H
Hempeenmekko
Vieras
Palauttakaa minut maan pinnalle. 
Tilanne siis se, että ollessani 12-23-vuotias jäin ikäänkuin henkisesti täysin yksin ja eristäydyin kotonani. Koulu ja harrastukset sujuivat mallikkaasti, mutta vanhempani vieraantuivat minusta. Olin herkkä lapsi ja olisin todella tarvinnut rajoja ja ihan sitä rakkauttakin. Äiti ja isä väistelivät ja suorastaan välttelivät minua, ellen ollut erityisen iloinen; koin heidät välinpitämättömiksi, ehkä he luovuttivat. Kotoa muutin kauas ja näin heitä vain kerran vuodessa.
Nyt olen 26 ja minulla on hyvä työ ja perhe, lapsia on kaksi. Näemme mummia ja ukkia joitakin pitkiä jaksoja vuodessa. Sydäntäni repii kuinka nyt minun lapseni ovat kuulema ihmellisiä, niin suloisia, niin ihania. Tunnen jääväni kakkoseksi. Haen nyt jatkuvasti takaisin sitä hellyyttä josta vaille jäin yli kymmenen vuotta, ehkä kauemminkin. Olen ulkoisesti tyyni, mutta sisälläni vatsa kramppa ja kiehun ulkopuolisuuden mustasukkaisissa tunteissa. Olen puhunut asiasta, mutta se innostus, joka heillä on lapsenlapsiin on paljon aidompaa.
En siis koe mustasukkaisuutta lapsistani, sillä appivanhempien inostus ei haittaa tippaakaan.
Tilanne siis se, että ollessani 12-23-vuotias jäin ikäänkuin henkisesti täysin yksin ja eristäydyin kotonani. Koulu ja harrastukset sujuivat mallikkaasti, mutta vanhempani vieraantuivat minusta. Olin herkkä lapsi ja olisin todella tarvinnut rajoja ja ihan sitä rakkauttakin. Äiti ja isä väistelivät ja suorastaan välttelivät minua, ellen ollut erityisen iloinen; koin heidät välinpitämättömiksi, ehkä he luovuttivat. Kotoa muutin kauas ja näin heitä vain kerran vuodessa.
Nyt olen 26 ja minulla on hyvä työ ja perhe, lapsia on kaksi. Näemme mummia ja ukkia joitakin pitkiä jaksoja vuodessa. Sydäntäni repii kuinka nyt minun lapseni ovat kuulema ihmellisiä, niin suloisia, niin ihania. Tunnen jääväni kakkoseksi. Haen nyt jatkuvasti takaisin sitä hellyyttä josta vaille jäin yli kymmenen vuotta, ehkä kauemminkin. Olen ulkoisesti tyyni, mutta sisälläni vatsa kramppa ja kiehun ulkopuolisuuden mustasukkaisissa tunteissa. Olen puhunut asiasta, mutta se innostus, joka heillä on lapsenlapsiin on paljon aidompaa.
En siis koe mustasukkaisuutta lapsistani, sillä appivanhempien inostus ei haittaa tippaakaan.