niin paljon huomiota, että joku näkis mun pahan olon. Mutta kun oli aika sille omalle läkrille, ei se tilanne tuntunu niin phalta ja kestämättömältä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Susta ei nyt ole avuksi:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:





Nyt ei ole kyse susta. Ap tarvitsee apua. Nyt.
Toipumiskokemuksen jakamista kutsutaan vertaistueksi ja meneppäs nyt sievästi kysymään mieheltäsi mikä on vertaistuen merkitys psyykkisissä ongelmissa.
 
Toivottavasti olet tosissasi ja ymmärrät oman avun tarpeesi. Mene vaan sinne sairaalaan ja sano ettet jaksa ja kykene enää. Kerro nuo mitä jo meille kerroit ja jos vielä on muuta mitä on sattunut ja mitä olet pohtinut. Älä pidättele mitään, annat vaan tulla sen kaiken. Että ne ymmärtäisi sun hädän ja tuskan. Sun lapset tarttee sua. SÄ olet niiden äiti. Kun saat itsesi kuntoon, jaksat taas nauttia elämästä ja heistä. Jos miehesi ei mielestäsi ota tosissaan tilannettasi, ehkä hän ei maallikkona ja tyypillisenä miehenä ymmärrä noista asioista mitään. Kun saat itsesi kuntoon, pystyt paremmin kohtaamaan teidän suhteen ongelmat ja miettiä sitä, ansaitseeko miehesi sinut ja lapsenne. Mutta sen aika on siitten kun olet taas kunnossa. Voimia ja rohkeutta Sinulle =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja Susta ei nyt ole avuksi:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja psykiatrin vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:





Nyt ei ole kyse susta. Ap tarvitsee apua. Nyt.
Toipumiskokemuksen jakamista kutsutaan vertaistueksi ja meneppäs nyt sievästi kysymään mieheltäsi mikä on vertaistuen merkitys psyykkisissä ongelmissa.




Mulla ei ole miestä....
 

Yhteistyössä